PUUTARHAHULLUN ONNENHETKET

 No jopas on ollut hieno päivä niin sään puolesta kuin muutenkin. Koko päivä on kulunut ympäri pihamaata ja puutarhaa lennossa viistäen. Maata on käännetty tulevan pensasalueen tieltä, viikolla jäisinä ostettuja multasäkkejä on kannettu kasvihuoneeseen sulamaan, eilen öljytyttyjä puutarhakalusteita kannettu paikoilleen  ja jopa kasvihuoneen varjostusverhotkin saatu silitettyä ja ripustettua. Noita multasäkkejä hakiessani teki melkein mieli pyydellä anteeksi, kun myyjä repi jäistä lavaa auki ja yritti irrotella toisiinsa jäätyneitä säkkejä. Aikaisessa? No en, kun pian pitää kylvää ne retiisit kasvihuoneen lämpölavaan! 

Joulunpyhinä laajentunut kasvihuoneen edusta oli kivikäytävää vailla ja kura kulki saappaissa kasvihuoneeseen. Nyt on sekin asia kunnossa kun seulanpääkiveys sai pienen jatkopalan ja kasvihuone kutsuvan käytävän. Huomenna näyttäisi olevan hieman viileämpi päivä, mutta eiköhän aika siitä huolimatta kulu taas lapion varressa. Suurena suunnitelmana on jopa pihalammen teko, möyhintää siis luvassa koko kevääksi!

ILOISIA YLLÄTYKSIÄ

 Iloista ja aurinkoista lauantaipäivää! Tulin nopeasti puutarhatöiden lomaan juomaan kupin teetä ja lataamaan kuvat tämän vuoden ensimmäisistä kukkijoista.

Pienet kasvitieteelliset krookukset eli sahramit ovat aloittaneet kukintansa täälläkin, ihanaa!

Lisäksi posti toi eilen aivan huippuhienon arvontapalkinnon Suvikummun Marjalta! Voitin siemenpaketin, jossa oli upeita erikoisuuksia, kuten purppuraisia silpoydinherneitä sekä värikkäitä punajuuria, porkkanoita ja retiisejä. Munakoisoakin löytyi, lisäksi mansikan muotoisia kirsikkatomaatteja, aikaista maissia ja keltaista kesäkurpitsaa. Sokerina pohjalla oli yllätys, ihana L'Occitanen laventelikäsivoide puutarhurin rohtuneita käsiä hoitamaan. Kiitos Marja tästä hienosta paketista! Nuo munakoisot täytyykin kylvää jo viikonloppuna.

Sisko vinkkasi, että blogini esiteltiin uusimmassa Kotivinkki-lehdessä ja totta tosiaan, siellä oli pieni ja osuva tiivistelmä. Möyhiminen onkin tämän puutarhan kantava teema, jota lähden tästä taas toteuttamaan. Palataan pian! 

KIRJOITTAJA BLOGIN TAKANA

Karolina heitti minulle mukavan Kirjoittaja blogin takana-haasteen, kiitos siitä. Tässä vastaukseni kysymyksiin, jotka raottavat vähän tarkemmin, että kuka ja mitä, missä ja milloin.
1. Kerro puutarhastasi, minkä kokoinen se on? Minkä ikäinen ja millä vyöhykkeellä?
Puutarha on kooltaan 2040 neliötä ja sijaitsee kasvuvyöhykkeellä III. Talo on valmistunut vuonna 2004 ja siitä asti myös pihaa ja puutarhaa on laitettu. 

2. Kuinka kauan olet ollut puutarha-harrastaja ja miten innostus puutarhaan syttyi?

Innostus puutarhaan ja kasveihin on elänyt minussa lapsesta saakka. Ensimmäisessä lapsuuden kodissa meillä ei oikeastaan ollut puutarhaa, mutta keksin kaikenlaista. Tein esimerkiksi minikasvihuoneen kyljelleen käännetystä lelulaatikosta ja vuorasin avoimen sivun leipäpusseista leikatuilla muovisuikaleilla. Keräsin ojanpientareilta kasvien siemeniä, kylvin niitä purkkeihin ja kas, pian kasvihuoneessa alkoi vihertää. Nuoruudessani tein joka kevät kasvimaan ja olin erikoistunut kuivakukkien kasvattamiseen. Varsinaiseksi elämäntavaksi puutarhanhoito on muotoutunut tämän nykyisen puutarhani myötä. 

3. Minä vuonna aloitit bloggaamisen - ja mikä siinä on mielestäsi parasta?

Keväällä 2009. Parasta bloggaamisessa on puutarhan dokumentointi kuvin ja sanoin sekä siitä saatava palaute ja yhteisöllisyys, intohimon jakaminen ja uudet tuttavuudet. Puutarhablogin pitäminen on äärimmäisen antoisa lisä puutarhaharrastukselle.

4. Mitkä ovat blogisi tärkeimpiä teemoja?

Rakkaus puutarhaan ja sen jatkuvaan kehittymiseen, vuodenaikojen rytmi ja elämän pienet ilot.

5. Kuinka monta lukijaa käy blogissasi kuukausittain?

Viime kuussa kävijoitä oli yli 8000.

6. Miten blogisi nimi syntyi? 
Hmm, tähän en oikeastaan osaa vastata. Varmasti tämä tuli ensimmäisenä mieleeni. Minusta nimi on todella tylsä, mutta eihän sitä kenenkään nimeä enää noin vain mennä vaihtamaan, ei edes blogin!

7. Mitä asioita kerrot blogissasi itsestäsi- mitä et?

Ehkä rivien välistä oma persoonallisuus väkisinkin jollain tasolla paljastuu, mutta muutoin pitäydyn selkeästi puutarha-aiheissa ja jätän muun vähemmälle.

8. Laita linkki tai kuva ensimmäiseen postaukseesi. 
Se löytyy tästä.
9. Mikä on sinun mielestäsi paras tapa hankkia lukijoita- ja kuinka tärkeää on että muut lukevat blogiasi? Onko blogin tärkein tehtävä olla itselle puutarhapäiväkirja?

Blogin elinehto on tietenkin se, että täällä joku käy, mutta itse vierastan ajatusta lukijoiden haalimisesta. Jokainen lukija ja varsinkin kommentoija lämmittää mieltä ja pidän tärkeänä, että myös itse huomioin kommentit. Olen ollut aina huono pitämään päiväkirjaa, mutta on totta, että blogi toimii hyvin myös omana puutarhapäiväkirjana. Vanhoihin teksteihin ja kuviin on kiva palata ja usein jotain juttuja tulee kirjoituksista tarkisteltua.
10. Mikä on suosituin blogi-kirjoituksesi? 
Yllättäen tämän vuoden tammikuussa kirjoitettu Menneen puutarhavuoden upeimmat puutarhat ja kohtaamiset, jonka voit lukea tästä.

 11. Onko blogissasi kaupallisia tai muita yhteistyökumppaneita?
Ei ole. Kaupallisuuskin tuntuu hieman vieraalta eivätkä monetkaan tähän asti tarjotut yhteistyöt ole itseäni houkutelleet. Ainoastaan yhden kirjan ja riippumaton olen vastaanottanut blogiyhteistyönä.

12. Kuinka paljon aikaa viikossa käytät blogin tekemiseen? Muiden blogien lukemiseen?
Kyllä minä yleensä päivittäin pidän itseni ajantasalla, mitä lukemiini blogeihin tulee. Omista voimavaroista ja liikenevästä ajasta riippuen päivitän omaani. 

13. Kerro paras/parhaat vinkkisi aloittelevalle bloggaajalle? 

Jos blogin pitäminen houkuttelee, älä epäröi. Tämä on oikein hauskaa ja koukuttavaa puuhaa. Itse luen mieluiten blogeja, joissa on houkuttelevat kuvat ja napakat tekstit sekä omakohtainen ja persoonallinen ote aiheeseen.

14. Halutessasi laita kuva itsestäsi tai puutarhastasi. 

Kuva tulikin tuohon alkuun, onnellinen puutarhuri keväällä 2013 kera upeiden  'Silver Lace' loistoesikoiden.

KEVÄT TULI TAKAISIN

 ja minä aloitin puutarhatyöt heti aamupalan syötyäni. Nyt oli pakko tulla huilaamaan, ensimmäinen intensiivinen puutarhapäivä tuulisessa ja aurinkoisessa säässä alkoi jo iltapäivästä käydä voimille. Siistimistä riittää vielä huomisellekin ja maa on sen verran kohmeessa, että kaivuutyöt täytyy jättää tuleville päiville. Viikolla hain suodatinkangasta, että pääsen taas mukulakivipolkujen ja -patioiden tekoon. Uudet istutusalueet vaativat vielä maanmuokkausta ja mieli tekisi muotoilla ja kaivaa vielä yksi suunnitteilla oleva istutusaluekin mullokselle. Puutarhaa pellosta rajaavat pihasyreenit saavat edustalleen polveilevan istutusalueen, joka koostuu kauniisti kukkivista pensaista ja muutamasta kartiovalkokuusesta. Aluetta halkomaan tulee polku tai kaksi, ehkä tällä kertaa puunkuorihakkeella katettuna ja syksyllä istutan pensaisen lomaan niitä kaipaamiani narsisseja. Harkinnassa on myös pieni lampi, mutta mietin vielä, jaksanko hoitaa sitä. Hitaasti mutta varmasti kaarevat muodot levittäytyvät ympäri puutarhaa ja nurmikko vähenee. 

Kannoin varastossa talvehtineet kasvit kasvihuoneeseen. Valitettavasti pelargonit menehtyivät talven aikana yhtä lukuunottamatta. Tähän asti olen onnistunut niiden kanssa, mutta nyt jotain meni pieleen. Itse epäilen, että ruukut olivat liian märkiä syksyllä varastoon siirrettäessä. Mutta  pikkupuut, runkoruusu, mehikasvit, muratit ja syksyllä raaskuna ostettu jalohortensiakin olivat voimissaan. Täytyy vain laittaa varjostavat verhot suojaamaan  pahinta paahdetta vastaan ja tietenkin tarkkailla sääennusteita kovien yöpakkasten varalta. Muut kyllä kasvihuoneessa jo pärjäävät, mutta varastossa jo kukkanuppujakin tehnyt jalohortensia vaatii erityishuomiota. Viiniköynnös Zilga kasvoi viime kesänä sen verran mittaa, että sain sen jo sidottua kasvihuoneen rakenteisiin. Haaveissa se kasvaa katossa poikkipuihin tukeutuen ja luo ihanaa vihreää varjoaan. Nyt menen kylvämään tomaatit ja katson, jaksanko vielä mennä leikkamaan perennanvarsia. Huomiselle lupaavat sadekuuroja, joten nyt täytyisi nauttia jokaisesta auringonsäteestä.

LUMIKELLOJA POSTIPAKETISSA

 Täytin loppuviikosta pyöreitä ja saavutin mukavalta tuntuvan kypsän naisen iän. Minua hemmoteltiin monenmoisella mukavalla ja sain kivan pohjakassan tulevan kesän taimihankinnoillekin. Tänään oli postilaatikossa vielä yllätyspaketti, jonka sisältö sai minut kiljahtamaan ilosta. Saila-ystäväiseni oli keksinyt huippulahjan ja lähettänyt minulle tuoreita lumikelloja suoraan Ahvensaaresta! Siirikin, joka muuten onkin oikea kukkaistyttö, tuli hurmioituneena nuuhkimaan lähetystä.

 Päätin istuttaa lumikellot suoraan maahan, vaikka se vähän kohmeessa pakkasen myötä taas onkin. 

Ison kiven kupeessa metsäpuutarhan liepeillä oli kuitenkin hieman pehmeämpää, joten sain kaivettua aarteeni suoraan maahan. Tiivistin mullan huolellisesti sipulien ympärille ja laitoin lasikellon vielä varmuuden vuoksi suojaksi. Nyt täytyy käydä päivittäin tarkistamassa lumikellomättään tilanne, toivon niin kovasti näiden ihanuuksien kotiutuvan puutarhaani. 

EEDENISTÄ POHJOISEEN

kuva lainattu täältä
Jos suinkin mahdollista, käykää katsomassa Virpi Suutarin elokuva Eedenistä Pohjoiseen. Me kävimme tänään ja voi että minä tykkäsin. Pariskuntia puutarhoineen, elämänmakua, hienovireistä hauskuutta ja huumoria, ankaraa puurtamista ja ihanaa lepoa, iloa, haikeutta, vähän suruakin. Tätä katsoessaan hymy karehti huulilla ja jossain vaiheessa tirahti yksi kyynelkin.

NATISEVA LÖYTÖ

 Ihana natiseva rottinkinen isoäidintuoli on ollut haaveissa kasvihuoneeseen. Joku aika sitten sellainen löytyi netti-ilmoituksen välityksellä Porista ja viime lauantaina Ikeasta tullessamme koukkasimme sen siskon kanssa hakemaan. Kaksikymmentä euroa oli tuolille pilkkahinta, joten reilu sadan kilometrin poikkeama reitiltä ei harmittanut yhtään. 

Tuoli jopa mahtui kasvihuoneen ovesta sisään, joten miestä ei tarvittukaan rakenteita purkamaan.  En pistä pahakseni, jos tuoli tuosta hieman vielä patinoituu tuolla ulkoilmassa, pieni harmaus tuo vain lisächarmia tälle mummikselle.

VARASLÄHTÖ

Auringon ja kevään myötä elämä on muuttunut jälleen kepeämmäksi. Ilo pulppuaa sydänalassa, kun pääsee taas toteuttamaan itseään ja pitkän pimeän talven ajan hautuneet suunnitelmat muuttuvat yksi kerrallaan konkretiaksi. Tänään olen pessyt kasvihuoneen lasit ja jynssännyt sieltä pois talven pölyt. Myös rikkoutuneet lasit sain vaihdettua ehjiin. Kasvihuone muuttuu taas varastosta terapeuttiseksi oleskelu- ja haaveilupaikaksi, jonne voi vetäytyä pakoon navakkaa kevättuulta ja arjen murheita. Kompostikin pöhisee kuumana, se ei ehtinyt tänä talvena jäätyä ollenkaan. Huomenna voisin leikellä perennanvarret maahan ja kanttailunkin voisi aloittaa. Tänä vuonna luulisi ehtivän vaikka mitä, on tämä semmoinen varaslähtö! Ja niin, tein jo ennakkotilauksen Villi niittyyn, narsissihuuma on vienyt minut mennessään!

KUISTILLA KUKKII JO

Olen nostanut pitkäksi venyneet hollanninkurjenmiekat jo kuistille ja kauppareissuilta on tarttunut mukaan Tete a Tete-narsisseja, esikoita ja krookuksia. Koskaan ei kuistilla ole kukkinut maaliskuussa tällä tavalla. Koko illan ja yön satoi ja myrskysi, mutta nyt taivas on sininen ja aurinko paistaa, uskomattoman ihanaa! Nyt lähden puutarhatöihin, tekemistä on vaikka kuinka!

HUOMISTA PAISTETTA ODOTELLEN

Sateessa ja pikkulintujen lurituksissa on keväinen vivahde ja ilmassa suuren odotuksen tuntua. Aurinko ei ole kovin hanakasti näyttäytynyt, mutta jos säätietoihin on uskominen, meillä paistaisi huomenna. Nyt täytyy laittaa koti viikonloppukuntoon ja käydä kaupassa, huomenna aion nauttia puutarhasta täysin siemauksin.