Talon eteläinen pääty näyttää jo tältä, mutta muutoin lunta on aivan liikaa. Tämän hetkistä olotilaa värittää ärsyttävä turhautuminen. Tiedän, muutama lämmin päivä ja vesisade ja kaikki kääntyy turaajan kannalta parhain päin ja onhan se puutarhakausi oikeasti jo ihan ovella. Odotus on vain tänäkin vuonna kestänyt liian kauan. Pää on täynnä suunnitelmia ja kroppa on ihan turta, kun ei pääse jo kaivamaan ja kääntämään, myöhimään ja kikkaroimaan.
Mutta aivan kuin vastauksena turaajan hätähuutoihin liihotteli ohitseni äsken kevään ensimmäinen nokkosperhonen! Kestetään vielä hetki, aprillia juhlitaan jo lämmössä!