*
*
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
skip to main |
skip to sidebar
- Maria
- Hehkuu päästessään kosketukseen mullan kanssa eikä saa tarpeekseen kasvun ihmeestä. Toivoo kasvavansa ja uudistuvansa luonnon lailla. Nauttii kotinurkista ja sen kaksi- ja nelijalkaisista asukeista sekä omasta maapalasta. Viihdyttää itseään puutarhaunelmilla, jotka jalostuessaan usein toteutuvatkin. Vaivana kyltymätön kauneuden kaipuu, johon luonto ja elämän yksinkertaisuus ovat osoittautuneet lääkkeistä parhaimmiksi.
All through the long winter, I dream of my garden. On the first day of spring, I dig my fingers deep into the soft earth. I can feel its energy, and my spirits soar.
- Helen Hayes
pihan pinta-ala 2040 m2
kasvuvyöhyke 3
mariankotijapuutarha(at)gmail.com
arvonta
askartelu
avoimet puutarhat
elokuvat
eläinystävät
entisöinti
haasteet
haaveet
hankinnat
havukasvit
huonekasvit
hyönteiset
hyötö
inspiraatio
jotain syvällisempää
juhlat
kasvihuone
kasvimaa
keittiössä
kesä
kesäkukat
kevät
kimput
kirjat
kirpputorit
kompostointi
kylvöt
käsityöt
köynnökset
luonto
matkat
media
metsäpuutarha
nikkarointi
pelargonit
pensaat
perennat
puut
puutarha-antiikki
puutarhakoristeet
puutarhan rakenteet
puutarhavaja
puutarhavierailut
roskalavalöydöt
ruukkupuutarha
ruusut
satoa
siemenet
sipulikukat
sisätiloissa
syksy
säätila
talvetus
talvi
terapeuttinen puutarha
tunnustukset
työkalut
vesiaiheet
video
yrtit
ystävät
Blogiarkisto
-
►
2024
(2)
- helmikuuta (1)
- tammikuuta (1)
-
►
2023
(1)
- tammikuuta (1)
-
►
2022
(1)
- huhtikuuta (1)
-
►
2021
(1)
- helmikuuta (1)
-
►
2020
(8)
- toukokuuta (1)
- huhtikuuta (4)
- tammikuuta (3)
-
►
2019
(5)
- joulukuuta (2)
- toukokuuta (1)
- tammikuuta (2)
-
►
2018
(6)
- joulukuuta (1)
- marraskuuta (1)
- maaliskuuta (1)
- tammikuuta (3)
-
►
2017
(21)
- joulukuuta (2)
- marraskuuta (1)
- kesäkuuta (2)
- toukokuuta (1)
- huhtikuuta (1)
- maaliskuuta (3)
- helmikuuta (1)
- tammikuuta (10)
-
►
2016
(46)
- joulukuuta (5)
- lokakuuta (4)
- syyskuuta (1)
- elokuuta (1)
- heinäkuuta (1)
- kesäkuuta (7)
- toukokuuta (2)
- huhtikuuta (4)
- maaliskuuta (7)
- helmikuuta (5)
- tammikuuta (9)
-
►
2015
(54)
- joulukuuta (5)
- marraskuuta (2)
- lokakuuta (3)
- elokuuta (2)
- heinäkuuta (8)
- kesäkuuta (3)
- toukokuuta (5)
- huhtikuuta (11)
- maaliskuuta (7)
- helmikuuta (2)
- tammikuuta (6)
-
►
2014
(91)
- joulukuuta (5)
- marraskuuta (13)
- lokakuuta (5)
- syyskuuta (4)
- elokuuta (9)
- heinäkuuta (2)
- kesäkuuta (11)
- toukokuuta (8)
- huhtikuuta (11)
- maaliskuuta (10)
- helmikuuta (7)
- tammikuuta (6)
-
►
2013
(63)
- joulukuuta (5)
- marraskuuta (7)
- syyskuuta (1)
- elokuuta (5)
- heinäkuuta (7)
- kesäkuuta (6)
- toukokuuta (9)
- huhtikuuta (8)
- maaliskuuta (4)
- helmikuuta (5)
- tammikuuta (6)
-
▼
2012
(66)
- joulukuuta (11)
- marraskuuta (6)
- lokakuuta (4)
- syyskuuta (1)
- elokuuta (4)
- heinäkuuta (13)
- kesäkuuta (4)
- toukokuuta (5)
- huhtikuuta (3)
- maaliskuuta (5)
- helmikuuta (4)
- tammikuuta (6)
-
►
2011
(103)
- joulukuuta (7)
- marraskuuta (1)
- syyskuuta (5)
- elokuuta (9)
- heinäkuuta (13)
- kesäkuuta (14)
- toukokuuta (11)
- huhtikuuta (11)
- maaliskuuta (14)
- helmikuuta (7)
- tammikuuta (11)
-
►
2010
(145)
- joulukuuta (23)
- marraskuuta (13)
- lokakuuta (7)
- syyskuuta (3)
- elokuuta (12)
- heinäkuuta (9)
- kesäkuuta (9)
- toukokuuta (16)
- huhtikuuta (14)
- maaliskuuta (12)
- helmikuuta (13)
- tammikuuta (14)
-
►
2009
(120)
- joulukuuta (18)
- marraskuuta (13)
- lokakuuta (13)
- syyskuuta (10)
- elokuuta (6)
- heinäkuuta (3)
- kesäkuuta (12)
- toukokuuta (12)
- huhtikuuta (12)
- maaliskuuta (17)
- helmikuuta (4)
Sivun näyttöjä yhteensä
Translate
Enemmän kuin muuta, puutarha on portti, kulku toiseen maailmaan - sinun omaan ajatteluusi ja omien kättesi työhön. Se on mitä haluat sen olevan ja siellä sinä olet mitä haluat.
William Longgood
Onpa rauhallinen kisu! Voin vain kuvitella millainen sähinä ja rähinä nousisi, jos meidän Lisse olisi vastaavassa tilanteessa!
VastaaPoistaSuloista! Eläimet liikuttavat aina! Meilläkin parhaillaan siilit ruokailevat tuossa etupihan pensaiden alla. Ruokimme niitä liotetuilla kissanroksuilla joka ilta. Parhaimmillaan ollut tänä kesänä viisi siiliä yhtäaikaa; kaksi pientä ja kolme isoa. Koiramme seuraa niitä sisältä keittiön alaikkunan takaa. Ottaisi suuhunsa, jos pääsisi siilin lähelle...piikitkään ei haittaisi. Niin tapahtui muutama viikko sitten iltalenkillä...koira vainusi siilin tienvarren heinikosta ja paineli suoraa päätä heinikkoon ja ilmestyi siili suussa takaisin tielle. Ei kiva! Onneksi siili ei vahingoittunut. Eikä koira!
VastaaPoistaVoi ihanuus miten upeat kuvat kaveruksista! Samurai näyttää tyytyväiseltä, samoin siili. Jaettu ilo!
VastaaPoistaVoi ei, maailman söpöimmät kuvat! ♥ Samppa ♥
VastaaPoistaIhanat kuvat! Meidän kisu olisi varmasti juossut karkuun ja lujaa! :)
VastaaPoistaTäydellinen harmonia ja tosi liikuttavaa eläinystävällisyyttä.
VastaaPoistaIhan paras! Voi liikutus.
VastaaPoistaPaavo-kissan nöyränä palvelijana 8 vuotta toiminut mumma (Paavo sanoo mua nimella mumma...) on kyllä aivan lumoutunut näistä kuvista!
VastaaPoistaSuloista! Siilit ovat rakastettavia!
VastaaPoistaVoi jestas mikä ihana kuva! Tästä tulee, koira-ja eläinystävänä- niin hyvälle tuulelle.<3
VastaaPoistaVoi mitä kuvia :)
VastaaPoistavoi kuinka ihana kuva, myös meidän pihalla oli siili, ihmettelin Pippurin haukuntaa ja lähemmin kun tilanetta tutkin huomasin siilin olevan pinellä kerällä ja Pippuri siinä vieressä räksyttämässä.
VastaaPoistaNämä aina kummasti piristää päivää kun käy näissä sinun sivuilla..
Niin se arki sitten palasi ja lomat loppui, mukavaa kun ilmat ovat näin lämpöiset, htiihän sitä vielä illalla nauttia pihalla olosta
Miten hellyyttävä pari :)
VastaaPoistaSöpöä!
VastaaPoistaAIVAN mahtavia kuvia... :D
VastaaPoista/nina
Ihania kuvia, varsinkin keskimmäinen josta voisi tehdä vaikka postikortin/taulun! Kivaa viikonloppua Sinulle =)
VastaaPoistaIhana pariskunta :)
VastaaPoistaUPEA kuvasarja taitavalta kuvaajalta!
VastaaPoistaT: harrastajakuvaaja
Jaettu ilo on moninkertainen ilo! Kiva että kuvat ilahduttivat teitä! Tämä pikku siili on niin liikuttava ja Samurai väistää kohteliaasti ruokakupilta piikkisen ystävän lähestyessä tuoksuvaa annosta.
VastaaPoistaMulla on blogissani jotain sulle kuuluvaa :)
VastaaPoistaMaria, meiltä katosivat siilit ja irtokissat puutarhasta kun saapuivat ketut. Onneksi kettu on Cajanderin Luontopiha -kirjan mukaan puutarhanhyötyeläin ja esimerkiksi Englannissa jo kovasti puutarhoihin himottu: Syö kotiloita ja myyriä. Mutta syö vain nälkäänsä, ei tapa huvikseen.
VastaaPoistaMahtava juttu puutarhasi Kodin Kuvalehdessä.
Sinulle on tunnustus blogissani.
♥
Kodin Kuvalehden jutun myötä löysin tieni tänne, ja jään ehdottomasti seuraamaan puutarhasi muuttumista.
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua!
-Tuija-
Blogistani löytyy sinulle tunnustus:)
VastaaPoistaOnpa ihana pariskunta :) Laittaisin sinulle tunnustuksen jos laittaisin tunnustuksia <3
VastaaPoistaOnpa ihana pariskunta :) Laittaisin sinulle tunnustuksen jos laittaisin tunnustuksia <3
VastaaPoistaMinäkin haluan siilejä! Mitenhän niitä saisi houkuteltua pihalle? Miten voikaan kissa suhtautua kauniisti pieneen palleroiseen, pitääköhän kissanpentuna?
VastaaPoistaMaria, mikä ihana kuva!!! Ilman sanoja tuo kuva kuuluukin olla, sen tuoma kauneus vaan täytyy kokea. Aivan ihana kuva! Ja Samuraia on mahdottoman ihana kissa.!
VastaaPoistaSiis Samurai...:)
VastaaPoistaKiitos ihanista kommenteista ja pahoitteluni blogihiljaisuudesta. Useampi on muistanut minua laiskaa jopa tunnustuksilla, kiitos!
VastaaPoistaVoi, onpa ihana kuvasarja! :)
VastaaPoista