maanantai 31. joulukuuta 2012

VUODEN VIIMEINEN ILTA

Sen kunniaksi kynttiläkruunu loistaa kasvihuoneessa. Oikein hyvää tulevaa puutarhavuotta!

sunnuntai 30. joulukuuta 2012

PUUTARHAVUODEN HUIPPUHETKET

Menneen puutarhavuoden kokoamisesta on tullut jo ehdoton blogiperinne. Joululomalla on aikaa selailla kuva-arkistoja ja hämmästyneenä huokailla, miten luonto ja jo melkein elämäntapaa hipova harrastus ovat antaneet tänäkin vuonna hienoja elämyksiä, uusia kokemuksia ja paljon, paljon hyvää mieltä. Ihanimmat kuvat ovat tietenkin kukivista kasveista, mutta luulen, että teen niistä ihan oman koosteen, muuten tästä ei tule loppua ollenkaan. 
Maaliskuussa tunnelma oli jo korkealla, kun pääsimme kasvihuoneen lämpöön tiirailemaan tipusia ja vähitellen väistyvää talvea. Kasvihuoneen ehdoton huippuominaisuus on kokea lumi ja 20 asteen lämpö samaan aikaan.
Huhtikuussa sektöörit ja voimasakset jo viuhuivat ja pääsin onnesta soikeana silppuamaan oksat kompostin kuivikkeeksi. Kerrassaan mainio hankinta tämä oksasilppuri, työhön tuli melkein himo.
Toukokuussa äitiä hemmoteltiin itsetehdyllä lahjalla, sympaattisilla puisilla kottikärryillä. Nyt nämä kärryt ovatkin lumen ja sään armoilla ja hienostunut harmaa alkaa sävyttää puun pintaa. Huomatkaa ilmapatja kasvihuoneen laverilla!
Kulunutta kesää sävytti valtava kasa seulanpääkiviä ja kivituhkaa sekä niiden seurauksena syntynyt työleiri. Myönnetään, en tehnyt kaikkea itse, mutta suuren osan kuitenkin. Valmistuvat alueet palkitsivat ja huilipäivien jälkeen käsikin kesti taas kuminuijan paukkeen. 
Ensimmäiset omat tomaatin, kurkun, paprikan ja chilin taimet ikinä pääsivät säiden lämmettyä kasvihuoneeseen. Tässä vaiheessa sadon onnistumisesta ei ollut vielä mitään takeita, mutta kuten kohta paljastuu, jotain saimme.
Ehkä sykähdyttävintä koko vuonna oli tämä näky, jonka uusi metsäpuutarhamme tarjosi kesäkuussa. Unelma pinkin ja keltaisen iloisesta yhdistelmästä onnistui. What a Joy!
Yksi pitkään haaveissa ollut puutarhamatkakohde toteutui, kun pääsin kesälomamatkallamme Lontoossa sijaitsevaan Chelsea Physic Gardeniin. Kuljin sopesta toiseen melkein kuin unessa ja ikuistin kameraani mahdollisimman paljon näkymiä ja yksityiskohtia. Tuonne toivon pääseväni joskus uudestaan.
Metsäpuutarhan kivipolutkin valmistuivat jossain vaiheessa, hieman ennen kuin meikäläisten kärsivällisyys alkoi loppua, tai ehkä hieman sen jälkeen.
Heinäkuussa sain puutarhaani arvostetun vieraan. Paula Ritanen-Närhi kävi yhdessä valokuvaaja Mikko Lehtimäen kanssa jutun teon merkeissä. Oli hienoa tavata Paula ja tarjota hänelle oman sadon raparperipiirakkaa! Päivä oli hirvittävän tuulinen. Jouduimme osallistumaan kuvaussessioihin koko joukolla pidellen kiinni erilaisista varjoista niin, että kameraan ikuistui muutakin kuin hillitöntä kasvien liikettä. Jossain vaiheessa tulevaa vuotta pitäisi artikkelin ilmestyä.
Toinen uusi ja ilahduttava kasviyhdistelmä muodostui 'Bowl of Beauty' pioneista, loistokurjenpolvista ja ensimmäistä kertaa kukkivista rohtosormustinkukista. Näkymää säestivät myös nukkapähkämöt ja koreakärsämöt.
Sydämeen käyvimpänä kokemuksena olivat siilit, jotka vierailivat loppukesällä pihapiirissämme päivittäin. Ensin ilmestyi tämä isompi, sitten tuli kolme pikkuista. Joku tiesi kertoa, että pikkuiset olivat jääneet ehkä orvoiksi, yksi siili kun oli kuolleena tien varressa. Samurai jakoi auliisti omasta kissanruokavarastostaan vierailijoille särvintä ja keskittyi itse myyriin.
Pelargoniakokelma kasvoi vuoden aikana. Keväällä hankin useampia pistokastaimia ja alennusmyynnistä löysin yhden suloisen enkelipelargonian. Tummakukkainen 'Tommy' matkasi Englannista lentokoneen ruumassa tyhjään vesipulloon ujutettuna ja selvisi perille ilman suurempia traumoja. Toivottavasti suurin osa selviää myös talven varasto-olosuhteista.
Kun kivityömaa saatiin onnellisesti päätökseen, oli jo aika keksiä uusi projekti. Tässä aitatyömaassa ei mennyt montaa päivää ja epäilyksistä huolimatta lopputulos oli kiva. Ensi kesänäkin olisi hauska rakentaa aitaa tai osallistua ainakin aidan maalaamiseen!
Kasvukausi huipentui viimeiseen sadonkorjuuseen kasvihuoneessa. Tomaatteja, kurkkuja ja chilejä kypsyi tasaiseen tahtiin pitkin kesää, mutta nämä viimeiset poimittiin ja syötiin suurella hartaudella ja kunnioituksella. Pian laitetaan uudet kylvöt aluilleen, miten lyhyt vuosi onkaan. Kiitos ystävät menneestä puutarhavuodesta, odotan jo täysin malttamattomana tulevaa!

lauantai 29. joulukuuta 2012

SOKKA IRTI

Koska puutarhanhoidosta ja kaikkeen siihen liittyvästä on kehkeytynyt minulle toinen luonto, en todellakaan aio pidätellä itseäni näissä hommissa. Eilisellä kaupunkireissulla en hankkinut yhtä ainutta vaatekappaletta toisin kuin puoliskoni, vaan hivuttauduin rautakaupan puutarhaosastolle vertailemaan valikoimissa olevia voimasaksia. Iltasella tein sitten yhden siementilauksen ja yön yli nukuttuani vielä toisen. Nyt odotan postia, joka tuo minulle seuraavanlaisia siemenpussukoita:

jättiverbena 'Purple Elegance'
japaninesikko
loistoesikko 'Gold Lace'
 ryhmäsamettikukka 'Bo Jangle'
palmukaali 'Nero Di Toscana Precoce'
ruusukaali 'Brilliant F1'
kesäkurpitsa 'Gold Rush'

Monta muutakin houkutusta valikoimissa olisi ollut, mutta kylväjän tilaongelmat saattavat olla jo muutoinkin edessä. Näillä ja kymmenillä vanhoilla pussukoilla sekä niillä, jotka tulevat vielä kauppojen hyllyille, mennään eteenpäin kohti entistäkin kukkeampaa ja vehreämpää kesää!

torstai 27. joulukuuta 2012

OVI AUKI

 Kasvihuoneen ovi aukesi jälleen, kun lämpötila nousi nollan tuntumaan. Pääsimme Samurain kanssa sisään fiilistelemään ja sain haettua talvisäilössä olleet kannelliset peltiämpärit keittiöjätteen säilytystä varten, komposti kun alkaa olla täynnä jäädyttyään. Jos olisin tyhjentänyt toisen keittiöjätekomposteista syksyllä, ei säilytysongelmaa nyt olisi. Toinen vaihtoehto olisi laittaa keittiöjätteet biojäteastiaan ja antaa roskahuollon hoitaa loput, mutta en missään nimessä aio haaskata uhkeaksi mullaksi maatuvaa ainesta sillä tavalla!
Katolle oli kertynyt hurja kerrostuma lunta. Pudottelin lumet pois varmuuden vuoksi, en halua, että kruunujalokiveni murskautuu painon alle. Voi vitsit, ehkä jo maaliskuussa kannan japaninvaahterani varastosta kasvihuoneeseen.
Lumi on kieltämättä luonut hauskoja näkymiä, mutta onkohan sitä kuitenkin jo hiukan liikaa?

tiistai 25. joulukuuta 2012

EI JOULUA ILMAN PUUTARHAKIRJAA


Kuusen alla oli uusi puutarhakirja, Sweet Peas for Summer. Noh, tilasin tämän ihan itse, kun en ollut varma pukista. Laetitia Maklouf on hemaisevasti pukeutuva brittiläinen puutarhajulkkis ja tämä on hänen toinen kirjansa. Ehkä omaa puutarhaa alusta asti luova saa kirjasta eniten irti, mutta se, miten tämä nainen luo kukkivan puutarhan vuodessa, saa kenet tahansa inspiroitumaan. Minun ehdoton suosikkini on kuitenkin toinen nuori brittiläinen puutarhuri ja kirjailija Alys Fowler. Hänen kuusiosainen sarjansa The Edible Garden on hurjan innostava. Kurkatkaa täältä.

maanantai 24. joulukuuta 2012

Joulun rauhaa ja valoa jokaiselle. Rakkautta ja hyvää tahtoa maailman kylmyyteen.

perjantai 21. joulukuuta 2012

ILOISTA TALVIPÄIVÄNSEISAUSTA!

Nyt saa joulu tulla tähänkin tupaan. Vielä ei joulupulla tuoksu, mutta siivot on tehty, lahja-asiat melkein pulkassa ja mikä parasta, loma on alkanut. Karmeat aamuherätykset saa unohtaa toviksi ja voi viettää kalsaripäiviä jos huvittaa. Ja hei, voitteko kuvitella, tänään on talvipäivänseisaus! Pimeästä syksystä käännytään kevättä kohti. Eiköhän me tämä talvikin tästä keplotella. Iloista talvipäivänseisausta kaikille, erityisesti puutarhureille ja muille viherturaajille! Päivän kunniaksi kietaisin kauralyhteen luumupuun oksalle, toivottavasti myös varpuset ja keltasirkut löytävät nyt pihaamme.

maanantai 10. joulukuuta 2012

LOHDUNTUOJAT

Viimeiset päivät ennen talvipäivänseisausta tuntuvat juuri niin pimeiltä kun ovatkin. Minä olen lohduttanut itseäni selaamalla kesäkuvia ja katsomalla Alan Titchmarshin sarjaa Garden Secrets täältä. Tähän vaivaan ei ole täsmälääkettä, mutta kaikki pienetkin piristeet kelpaavat. 

lauantai 8. joulukuuta 2012

HULLUNKURINEN PARISKUNTA


 Viinikärhö 'Etoile Violette'.
Kiiltopäivänhattu 'Herbstsonne'.
Yhdessä melkoisen värikäs, villin sekainen ja korkealle kurkotteleva hullunkurinen pariskunta. 

KASVIMAASTA

Tämän kesän tähtiä kasvimaalla olivat taustalla näkyvä lehtikaali ja söpösti kukkiva maloppi. Floppeja tuli sitten sitäkin enemmän. Hernemaalle kävi hassusti heti alkuunsa, kun miesväki kaivoi kasvulaatikosta matoja onkireissua varten siinä luulossa, ettei kyseiseen laatikkoon oltu kylvetty mitään. Ei ollut onnea porkkanoiden ja purjojenkaan kanssa. Raparperiin ja ruohosipuliin voi sentään aina luottaa.
Tässä näette, miten pihamaamme kulmassa oleva kasvimaa on suurten kuusten varjossa. Olenhan minä ongelman tiedostanut, mutta kauniiden puiden kaato on tuntunut kestämättömältä ajatukselta. Nyt päätös on kypsynyt, puut kaatuvat ennen kevättä. Paitsi että kasvimaa pääsee valoon ja kosteus ja ravinteet toivottuun paikkaan, pääsee myös kesäinen ilta-aurinko pihapiiriimme laajemmaltikin. Ja kuusia meille jää vielä pienen metsikön verran.

perjantai 7. joulukuuta 2012

HOHTOA POSTINHAKUUN

Kesällä valmistuneet aidanpätkät pihan sisääntulossa ovat osoittautuneet talvisessa pihapiirissä piristäväksi elementiksi. Lisäksi ne rajaavat liittymän ja ojan toisistaan silloinkin, kun lumi täyttää joka paikan. Me kun olemme joutuneet pelastamaan muutaman kerran vierailijoita autoineen tuosta notkelmasta!
Kynttilöiden aika on nyt. Tammikuussa katse kääntyy jo uuden kevään odotukseen ja lyhtyihin tulee sytyteltyä kynttilöitä laiskemmin. Aamuiset postinhakureissut saavat erityisen hohdon, kun edellisiltana sytytetyt kynttilät loistavat pimeässä aamussa.
Hebe-Mix -kasvit näyttävät säilyvän hyvännäköisinä pakkasissakin. Seuraavaksi näissä tötteröissä nähdään varmasti orvokkeja. Kausikukat eivät ole itselleni erityisen tärkeitä, mutta orvokkeja on hankittava jo huhtikuussa, heti kun joku vain ymmärtää niitä myydä.
Lopuksi erityisen mainio kirjavinkki, James Bowenin A Street Cat Named Bob. Sydämeen käyvä tarina elävästä elämästä. Kiitos M. kirjalainasta!

perjantai 30. marraskuuta 2012

LISÄÄ KASVIHAAVEITA

Pikkuisen puutarhani Hortensia haastoi minut kertomaan kasvihaaveistani. Tiina heitti minulle haasteen jo kertaalleen, mutta olenhan minä ehtinyt jo tässä välissä listata lisää haaveita. Koiranhammas Erythronium 'Pagoda' on niistä yksi; täytyy tilata mukuloita ensi vuonna ja kokeilla. Lisäksi posliinivuokko Anemone macrophylla olisi ihana. Ja kolmantena kultasade Laburnum alpinum, jonka Hortensiakin oli listannut. Hassua, en ollut ajatellutkaan kultasateen menestyvän täällä 3-vyöhykkeellä, mutta ilmeisesti se olisi ihan mahdollista. Yllä oleva kuva ei mitenkään liity kasvihaaveisiini, mutta keksin syksyllä istuttaa jättipoimulehtien sekaan jättilaukkoja. Luulen, että vaikutelma on tehokas laukkojen toistaessa tarha-ajuruohon violettia sävyä.

lauantai 24. marraskuuta 2012

MARRASKUINEN AURINGONPILKAHDUS

Betoninen patsas kotiutui ja päätyi heti puutarhaan. Komeamaksaruoho kukkii vielä ja aurinkokin pilkahti, joten sain harvinaisen kauniin kuvan marraskuisesta puutarhasta. Istutin vaaleajouluruusun tuohon patsaan eteen, kukinto pilkistää kuvan alareunassa. Vanhan katajan juurella kasvaa kesällä istuttamani vaaleanpunainen alppikärhö 'Pink Flamingo'. Patsaan myötä haave kaarevareunaisesta, koristeellisilla jaloilla varustetusta valetusta betonipenkistä on herännyt.

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

KASVIHAAVEITA



Tiina haastoi kertomaan toteutumattomista kasvihaaveista. Kiitos, tähän oli kiva lähteä mukaan. Tuleva kasvukausi on jo päivittäin mielessä, mutta en ole lähtenyt vielä kokoamaan ajatuksiani paperille. Tarkistin muistikirjastani viime vuoden haavelistaa ja totesin, että muutama kasvihaave ehti toteutua kesän aikana. Listasta voin vetää yli ainakin vaalenapunaisen alppikärhön 'Pink Flamingon' ja kellokärhön. Viime kesä kului kiveyspuuhissa niin tiiviisti, että kasveja tuli hankittua harvinaisen vähän. Listassa ensimmäisenä oli etelänruusuruoho, jota onnistuin kasvattamaan siemenestä muutamia taimia. Ne varttuivat kesän ajan raparperin suojissa ja saavat ensi kesänä paremman paikan. 

Muut haaveet jäivätkin odottamaan seuraavia kesiä. Listaltani löytyy valkovuokko, punajouluruusu, vaaleanpunainen varjolilja, jättiverbena, harjaneilikka, rohtovirmajuuri ja neilikkaruusu. Lista tulee varmasti kasvamaan talven kuluessa. Ystävältä saatuja vaaleanpunaisen varjoliljan pienen pieniä sivusipuleista kasvaneita alkuja minulla jo onkin, mutta hillitön maahumala levittäytyi kesän aikana metsäpuutarhassa ja pelkään, että alut ovat tukahtuneet. Ensi keväänä yritänkin päästä maahumalasta eroon, jos se on mitenkään mahdollista. Rohtovirmajuuren ja harjaneilikan siemeniä minulla jo onkin varastossa. Jättiverbena on yksivuotinen ja ilmeisesti pitkään itävä kasvi, mutta koitan hankkia siemeniä ja kokeilla myös sitä.

 Kasvihaaveita enemmän olen päättänyt keskittyä tulevana vuonna perenna-alueiden selkiyttämiseen. Monet perennat ovat levittäytyneet niin, että on aika karaista niitä jo hieman kovemmalla kädellä. Myös siirtoja joudun tekemään, toimivien kasviyhdistelmien luominen kun ei useinkaan suju käden käänteessä. Loppukesän kukintaan täytyisi myös paneutua, se on puutarhani heikoin lenkki. Niin, ja on minulla pieni terassi- ja aitahaavekin, katsotaan lähteekö mies niihin mukaan...

lauantai 17. marraskuuta 2012

TULPPAANIAHNEUS

Tänään kaivoin (viimeiset) sata sipulia maahan. Ensi keväänä maasta nousevat tulppaaneista ainakin Claudia, Sapporo, Doll's Minuet, Spring Green, Purple Dream ja toivottavasti myös vanhat tutut edellisiltä vuosilta. Myös uusia ihastuttavia Sir Winston Churchill -narsisseja on odotettavissa. Plantagenilla on edelleen kelpo valikoima tulppaanien sipuleita pilkkahintaan joten en tiedä, voinko jättää hankintoja vielä tähänkään. Kevätkukkien lisäksi mielessä pyörivät muutkin puutarhasuunnitelmat. Piipahdin taannoin eräässä puutarhapatsaita myyvässä liikkeessä ja siellä oli yksi patsas, joka teki minuun erityisen vaikutuksen. Nyt patsas tietenkin pöyrii mielessä koko ajan. En ajatellut esittää ainuttakaan joululahjatoivetta, mutta joudun ehkä muuttamaan suunnitelmaa...

perjantai 16. marraskuuta 2012

LÄPI VUODEN

Mitä pimeämmäksi päivät käyvät, sitä enemmän ajatukset suuntaavat uuteen kevääseen. Kevään odotus tuntuu sisuksissa asti kuplivana tunteena, odotuksena, joka saa pitkän talven myötä jo epätoivoisiakin piirteitä. Mutta puutarhuri voi keksiä aina jotain pientä puuhaa ja toimea, jolla ylläpitää rakasta harrastusta elinvoimaisena läpi vuoden. Puutarhalehtiä ja kirjoja alkaa kasaantua pitkin taloa, kun uudet haaveet ja suunnitelmat saavat jälleen siivet. Sipuleita voi vielä löytää kaupoista ja niitä ehtii hyvin istuttamaankin.  Syksyisestä ja talvisesta pihastakin voi ottaa irti mahdollisimman paljon virittelemällä lyhtyjä pimeyteen, ruokkimalla lintuja ja hakemalla havuja ja muita metsän koristeita pihapiiriä piristämään. Siskolla on toiveena, että laatisin puutarhasuunnitelmaa heidän tulevaan kotipihaansa. Luulen, että paneudun puuhaan innolla, kun tuuli vinkuu nurkissa ja taivaalta sataa akkoja. Mutta huomenna ehdin istuttaa vielä lisää sipuleita.

lauantai 3. marraskuuta 2012

PYHÄINPÄIVÄN PUHTEITA

Jo useampana viikonloppuna olen tehnyt syksyn viimeisiä pihatöitä, mutta jotenkin ne eivät ole vieläkään loppuneet. Onneksi tänään oli lämmintä ja sateetonta ja sain vihdoin työt sellaiselle tolalle, että sopii talven tulla. Nyt ei ole pakko tehdä enää muuta kuin istuttaa muutama pussillinen ale-sipuleita maahan.
Lehtien kanssa olen melko suurpiirteinen. Enimmät pihan perälle kompostoitumaan, loput kukkapenkkeihin, pensaisen alle ja naapurin isännän pellon reunalle.
Kasvihuoneen kanssa menikin edellisenä viikonloppuna kokonainen iltapäivä. Pesin koko komeuden sekä sisä- että ulkopuolelta, tyhjäsin mullat ja siirsin pelargonit ja mehikasvit varastoon talvehtimaan. Koko kesän olen kasannut joutomaata kasvihuoneen kulmalle tulevaan kohopenkkiin ja nyt siihen oli hyvä kipata mullat myös kasvilavasta ja puutynnyreistä. Jatkan keväällä alueen muokkausta ja muotoilua ja sitten päästään taas istutuspuuhiin. 

tiistai 30. lokakuuta 2012

HERÄÄMISIÄ

Ensilumi herätti sisäisen tunnelmoijan tai sitten siirtyminen talviaikaan käynnisti selittämättömän syväluotaavan prosessin . Tunnelmavaloja, matot paljaisiin lattioihin ja kynttilävarastojen täyttö, siivousinto, käsityöinto, leipomisinto. Kaiken kukkuraksi olen kahtena perättäisenä aamuna noussut tuntia liian aikaisin, tosin syystä että unohdin päivittää kännykkäni kellonajan. Mies jo aamulla kysyikin, käytänkö jotain amfetamiinipohjaista.

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

PAKKASHUURUISSA


Kaikille teille, jotka uskollisesti käytte kurkkimassa blogiani, pahoittelut laiskuudestani. Fiilispohjalla mennään; olen surkea suorittaja. Arjessa sitä joutuu väkisinkin suorituspuolelle, joten vapaa-ajalla täytyy pitää kaikessa tekemisessä kiinni inspiraatiosta ja välillä turvautua myös sen puutteeseen. Pikkupakkaset, ohut lumipeite ja talviaika, niistä intoutuneena lähdin viime hetken sipuliostoksille hyödyntämään hurjat alet. Mukaan tarttui kolme eri lajia tulppaaneita ja jättilaukkoja. Nyt on tietenkin toivottava, että pakkaset eivät tulleet jäädäkseen, sipulit pitää saada vielä maahankin.
Löysin reissullani myös pitkään haaveissa olleen hyasinttimaljakon ja ostin pari pussia hyasintin sipuleita ihan vain maljakkoa varten. Näillä tunnelmoinkin mukavasti jouluun asti. 

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

LEHTIKAALI

Keväällä silmiini osui Trädgård & Blommor -lehdessä artikkeli lehtikaalista. Innostuin kokeilemaan kasvia artikkelissa olleen lehtikaalisipsireseptin johdosta. Siemenet itivät hyvin ja syksyä kohti kaalin lehdet ovat muuttuneet vain mehevemmiksi. Lehdet ovat tosi maukkaita ja rapsakoita sellaisenaankin ja kuulemma hurjan C-vitamiini- ja rautapitoisia.  Tänään iski inspiraatio kokeilla käytännössä sipsireseptin toimivuutta.
Riivin lehdet irti ruoteista, huuhdoin ja kuivittelin. Laitoin lehdet isoon kulhoon, johon lisäsin pari ruokalusikallista oliiviöljyä, teelusikallisen suolaa ja muutaman puristetun valkosipulin kynnen. Sekoitin ainekset keskenään ja levittelin maustuneet lehdet leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Sipsit kuivuivat rapeiksi 100 asteisessa kiertoilmauunissa noin 40 minuutissa ja uskokaa vain, ne olivat maukkaita!
Tänään poimin myös kasvihuoneesta viimeisen sadon. Kypsiä tomaatteja ja chilejä löytyi vielä. Napsin irti tomaatin raakileetkin ja toin sisälle kypsymään. Kesän viimeiset maut... mutta uusien chilien kylvöön on aikaa enää muutama kuukausi!

YLLÄTYSPOSTIA

Ihanat blogiystävät ovat pitäneet huolen, että tänäkin syksynä muistan tähdätä katseeni ensi kevään kukintaan. Saaripalstan Saila lähetti jo jokin aika sitten keltaisia metsätulppaaneja, Tulipa sylvestris ja hohtavan pinkkejä tähtitulppaaneja, Tulipa humilis, Violacea Black Base. Viikolla sain toisen yllätyspaketin Pikkuisen puutarhan Hortensialta, josta paljastui kuvassa näkyvät aarteet. Hortensia oli pakannut sipulit niin suloisiin kääreisiin, että melkein tekee mieli pitkittää istuttamista sen vuoksi. Itseltäni alkusyksy on mennyt hieman ohi puutarhan osalta enkä ole hankkinut vielä ainuttakaan sipulia. Juuri alkanut viikon syysloma suo onneksi aikaa ja voimia viimeisiin pihapuuhiin. Nautin puutarhan talviunille laitosta, tunne on samanlainen kuin peitellessä lasta yöpuulle, lämmin, pehmeä, turvallinen ja uutta aamua odottava. 

tiistai 11. syyskuuta 2012

KATSE KORKEUKSIIN

Kultapallot ovat ehtineet kurkotella korkeuksiin ja kääntää katseensa jo maahankin. Joka tapauksessa kuva on puhutellut minua. Blogi on ollut hiljaa. Tasaista arkea, puutarhaväsymystä ja tarve antaa ajatuksille tilaa, siinä se. Kesän jälkeen on kiva hidastaa vauhtia ja toisaalta arjen rutiinit vaativat taas tsemppiä ja läsnäoloa.

Ihanat blogiystävät ovat ojentaneet minulle tällaisen Post it-lapun, kiitokset Marille, Leenalle ja Anulle, tämä lämmitti mieltä! Olen todella huono jakamaan tunnustuksia eteenpäin ja taas kerran armottoman myöhässä, joten kiitän ja iloitsen tästä ja jaan tämän kaikille blogeille, jotka löytyvät suosikeistani!

keskiviikko 15. elokuuta 2012