
Hortensiat ovat kerrassaan ihastuttavia, todellisia puutarhojen kuninkaallisia. Kukinnot ovat mahtipontisia mutta läheltä katsottuna niin herkkiä. Muutama vuosi sitten Irlannin matkallamme ihastuin ikihyvikseni vaaleansinisinä ja -punaisina kukkiviin, valtavan kokoisiin jalohortensioihin, joita kasvoi lähes jokaisen talon ovenpielessä. Samaan ei näillä leveyksillä pysty, mutta onneksi meilläkin on valinnan varaa.
***
Puutarhastani löytyy tuttua syyshortensiaa, hieman arempaa jalohortensiaa (Endless Summer), mustilanhortensia, itsestään kiipeävää köynnöshortensiaa sekä pallohortensia, jota soisi näkevän enemmänkin puutarhoissa. Kaikki yksilöni pallohortensiaa lukuunottamatta ovat vielä melko piskuisia yksilöitä, mutta ilokseni ne ovat selviytyneet jo muutamasta talvesta. Puolivarjoinen kasvupaikka, hapahko ja multava maa tuntuvat olevan hortensioiden mieleen. Ainoastaan mustilanhortensiani kasvaa melko aurinkoisella paikalla. Köynnöshortensiani kasvavat taas ihan selkeästi varjossa ja näyttävät viihtyvän hyvin. Pallohortensian olen leikannut keväisin alas kukinnan edistämiseksi. Pensas on tuuheutunut ja vallannut yhden perennapenkin terassin nurkalta miltei kokonaan.
***
Pallohortensia on kyllä ehdoton suosikkini, suunnitelmissa on perustaa kokonainen penkki täynnänsä tätä ihanuutta ja yhdistää siihen jotain pinkkiä! Niin, ja aurinkoiselle kasvupaikalle on ilmestynyt hortensiauutuus Limelight... sitä tahtoisin myös!
Jalohortensia Endless Summer
Pallohortensia Annabelle