torstai 30. kesäkuuta 2011

PAPATUSTA, LÖTRÖJÄ JAKKAROITA SEKÄ KASOJA

Olen pahoillani edelleen jatkuvasta kasvihuone-, kasvihuone-, kasvihuone-papatuksesta! Olen vain ilmeisen ihastunut kyseiseen laitokseen ja sen suomiin mahdollisuuksiin. Miehelle ostamani chili 'Hot Banana' puskee ensimmäistä hedelmää. Kasvihuone innostaa kokeilemaan kaikkea uutta. 
Sinkkinen pieni jakkara löytyi Minimanista, tosin se vaikuttaa liian lötröltä istumiseen. Täytyy laittaa jakkaralle jotain ennenkuin joku istuu sen jalat mutterille! Sekös harmittaisi, minusta tuo kapistus on kuin kasvihuonetta varten tehty. Siihen voi vaikkapa laskea kirjan käsistään, kun rupeaa ramaisemaan, tai teekupin.
Ikean Hyllis on osoittautunut oikein näppäräksi kasvihuoneen kalusteeksi, kiitos vain vinkistä Hortensia! Tukeva ja kestävä, ei siis mikään lötrö. Niin ikään kuin kasvihuonetta varten tehty.
Ympäristön maisemointi odottaa, minulla on nimittäin kaivuukielto päällä! Ennen kuin edelliset maakasat on levitelty, tiilikasa etupihalta siirretty syrjempään sekä tiilten puhdistamisesta syntynyt laastikasa hoideltu eteenpäin, ei ole asiaa lapion varteen. Maisemointi tuo taas tullessaan uusia kasoja; multaa, kivituhkaa, seulanpääkiviä. Voihan kasa! Kirsikkapuun siirsin kuitenkin jo kasvihuoneen nurkalle pihan perältä. Muutaman päivän se nuupotti lehtiään, mutta on jo piristynyt helteestä huolimatta. 

KIMPPU YSTÄVÄLLE

En juurikaan malta poimia kukkasia omaan maljakkoon. Ihailen mieluummin kukkivaa puutarhaa. Ystävän ilahduttaminen oman pihan kukkijoilla on kuitenkin eri juttu. Itse sidottu kimppu on minusta melkein ihaninta, mitä ystävälle voi viedä tuliaisina.

KARNEVAALIT

Pikainen päivitys... pitäisi olla jo nukkumassa. Nyt puutarhassa vietetään todellisia karnevaaleja. Pionit uhkuvat ja puhkuvat uhkeuttaan eikä niistä saa tarpeekseen.
Mirrinmintut, loistokurjenpolvet ja pian avautuvat jaloritarinkannukset säestävät sinellään Sarah Bernhardtin herkullisen vaaleanpunaisia kukintoja. Voiko kesä enää kauniimmaksi muuttua?

maanantai 27. kesäkuuta 2011

HYVÄÄ FIILISTÄ JA TÄRKEÄ UUTINEN

Kasvihuoneessa lämpö kipuaa päivisin trooppisiin lukemiin. Lorottelen vettä ruukkuihin ja kasvilavaan vähän väliä, istahdan toviksi ja imen itseeni kasvihuoneen ihanaa atmosfääriä.
Rucola iti muutamassa päivässä, salaattia ja tilliä odotellaan pintaan. Kirsikkatomaateissa on vihreitä pompuloita, joiden pullistumista mittaillaan hartaudella päivittäin.
Visiitti kaupunkiin ja kurkistus Plantagenin tarjontaan poiki pitkään ostoslistalla olleen 'Mårbackan'. Suloinenhan se on, ei voi kieltää ja täydentää mukavasti olemuksellaan viereistä enkelipelargonia.
Betonisen buddha-patsaan nappasin ostoskoriin, kun oli mokoma puoleen hintaan. Tuota kivikkoista pihlajan juurta katsellessani olen kuvitellut juuri kyseisen tyypin mietiskelemään ja levittämään rentoutta ja hyvää fiilistä ympärilleen. Siinä se nyt istuu kuin olisi aina ollut paikallaan. Täytyy myös kertoa tärkeä uutinen. Eilen tuli soitto, joka loi uutta toivoa Olgan löytymiseksi. Tuntomerkit tuntuisivat täsmäävän ja kyseinen kissa on hyvässä kunnossa. Kissaloukku on viritetty uudelleen. Nyt toivotaan parasta.

tiistai 21. kesäkuuta 2011

TULIPAS TÄMÄKIN PÄIVÄ

Kuten näette, olen somistanut kasvihuonetta koko illan!
Melkein ihmeellistä, vihdoin koitti päivä, josta on tullut haaveiltua koko kevät.
Tavarat löysivät nopeasti paikkansa ja liikkumatilaakin jäi vielä. Tuo rypsipelto antaa nyt kyllä kauniit raamit.
Kasveja saisi olla tietenkin enemmän, mutta eiköhän asia korjaannu. Runkoruusu, muutama yrtti, mehikasveja, enkelipelargoni ja kirsikkatomaatit, niitä löytyi omasta takaa. Nyt taitaa nälkä kasvaa, mitäköhän tässä tulee vielä hankkineeksi?
Viimeisenä työnä täytin kasvilavan mullalla. Huomenna aioin kylvää salaatteja, rucolaa ja tilliä. Hassua, miten heti tuli kaipuu syksyn pimeisiin iltoihin ja kynttilöihin, vaikka ihana kesä on vielä melkein kokonaan edessäpäin. Ja ylihuomenna alkaa loma! Ihanaa juhannusviikkoa jokaiselle...

JOSKOS...

vilauttaisin ihan vähän kasvihuonetta. Katossa on lasit ja tuuletusluukut, huomenissa ehkä ihana mies asentaa lasit seiniinkin. Olo on kuin viisivuotiaana, kun sain joululahjaksi nukkekodin! Siis nuo huonekalutkin oli ihan pakko kantaa sisään puolivalmiiseen tilaan, ei auttanut, vaikka kuinka mies pyöritti päätään. Arvatkaa, kattokruunukin on paikoillaan!
Zilga-rypälekin pääsi multiin. Katsotaan, miten nopeasti se kasvaa pituutta. Tuosta luukusta sen täytyisi luikerrella sisään kasvihuoneeseen.
Nyt on todella kosteaa, lämpöaalto ei olisi vaihteeksi hullumpaa. Pionit ovat ihan lähtökuopissaan, tässä helmeilee 'Karl Rosenfieldin' nuppu.

lauantai 18. kesäkuuta 2011

PUNAISTA PÖLYÄ

Nyt ollaan viime metreillä kasvihuoneen kanssa! Kehikon kiinnitys vaati harmaiden aivosolujen tehokasta jumppaa. Kun tuuli osuu takapihallemme, on kasvihuoneen oltava todella tiukasti kiinni kivijalassa. Aikansa tuumailtuaan mies porasi lukemattomia reikiä kiviporalla ja kaupasta valittiin järeimmät mahdolliset ruuvit. Nyt pysyy! Minä olen keskittynyt lattian viimeistelyyn. Tänä vuonna naapurin maanviljelijä laittoi peltoon muuten rypsiä, saamme pian tajunnanräjäyttävän taustan puutarhallemme!
Ehkä pelottavin työkalu, jota olen käyttänyt, oli tuo kulmahiomakone. Leikkelin tiilenpätkiä lattian reunoille punaisen pölyn tuprutessa ja raastavan äänen täyttäessä lähitienoon. Välillä terä pompahti ikävästi melkein lamaannuttaen minut kauhusta. Jännityksestä huolimatta uusien työkalujen käyttö on mukavaa. Ilman kunnon välineitä moni asia on ylivoimaista tai ainakin todella hankalaa. Miesten luonteva suhde työkaluihin on minusta kedehdittavaa! Äsken sain vielä saumattua lattian hiekalla ja huomenna päästään kuulkaas asentamaan laseja!
Punatähtiputki availee nuppujansa ja taustalla hohtaa loistokurjenpolvi. Ja pian on pionien aika, oijoi. Juhannuksena juhlitaan kasvihuoneen valmistumista!

keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

KUKAT KAUNEIMMAT

Kaikki kukkivat niin nopeassa tahdissa, hyvä kun ehtii kameralla ikuistamaan! Hyvästi syreeninkukat...
hyvästi laukat!
Tornionlaaksonruusut ovat nyt parhaimmillaan ja puskat ovat vesoneet ja kasvaneet hurjasti kokoa. 
Ihana ihana tummakurjenpolvi, jota tilasin keväällä Viherpeukaloilta, kukkii myös näin somasti. Onneksi tämä on hyvä leviämään, haluan tätä sinne sun tänne pitkin puutarhaa!
Lehtoakileija 'Black Barlow', nam! Tuli muuten samaisessa Viherpeukaloiden paketissa.

tiistai 14. kesäkuuta 2011

ROSKALAVALLA KOLISEE

Läheinen roskalava on edelleen yhtä tuottoisa. Kuvassa näkyvä pienempi lapio löytyi taas taannoisella tonkimisreissulla. Aiheutin pienoista kolinaa penkoessani lavalla ja sain lenkkeilevän mieskaksikon päät kääntymään melkein nurin. Isompi lapio on kulkeutunut sukulaismiehen kätköistä kivensyrjään nojailemaan. Tuossa pienessä versiossa on hauskana yksityiskohtana apukahva. Patinoituneet esineet ja varsinkin tämmöiset vanhat työkalut tuovat puutarhaan mukavaa pilkettä, vai oletteko samaa mieltä?

maanantai 13. kesäkuuta 2011

KIITOS SATEESTA

Rutistava helle kääntyi ihanaksi kosteudeksi. Vettä vihmoo urakalla ja sekä luonto että puutarha nauttivat. Puutarhurikin tahtoisi uhmata pisaroita ja vääntäytyä sadeasussaan kikkaroimaan. Saila-ystävältä saatu palmusara viihtyy pienoisen suihkualtaan reunalla.
Humala on löytänyt tiensä korkeuksiin ranskanliljan avustuksella.
Isotähtiputki asustelee niinikään altaan reunalla kotkansiipien kaverina ja taitaa ilahduttaa jo toisena kesänään runsaalla kukinnalla. Ihania iloisia asioita.

sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

HARJAKAISET

Helteestä huolimatta kasvihuonetta on saatu eteenpäin. Nyt näky jo palkitsee ja mielikuva on muuttumassa todelliseksi. Lattia on yhä kesken, kasvihuone kiinnittämättä sokkeliin ja laseista ei tietenkään vielä tietoakaan. Tehdään maltilla yksi vaihe kerrallaan, sen verran mies- ja naistyötunteja on jo kulunut.
Mukavastihan se asettuu ympäröivään maisemaankin, mutta ympäristön maisemointia toki tarvitaan. Senkin aika tulee.
Olemme joutuneet totuttelemaan ajatukseen, että Olgaa ei enää ole. Huoli on vaihtunut ikäväksi. Monta kertaa päivässä kuvittelen Olgan kävelevän nurkan takaa häntä pystyssä ja tunnen silkkisen turkin ja pienen kehon sormissani. Kuvien katselu saa kyyneleet kihoamaan. Mitä mahtaa miettiä Samurai? Pieni ystävä on poissa. 

tiistai 7. kesäkuuta 2011

KUMIVASARA PAUKKUU

Olen naputellut innolla tiiliä lattiaan. Työ käy joutuisaan ja on pelkkää nautintoa syreenien huumaavassa tuoksussa. Sokkelin kolmas tiilikerros uupuu vielä, mutta valmistuu viikonloppuna, kunhan saan muurarikaverin takaisin kotiin. Sitä ennen on ladottava lattia valmiiksi. Sokkelin päädyssä on aukko viiniköynnöstä varten, jonka muuten ostin tänään. Varman päälle Zilgaa. Tarkoituksena on istuttaa viiniköynnös kasvihuoneen ulkopuolelle ja ohjata verso aukosta sisään.
Osa syyreeneistä on onneksi vielä nupuilla, eihän tästä huumasta saa tarpeekseen. 
Angelique-tulppaanit kukkivat vielä hetken. Olen yllättynyt, miten ne nousivat maasta tänäkin vuonna. Riittikö siemenkotien napsiminen takaamaan uuden kukinnan?
Odotan villiviinin voimistuvan ja peittävän raudoitusverkkokaaren vauhdilla. 

sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

PITKÄN VIIKONLOPUN POIMINTOJA

Kasvukauden uusi vihreys ja runsaus hivelevät mieltä. Puutarha tuntuu vuosi vuodelta muovautuvan mieluisammaksi ja mieluisammaksi. Aikaa ja kärsivällisyyttä tarvitaan, mutta työn tulokset alkavat tuottaa vähitellen hedelmää. Puut ja pensaat antavat jo suojaa ja kasvustot asettuvat omiin uomiinsa. 
Tämän kuolanpionin alkuperä on lapsuudestani, erään edesmenneen karjalaismummun pihamaalta. Mummu hoiti minua, kun olin lapsi ja hänen luotaan minulla on monta tärkeää muistoa.
En voinut olla ostamatta kirsikkatomaatin taimia, vaikka kasvihuone onkin vielä vaiheessa. Kiikutan taimia sisään ja ulos, saas nähdä, ehtivätkö päästä ajoissa kasvihuoneen lämpöön ja satoa tuottamaan.
Pientä ystävää kaivataan edelleen kotiin. Ikävä on kova jokaisella.

lauantai 4. kesäkuuta 2011

JOTAIN PUUTTUU

Hitaasti ovat kasvihuonehommat edenneet. Tässä vilautus, missä suurinpiirtein mennään. Tänään lähdimme muuraamaan toista kerrosta. Jälki on kyllä juuri sitä mitä toivoinkin, karhean karua.
Tänään hain kesäkukkia etupihan pylväisiin. Oli pakko saada jotain keltaista purppuran kaveriksi. Huovinkukka ja keltainen marketta saivat tähtisilmän loistamaan.
Kirjopikarilijat kukkivat edelleen antaumuksella. Kaikkea ihanaa on tarjolla omassa pihapiirissä, mutta jotain tärkeää puuttuu. Olga-neiti on ollut viikon teillä tietymättömillä. Tänään sain hataran vihjeen jaettuani katoamisilmoituksia ja vihjeen perusteella viritin kissatalolta lainaksi saadun kissaloukun. Hakuammuntaa ehkä, mutta ainut keino mitä voi yrittää.