maanantai 30. maaliskuuta 2009

FLOW VEI MENNESSÄÄN DUPLOT JA PIKKUAUTOT

Yksi asia johtaa toiseen. Poikien vaatekaapit siivottuani oli luontevaa siirtyä tämän harvinaisen flow-tilan viemänä lajittelemaan leluja poistettaviin, varastoitaviin ja tarvittaviin. Duplot ja pikkuautot kuulemma joutivat jo varastoon, että saadaan tilaa rummuille ja sähkökitaralle! Kuopuksen riemu oli hämmentävää urakan jälkeen... äiti, tää on ihan kuin uus huone! Hmm, siivoankohan tarpeeksi usein?



sunnuntai 29. maaliskuuta 2009

ERIPARISUKKAA JA KITTANOITA T-PAITOJA

Vaatetusasiat eivät ole vahvimpia puoliani. Vaatteita tarvitaan, selvä se, mutta en mielellään suo aikaa enkä rahaa asukokonaisuuksien tuumailuun ja hankkimiseen. Mieluummin jotain kotiin tai puutarhaan tai vaikkapa matkaan. Vuodenaikojen taitteissa on kuitenkin pakko päivittää myös vaatekaappeja, ainakin lapsiperheissä. Eilen vietimmekin muutaman hikisen tunnin talvisissa toppavaatteissamme kaupungin ostoskeskuksessa kasaten käsivarsillemme farkkua, t-paitaa, boxeria, lippistä ja huivia jälkikasvullemme. Viime kesän kenkäresutkaan tuskin palvelevat enää tulevaa kautta ja koivetkin ovat luultavimmin venyneet jonkin verran... eli kenkäkauppaankin on lähiaikoina jouduttava. Kotiin päästyämme tartuin tositoimeen ja järjestin kumpaisenkin jässikän vaatekaapit. Iso kasa kittanoita t-paitoja, reikäisiä farkkuja, hapertuneita pikkuhousuja ja kaverinsa kadottaneita sukkia teki tilaa uusille pukimille. Taas yksi yliviivaus tekemättömien töiden listaan, hyvä, hyvä. Ja niin, kuvassa näkyvät uudet rottinkikorit olivat kuin piste i:n päälle vastajärjestetyissä kaapeissa, johan minä niitä muovisia monitoimikoreja katselinkin vuosikaudet!

lauantai 28. maaliskuuta 2009

TUNNUSTUS - MINULLEKO?

Katinkainen kiikutti minulle tämmöisen upean plakaatin! Aivan meni suu suppuun ihmetyksestä; minulleko? Enpä ole moisia pystejä ja plakaatteja ennen saanutkaan, enkä ole osannut odottaakaan! Mutta mieltä tämä tunnustus totisesti lämmitti ja haluan ehdottomasti laittaa sen kiertämään. Suosikkieni lista on pitkä, mutta taidanpa ojentaa tämän Elinalle! Elinan sivuilta löytyy ideoita ja innoitusta vallankin näin puutarhakauden lähestyessä.

perjantai 27. maaliskuuta 2009

VIIME KESÄN PARAS OTOS

Herkuttelin taas viime kesäisillä kuvilla ja löysin tämän. Mieheni nappaama, kerrassaan napakymppi otos! Siili herkuttelemassa kissanruoalla ja kissa vieressä katsomassa; ähäkutti!
***
Iloksemme bongasin tämän siilin. Kaveri kulki nenä maassa puutarhassamme ruokaa etsien. Hain kiireesti kissanruokaa kuppiin ja jäimme odottelemaan jo naapurin puolelle ehtinyttä kaveria. Ja niin tuo tarkkanenäinen siili kipitti ripeästi takaisin ja alkoi ahnaasti syödä Kitekattia! Tilanteen huipennukseksi naapurin Wilma-tyttö haistoi saman ruoan ja tuli uteliaana katsomaan. Sen verran outo tyyppi tuo siili Wilman mielestä oli, että tyytyi tarkkailemaan vierestä toisen herkutellessa.

torstai 26. maaliskuuta 2009

ETTEI TOTUUS UNOHTUISI




Sorruin edellisen postaukseni kuvissa melko harhaanjohtavaan tyylittelyyn, myönnän! Tämän päiväiset, äsken kuvatut otokset ovat lähempänä totuutta, noin yleensä ottaen. Johtuneeko alkavasta viikonlopusta, keväästä vai muuten hyvin menneestä päivästä, että en kotiin tullessani saanut minkäänlaista ahdistus- tai ärjymiskohtausta, vaikka näky kertoi karua totuuttaan? Ja toisaalta, ainakin yksi noista kasoista on minun jälkeeni jättämä...

tiistai 24. maaliskuuta 2009

PIENIÄ PALASIA





Muutaman kerran vuodessa minuun iskee tyhjennyspuuska. Surutta kokoan tavaraa kirpputorille lahjoitettavaksi, oman myyntipöydän ylläpitoon en ole enää aikoihin ryhtynyt. Kaappien ja laatikoiden kätköistä löytyy monenmoista unohdettua juttua, jonka olemassaoloa itsekin ihmettelee. Tyhjennyspuuska saa minut tyytyväiseksi. Järjestyksenpito helpottuu huomattavasti ja mieli kevenee. Tyhjennyspuuska ajoittuu selvästi tiettyihin aikoihin vuodesta, joulun alle ja kevääseen. Uudelle on tehtävä tilaa, niin mielessä kuin kodissakin... mutta paljon on sellaista, mistä ei luopuisi; asioita ja esineitä, jotka tuovat hyvää mieltä.

lauantai 21. maaliskuuta 2009

SALAISESSA PUUTARHASSA






F.H. Burnettin vuonna 1911 kirjoittama kirja Salainen puutarha Inga Mooren kuvittamana uusintapainoksena on kerrassaan lumoava. Tarina ystävyydestä, keväästä ja luonnon parantavasta voimasta. Kuvitus ihastuttaa ja saa puutarhurin peukalot syyhyämään. Tästä kirjasta nauttivat niin isot kuin pienetkin.

perjantai 20. maaliskuuta 2009

TOLUN TUOKSUA

Ei auta, pölypalloja vastaan on pakko taistella, joka viikko. Lopputulos tosin palkitsee, vaikkakin vain hetkellisesti, mutta on se puhtaan kodin tuoksu ja olo vain ihana. Siivoaminen on parasta fengshuita, sanovat ja siihen uskon, vaikka fengshuihin en ole kovin syvällisesti perehtynytkään. Viikolla keräilin kokoon tavaraa, jota ilman uskon perheemme pärjäävän ja näin yhtäkkiseltään sain kokoon yhden jätesäkillisen ja pahvilaatikollisen. Karmeaa! Tavarat päätyivät lahjoituksena lähetyskirpputorille. Oikeasti nykyään yritän miettiä jo ostotilanteessa, mitä todella tarvitsen ja kannan enenevässä määrin huolta ympäristömme tilasta. Onneksi kotikunnassamme on loistava jätehuolto; jokaisen kotitalouden jätteet lajitellaan bio-, energia- ja kaatopaikkajätteisiin ja lisäksi kierrätyspisteitä lasille, metallille ja kartongeille löytyy reilusti. Meillä pestään nykyään maitopurkitkin ja kiikutan niitä sitten työmatkallani kierrätykseen. Ekologinen omatuntoni on herkistynyt ja hyvä niin. Pieniä tekoja, ei niillä maailmaa pelasteta, tiedän sen. Yksilötasolla tämä on vain ainut tapa vaikuttaa ympäristöasioihin edes jollain tavalla. Hmm, tarkoitukseni oli siis kirjoittaa lyhyt postaus Tolun tuoksuisesta kodista, mutta aloin paasaamaan ympäristöasioista... olen pahoillani! :D

tiistai 17. maaliskuuta 2009

HEKUMOINTIA

Pakko hekumoida edelleen näillä viime kesän puutarhakuvilla. Sisätilat sormenjälkineen ja pölypalloineen eivät juurikaan jaksa tällä hetkellä innostaa. Tänään paistoi aurinko ja se kiihdytti kesän odotusta taas useilla asteilla. Postista putosi Viherpeukaloiden kuvasto ja sitäkin on pitänyt plarailla (on tullut joka kevät tilattuakin). Innostuin viikonloppuna jopa juhlistamaan talven lopullisuutta kantamalla sukset ja pulkat varaston ylisille sillä seurauksella, että eilen sain hakea rattikelkan takaisin alas! Pian kuitenkin kaivetaan haravat ja muut kuopsuttimet esiin ja aloitetaan elämä isolla E:llä!

Jättilaukkoja odotan tosissani, ne ovat ehdottomia suosikkeja!

Loistosalviaa rakastan myös. Taustalla valkoista myskimalvaa ja tuo hopeanharmaa perenna on hopeamarunaa. Penkissä kasvaa myös pieni pajupuu, Salix Helvetica muistaakseni.

sunnuntai 15. maaliskuuta 2009

TÄNÄÄN LUVASSA


...klapintekoa ja lumen sulamista. Kunpa aurinko vielä näyttäytyisi täällä länsirannikollakin.
Näimme muuten yksinäisen joutsenen lentävän talomme yli klapeja tehdessämme.

perjantai 13. maaliskuuta 2009

VAPAAPÄIVÄ

Talo tyhjeni juuri, tosin vain muutamaksi tunniksi. Tekemättömien töiden lista on jälleen valtava. Ihan aluksi viikkosiivouksen loppuun saattaminen, sitten suurempina töinä takaraivossa tykyttävät klapien teko (ettei miesrukka joudu aivan yksin pakertamaan valtavan puusavottamme kanssa), kaappien siivous ennen kesää, vessan paneelien maalaus, varastojen täydellinen raivaus, mööpeleiden hionta ja maalaus, opiskelu... Itselleen tulee asetettua niin paljon tavoitteita ja aikarajoja. Nykyään vain huomaan lipsuvani vähän kaikessa ja yhä useammin yllätän itseni jumiutuneena johonkin täysin tuottamattomaan toimeen. Nytkin tasapainoilen mielessäni, miten käytän tämän muutaman tunnin yksinolon ja rauhan, tartunko toimeen vai istunko miettimään, lueskelemaan, olemaan. Mikä on viime kädessä tärkeää? Onko se puhdas ja tiptop-kunnossa oleva koti ja jatkuva suorittaminen, vai onko tärkeintä läsnäolo lähimpien ja oman itsensä kanssa? Kallistun ehdoitta viimeisen vaihtoehdon puolelle, mutta myönnän, että arjen pyörityksessä tulee usein valittua väärin. Nyt on kuitenkin poistuttava koneelta. Sängyt odottavat petaajaa, vessat pesijää ja pyykit viikkaajaa. Laitan kuitenkin upeaa musiikkia taustalle! Katsokaahan videon lopussa tanssiparin silmäpeliä... wow ; ) Elämäniloista viikonloppua ihan jokaiselle!

keskiviikko 11. maaliskuuta 2009

IHANA YLLÄTYS


Ystäväni yllätti minut tänään tällaisella lahjalla! Valkoinen hortensia istutettuna murattien kanssa aivan upeaan patinoituneeseen kupariämpäriin... kerrassaan ihana! Toivon saavani iloita kukkivasta hortensiasta mahdollisimman pitkään ja tälle kupariämpärille löydän käyttöä puutarhassani sitten, kun hortensia ei enää jaksa kukkia. Kiitos ystäväni, olet ainutlaatuinen. Tällä iällä uusia, todellisia ystäviä ei enää helposti löydä, mutta onneksi olen sinut löytänyt.

maanantai 9. maaliskuuta 2009

RIIPPUMATOSTA PUHEEN OLLEN...

...vilautan teille jälleen yhden viimekesäisen kuvan. Riipumatto kaivetaan varastosta viimeistään sinä päivänä, kun Suvivirsi on laulettu. Puutarhassamme kasvaa kaksi koivua sopivasti riippumaton päässä toisistaan ja paikka on mitä mainioin lekotteluun. Sininen taivas siivilöityy koivunlehtien lomasta ja toisessa koivussa roikkuvasta linnunpöntöstä kuuluu taukoamaton tsirp, tsirp, tsirp linnunpoikasten vaatiessa ruokaa. Omat ja naapurin pojat harrastavat riippumatossa kaikenlaista ympärikieppumista ja kaverinpudotusta kun taas me miehen kanssa tykkäämme ottaa matossa romanttisia päiväunia ruoan päälle! Myös yksinäiset hetket riippumatossa ovat taivaallisia; mukaan hyvä kirja tai sisustuslehti, peitto sekä tyyny... ah, siitä ei hetki enää parane.

lauantai 7. maaliskuuta 2009

MITÄ SINÄ KYLVÄT KASVIMAALLE?

Siemenet ovat ilmestyneet kauppoihin ja aina kun semmoinen hylly tulee vastaan, täytyy vähän käydä hypistelemässä! Tein tosin inventaariota omalla pussivarastolla ja totesin, että näillä pärjäisi vielä muutaman vuoden... siemeniä on tullut ostettua joka kevät yli tarpeen! Jotain uutta olen jo taas toki ehtinyt ostaa. Ruokakaupan siemenvalikoimasta löysin valkokukkaisen köynnöskrassin siemeniä, joka oli uusi tuttavuus minulle. Koska viime kesänä tuoksuherneet eivät lähteneet kasvimaallani kasvun vauhtiin, kokeilen tulevana tätä köynnöskrassia. Köynnöskrassi on helppo kasvi, mutta kelta-oranssina kukkiessaan se ei ole iskenyt minuun. Kiva kun löysin tätä Tropaeolum majus Milkmaidia!

Yllä olevassa kuvassa kasvaa jäävuorisalaattia ja pajukehikon sisällä on monivuotinen maustekasvi, lipstikka. Kasvimaani jokavuotiset suosikkini ovat jäävuorisalaatin lisäksi retiisi, porkkana, sokeriherneet, tilli ja persilja. Toki perunaa täytyy myös laittaa muutama rivi. Jotain kukkivaakin on hauska laittaa kasvimaalle ja tulevana kesänä se on tuo valkoinen köynnöskrassi, jonka toivon peittävän upeasti pajukehikot.

Olen jakanut kasvimaani yhdeksään 120*120 cm lohkoon puukehikkojen avulla. Kehikkojen väliin jäävät käytävät on peitettu puuhakkeella. Kasvimaa on helppohoitoinen ja mielestäni hauskan näköinen. Keskimmäisessä kehikossa kasvaa luumupuun taimi ja sen juurella raparperi. Kasvimaan toisella laidalla on pieni vadelmatarha ja toisella mansikkamaa ja marjapensaat. Ainut ongelma kasvimaallani on muutaman puun tuoma osittainen varjo. Vielä emme ole raaskineet kaataa puita, mutta varmasti tulevaisuudessa sitä täytyy harkita. Riippumatolle on tosin sitä ennen löydyttävä uusi paikka!

torstai 5. maaliskuuta 2009

RAUTAISIA VINKKEJÄ

Puutarha-ajatukset pyörivät mielessä koko ajan... Viime kesänä innostuin oikeastaan ensimmäistä kertaa kuvaamaan puutarhaamme. Aikaisempina kesinä kuvattavaa ei vielä kovinkaan paljon ollut. Kuvia on niin ihana katsella tähän vuodenaikaan ja hämmästyneenä miettiä, etta joidenkin kuukausien kuluttua voin katselun lisäksi koskettaa ja nuuhkia samoja kasveja! Tulevana kesänä täytyy kuvata edellistä ahkerammin...

Kuvassa on alppikärhö, joka kiipeilee raudoitusverkosta taivutetussa kaariportissa. Nuo sojottavat piikit aion lähipäivinä käydä leikkaamassa pois, ihan turvallisuussyistä. Portin alta kun viipottavat omat ja naapurinkin lapset. Tuo raudoitusverkko on muuten todella käyttökelpoinen materiaali puutarhaan ja kaiken lisäksi se on kaunista. Minulla on mielessä jokunen muukin idea, mihin tätä upeaa materiaalia voisi käyttää... katsotaan, milloin saan tartuttua pihteihin ja sivuleikkuriin!

tiistai 3. maaliskuuta 2009

JOTAIN VALMISTA


Vihdoin sain kantaa sisään yhden valmiin huonekaluprojektin pitkiin aikoihin. Tämän pikkuisen ei tosin tarvinnut odotella vuoroaan kovinkaan pitkään. Ostin pöydän alkuvuodesta täältä, kulutin muutamia sunnuntai-iltoja kylmässä ulkovarastossa maalia poistellen ja viime viikon aikana maalasin ja tein välihiontaa harva se ilta. Tänään mies porasi reiän laatikkoon ja ruuvasi vetimen kiinni ja tässä se nyt on; sillä paikalla mihin olin pientä pöytää jo tovin kaipaillut. Olen tyytyväinen. Tuo pikkuinen vedin ei muuten ollut pöydässä alunperin... siinä oli semmoinen kantikas nuppi, joka ei mielestäni sopinut tyyliin. Muistin piilottelevani jossain tätä rengasvedintä ja tovin etsittyäni sen löysinkin. Tämä vedin on kulkeutunut aikoinaan isommalle viikarille huutamani työpöydän laatikon kätkössä ja olen sitä jemmannut tulevaa käyttöä varten. Nyt sitä tarvittiin.

sunnuntai 1. maaliskuuta 2009

PAIKKA AURINGOSSA

Kuvitelkaahan, tänään on kevään ensimmäinen päivä! Talven selkä on taitettu, nyt mennään kohti kesää. Kevät on uskomatonta aikaa. Tuntuu melkein kuin kaiken voisi aloittaa uudestaan pitkän ja pimeän talven jälkeen. Voima alkaa virrata kun kuulee lintujen laulavan ja vesipisaroiden tippuvan räystäistä, näkee huikean sinisen taivaan ja tuntee auringon lämmön poskillaan. Tämä on sitä vuodenaikojen rikkautta, vaikkei se aina meitä suomalaisia lohdutakaan. Kevään alkamisen kunniaksi raahasin mieheni viime kesänä nikkaroiman sinisen Adirondack-tuolin raheineen terassille. Nyt on paikka, missä ladata itseensä päivä päivältä voimistuvia auringonsäteitä sekä jalostaa ideoita tulevan kesän puutarhakautta silmällä pitäen. Minulla on onni omistaa kädentaitoinen puoliso, joka vieläpä innostuu ideoistani ainakin joka toinen kerta. Tämänkin tuolin ja rahin hän teki lähes ilmaisista jätelaudoista ilman sen kummempia rakennusohjeita. Värin suhteen olimme eri mieltä, itse olisin toivonut valkoista mutta mies oli sitä mieltä, että kaikki ei voi olla valkoista, joten kompromissina päädyimme tähän siniseen puunsuojaan.