maanantai 31. joulukuuta 2012

VUODEN VIIMEINEN ILTA

Sen kunniaksi kynttiläkruunu loistaa kasvihuoneessa. Oikein hyvää tulevaa puutarhavuotta!

sunnuntai 30. joulukuuta 2012

PUUTARHAVUODEN HUIPPUHETKET

Menneen puutarhavuoden kokoamisesta on tullut jo ehdoton blogiperinne. Joululomalla on aikaa selailla kuva-arkistoja ja hämmästyneenä huokailla, miten luonto ja jo melkein elämäntapaa hipova harrastus ovat antaneet tänäkin vuonna hienoja elämyksiä, uusia kokemuksia ja paljon, paljon hyvää mieltä. Ihanimmat kuvat ovat tietenkin kukivista kasveista, mutta luulen, että teen niistä ihan oman koosteen, muuten tästä ei tule loppua ollenkaan. 
Maaliskuussa tunnelma oli jo korkealla, kun pääsimme kasvihuoneen lämpöön tiirailemaan tipusia ja vähitellen väistyvää talvea. Kasvihuoneen ehdoton huippuominaisuus on kokea lumi ja 20 asteen lämpö samaan aikaan.
Huhtikuussa sektöörit ja voimasakset jo viuhuivat ja pääsin onnesta soikeana silppuamaan oksat kompostin kuivikkeeksi. Kerrassaan mainio hankinta tämä oksasilppuri, työhön tuli melkein himo.
Toukokuussa äitiä hemmoteltiin itsetehdyllä lahjalla, sympaattisilla puisilla kottikärryillä. Nyt nämä kärryt ovatkin lumen ja sään armoilla ja hienostunut harmaa alkaa sävyttää puun pintaa. Huomatkaa ilmapatja kasvihuoneen laverilla!
Kulunutta kesää sävytti valtava kasa seulanpääkiviä ja kivituhkaa sekä niiden seurauksena syntynyt työleiri. Myönnetään, en tehnyt kaikkea itse, mutta suuren osan kuitenkin. Valmistuvat alueet palkitsivat ja huilipäivien jälkeen käsikin kesti taas kuminuijan paukkeen. 
Ensimmäiset omat tomaatin, kurkun, paprikan ja chilin taimet ikinä pääsivät säiden lämmettyä kasvihuoneeseen. Tässä vaiheessa sadon onnistumisesta ei ollut vielä mitään takeita, mutta kuten kohta paljastuu, jotain saimme.
Ehkä sykähdyttävintä koko vuonna oli tämä näky, jonka uusi metsäpuutarhamme tarjosi kesäkuussa. Unelma pinkin ja keltaisen iloisesta yhdistelmästä onnistui. What a Joy!
Yksi pitkään haaveissa ollut puutarhamatkakohde toteutui, kun pääsin kesälomamatkallamme Lontoossa sijaitsevaan Chelsea Physic Gardeniin. Kuljin sopesta toiseen melkein kuin unessa ja ikuistin kameraani mahdollisimman paljon näkymiä ja yksityiskohtia. Tuonne toivon pääseväni joskus uudestaan.
Metsäpuutarhan kivipolutkin valmistuivat jossain vaiheessa, hieman ennen kuin meikäläisten kärsivällisyys alkoi loppua, tai ehkä hieman sen jälkeen.
Heinäkuussa sain puutarhaani arvostetun vieraan. Paula Ritanen-Närhi kävi yhdessä valokuvaaja Mikko Lehtimäen kanssa jutun teon merkeissä. Oli hienoa tavata Paula ja tarjota hänelle oman sadon raparperipiirakkaa! Päivä oli hirvittävän tuulinen. Jouduimme osallistumaan kuvaussessioihin koko joukolla pidellen kiinni erilaisista varjoista niin, että kameraan ikuistui muutakin kuin hillitöntä kasvien liikettä. Jossain vaiheessa tulevaa vuotta pitäisi artikkelin ilmestyä.
Toinen uusi ja ilahduttava kasviyhdistelmä muodostui 'Bowl of Beauty' pioneista, loistokurjenpolvista ja ensimmäistä kertaa kukkivista rohtosormustinkukista. Näkymää säestivät myös nukkapähkämöt ja koreakärsämöt.
Sydämeen käyvimpänä kokemuksena olivat siilit, jotka vierailivat loppukesällä pihapiirissämme päivittäin. Ensin ilmestyi tämä isompi, sitten tuli kolme pikkuista. Joku tiesi kertoa, että pikkuiset olivat jääneet ehkä orvoiksi, yksi siili kun oli kuolleena tien varressa. Samurai jakoi auliisti omasta kissanruokavarastostaan vierailijoille särvintä ja keskittyi itse myyriin.
Pelargoniakokelma kasvoi vuoden aikana. Keväällä hankin useampia pistokastaimia ja alennusmyynnistä löysin yhden suloisen enkelipelargonian. Tummakukkainen 'Tommy' matkasi Englannista lentokoneen ruumassa tyhjään vesipulloon ujutettuna ja selvisi perille ilman suurempia traumoja. Toivottavasti suurin osa selviää myös talven varasto-olosuhteista.
Kun kivityömaa saatiin onnellisesti päätökseen, oli jo aika keksiä uusi projekti. Tässä aitatyömaassa ei mennyt montaa päivää ja epäilyksistä huolimatta lopputulos oli kiva. Ensi kesänäkin olisi hauska rakentaa aitaa tai osallistua ainakin aidan maalaamiseen!
Kasvukausi huipentui viimeiseen sadonkorjuuseen kasvihuoneessa. Tomaatteja, kurkkuja ja chilejä kypsyi tasaiseen tahtiin pitkin kesää, mutta nämä viimeiset poimittiin ja syötiin suurella hartaudella ja kunnioituksella. Pian laitetaan uudet kylvöt aluilleen, miten lyhyt vuosi onkaan. Kiitos ystävät menneestä puutarhavuodesta, odotan jo täysin malttamattomana tulevaa!

lauantai 29. joulukuuta 2012

SOKKA IRTI

Koska puutarhanhoidosta ja kaikkeen siihen liittyvästä on kehkeytynyt minulle toinen luonto, en todellakaan aio pidätellä itseäni näissä hommissa. Eilisellä kaupunkireissulla en hankkinut yhtä ainutta vaatekappaletta toisin kuin puoliskoni, vaan hivuttauduin rautakaupan puutarhaosastolle vertailemaan valikoimissa olevia voimasaksia. Iltasella tein sitten yhden siementilauksen ja yön yli nukuttuani vielä toisen. Nyt odotan postia, joka tuo minulle seuraavanlaisia siemenpussukoita:

jättiverbena 'Purple Elegance'
japaninesikko
loistoesikko 'Gold Lace'
 ryhmäsamettikukka 'Bo Jangle'
palmukaali 'Nero Di Toscana Precoce'
ruusukaali 'Brilliant F1'
kesäkurpitsa 'Gold Rush'

Monta muutakin houkutusta valikoimissa olisi ollut, mutta kylväjän tilaongelmat saattavat olla jo muutoinkin edessä. Näillä ja kymmenillä vanhoilla pussukoilla sekä niillä, jotka tulevat vielä kauppojen hyllyille, mennään eteenpäin kohti entistäkin kukkeampaa ja vehreämpää kesää!

torstai 27. joulukuuta 2012

OVI AUKI

 Kasvihuoneen ovi aukesi jälleen, kun lämpötila nousi nollan tuntumaan. Pääsimme Samurain kanssa sisään fiilistelemään ja sain haettua talvisäilössä olleet kannelliset peltiämpärit keittiöjätteen säilytystä varten, komposti kun alkaa olla täynnä jäädyttyään. Jos olisin tyhjentänyt toisen keittiöjätekomposteista syksyllä, ei säilytysongelmaa nyt olisi. Toinen vaihtoehto olisi laittaa keittiöjätteet biojäteastiaan ja antaa roskahuollon hoitaa loput, mutta en missään nimessä aio haaskata uhkeaksi mullaksi maatuvaa ainesta sillä tavalla!
Katolle oli kertynyt hurja kerrostuma lunta. Pudottelin lumet pois varmuuden vuoksi, en halua, että kruunujalokiveni murskautuu painon alle. Voi vitsit, ehkä jo maaliskuussa kannan japaninvaahterani varastosta kasvihuoneeseen.
Lumi on kieltämättä luonut hauskoja näkymiä, mutta onkohan sitä kuitenkin jo hiukan liikaa?

tiistai 25. joulukuuta 2012

EI JOULUA ILMAN PUUTARHAKIRJAA


Kuusen alla oli uusi puutarhakirja, Sweet Peas for Summer. Noh, tilasin tämän ihan itse, kun en ollut varma pukista. Laetitia Maklouf on hemaisevasti pukeutuva brittiläinen puutarhajulkkis ja tämä on hänen toinen kirjansa. Ehkä omaa puutarhaa alusta asti luova saa kirjasta eniten irti, mutta se, miten tämä nainen luo kukkivan puutarhan vuodessa, saa kenet tahansa inspiroitumaan. Minun ehdoton suosikkini on kuitenkin toinen nuori brittiläinen puutarhuri ja kirjailija Alys Fowler. Hänen kuusiosainen sarjansa The Edible Garden on hurjan innostava. Kurkatkaa täältä.

maanantai 24. joulukuuta 2012

Joulun rauhaa ja valoa jokaiselle. Rakkautta ja hyvää tahtoa maailman kylmyyteen.

perjantai 21. joulukuuta 2012

ILOISTA TALVIPÄIVÄNSEISAUSTA!

Nyt saa joulu tulla tähänkin tupaan. Vielä ei joulupulla tuoksu, mutta siivot on tehty, lahja-asiat melkein pulkassa ja mikä parasta, loma on alkanut. Karmeat aamuherätykset saa unohtaa toviksi ja voi viettää kalsaripäiviä jos huvittaa. Ja hei, voitteko kuvitella, tänään on talvipäivänseisaus! Pimeästä syksystä käännytään kevättä kohti. Eiköhän me tämä talvikin tästä keplotella. Iloista talvipäivänseisausta kaikille, erityisesti puutarhureille ja muille viherturaajille! Päivän kunniaksi kietaisin kauralyhteen luumupuun oksalle, toivottavasti myös varpuset ja keltasirkut löytävät nyt pihaamme.

maanantai 10. joulukuuta 2012

LOHDUNTUOJAT

Viimeiset päivät ennen talvipäivänseisausta tuntuvat juuri niin pimeiltä kun ovatkin. Minä olen lohduttanut itseäni selaamalla kesäkuvia ja katsomalla Alan Titchmarshin sarjaa Garden Secrets täältä. Tähän vaivaan ei ole täsmälääkettä, mutta kaikki pienetkin piristeet kelpaavat. 

lauantai 8. joulukuuta 2012

HULLUNKURINEN PARISKUNTA


 Viinikärhö 'Etoile Violette'.
Kiiltopäivänhattu 'Herbstsonne'.
Yhdessä melkoisen värikäs, villin sekainen ja korkealle kurkotteleva hullunkurinen pariskunta. 

KASVIMAASTA

Tämän kesän tähtiä kasvimaalla olivat taustalla näkyvä lehtikaali ja söpösti kukkiva maloppi. Floppeja tuli sitten sitäkin enemmän. Hernemaalle kävi hassusti heti alkuunsa, kun miesväki kaivoi kasvulaatikosta matoja onkireissua varten siinä luulossa, ettei kyseiseen laatikkoon oltu kylvetty mitään. Ei ollut onnea porkkanoiden ja purjojenkaan kanssa. Raparperiin ja ruohosipuliin voi sentään aina luottaa.
Tässä näette, miten pihamaamme kulmassa oleva kasvimaa on suurten kuusten varjossa. Olenhan minä ongelman tiedostanut, mutta kauniiden puiden kaato on tuntunut kestämättömältä ajatukselta. Nyt päätös on kypsynyt, puut kaatuvat ennen kevättä. Paitsi että kasvimaa pääsee valoon ja kosteus ja ravinteet toivottuun paikkaan, pääsee myös kesäinen ilta-aurinko pihapiiriimme laajemmaltikin. Ja kuusia meille jää vielä pienen metsikön verran.

perjantai 7. joulukuuta 2012

HOHTOA POSTINHAKUUN

Kesällä valmistuneet aidanpätkät pihan sisääntulossa ovat osoittautuneet talvisessa pihapiirissä piristäväksi elementiksi. Lisäksi ne rajaavat liittymän ja ojan toisistaan silloinkin, kun lumi täyttää joka paikan. Me kun olemme joutuneet pelastamaan muutaman kerran vierailijoita autoineen tuosta notkelmasta!
Kynttilöiden aika on nyt. Tammikuussa katse kääntyy jo uuden kevään odotukseen ja lyhtyihin tulee sytyteltyä kynttilöitä laiskemmin. Aamuiset postinhakureissut saavat erityisen hohdon, kun edellisiltana sytytetyt kynttilät loistavat pimeässä aamussa.
Hebe-Mix -kasvit näyttävät säilyvän hyvännäköisinä pakkasissakin. Seuraavaksi näissä tötteröissä nähdään varmasti orvokkeja. Kausikukat eivät ole itselleni erityisen tärkeitä, mutta orvokkeja on hankittava jo huhtikuussa, heti kun joku vain ymmärtää niitä myydä.
Lopuksi erityisen mainio kirjavinkki, James Bowenin A Street Cat Named Bob. Sydämeen käyvä tarina elävästä elämästä. Kiitos M. kirjalainasta!