PIENI PERGOLA JA ITSEKSEEN KYLVÄYTYVÄT ILAHDUTTAJAT

Muutama vuosi sitten kaadoimme etupihan reunalla kasvavan kuusimetsikön. Ajatus kuusikon katoamisesta sekä kirpaisi että houkutteli, mutta päätös oli lopulta tehtävä, kun myrsky kaatoi yhden kuusen melkein puuvajamme päälle. Kaikkiaan kuusia oli seitsemäntoista ja vuosirenkaiden perusteella ne olivat iältään noin 30-40 -vuotiaita. Yllä näkyvä liuskekivipatio on ollut kuusikon katveessa melkein puutarhamme alkuvuosista lähtien. Kivipatiota reunusti kolme ylvästä kuusta ja paikka oli todella tunnelmallinen. Ennen kuusten kaatoa olin ehtinyt korjata pation korottamalla sitä pintaan nousevien juurten vuoksi. Kuusten kaaduttua kivipatio oli surkea näky enkä tiennyt, mitä sille pitäisi tehdä. Koska kuusten myötä meni myös yksityisyys naapuriin päin, oli lähdettävä miettimään, millä tavoin saamme luotua alueelle uudelleen korkeampia raameja. Tuumailun jälkeen päädyimme nikkaroimaan pergolamaisen rakenteen, joka kuvassa on vielä maalaamaton. Yllätyin, miten kivalta se näytti valmistuttuaan. Tarkoituksena on siirtää villiviinikasvustot puutarhan toiselta kulmalta pergolaa verhoamaan, paikalla kasvaa myös itsekseen levittäytynyt alppikärhö, jota täytyy ohjata säleikköä kohti. 

Ilahduttavaa tässä kaikessa oli se, että kuusten kaaduttua alueella olevat suuret kivet pääsivät hienosti esiin ja loivat heti raameja uusille istutuksille. Kantoja oli kuitenkin jyrsittävä ja juuria kaivettava ennen istutuspuuhia. Tästäkin huolimatta uuden kasvillisuuden kanssa on pitänyt mennä maassa edelleenkin olevien juurakoiden ehdoilla, koska kaikkia oli mahdotonta saada pois. Kärräsin alueelle uutta multaa omasta puutarhajätekompostikasasta kottikärrykaupalla, joten en juurikaan yllättynyt, kun jo ensimmäisinä kesinä saimme nauttia näin upeasta kukkaloistosta ilman yhdenkään siemenen kylvöä. Ja kuten kuvasta näkyy, myös useampi pihlajan alku on lähtenyt hurjaan kasvuun päästessään kuusten varjosta. 

Jätimme muutamia kantoja niille sijoilleen muistuttamaan arvostamistamme kuusista. Ennen niin varjoinen alue kylpee nyt valossa, mutta kivet luovat suojaisia ja osin varjoisiakin soppeja, joihin olen istuttanut muun muassa alppiruusuja. Kuvassa näkyy, miten tonttimme alkuperäiskasvi, ahomansikka, on vallannut myös heti uusia alueita, niin somaa. Suurimmat istutukset alueelle on nyt tehty. Reunoilla on kasvamassa muutamia serbiankuusia, etualalla taas kartiovalkokuusia ja pesäkuusia. Alue rajautuu sorapihaan ja rajalla olleet betoniset muurikivet ovat vaihtuneet matalaksi luonnonkivilohkareaidanteeksi. Kiviaidanteen reunalle on istutettu lamohietakirsikkaa. Koska halusin paikalle myös yhden keskuspuun, on kahden kiven kainaloon istutettu tammi. Perenna- ja maanpeitekasveiksi on hiljalleen valikoitunut erityisesti perhosia ja muita hyönteisiä houkuttelevia kasveja.

KASVIHUONEEN REMONTTI JA KASVIMAAN UUDISTUSSUUNNITELMIA

Blogini näyttää nykyään päivittyvän pelkästään tammikuussa, kun mieli kääntyy jälleen tulevaan kasvukauteen! Viime vuoden puutarhakuvia löytyi ainoastaan puhelimesta ja sieltä vastaan tulivat nämä kasvihuoneen remonttikuvatkin. Rakensimme kasvihuoneemme vuonna 2011, jolloin puutarhan luomisvaihe oli muutoinkin kiivaimmillaan. Kasvihuone oli yksi suurimmista puutarhaani liittyvistä haaveista ja sen konkretisoituminen oli upeaa. Kuluneet vuotensa kasvihuone on palvellut hienosti. Se on tuonut iloa kevättalvesta myöhäiseen syksyyn. Tomaatinkasvatus on ollut olennainen osa kasvihuoneen suomia mahdollisuuksia, mutta ehkä tärkeintä on ollut sen tarjoama rentouttava ja onnellisuutta tuova fyysinen ympäristö. Merituuli puhaltaa täällä rannikolla keväällä ja alkukesällä melko voimakkaasti, joten kasvihuone tarjoaa ihanan tuulettoman keitaan puutarhatöiden lomassa. Halusin ehdottomasti kasvihuoneeseen vanhoista tiilistä muuratun sokkelin sekä korkeutta että ulkonäköä tuomaan. Vuosien saatossa sokkelin rappaukset olivat osin murentuneet erityisesti nurkista, joten remontti oli edessä. Hommaa oli tuumattu jo muutama vuosi, mutta viime keväänä ryhdyimme toimeen. 

Kasvihuoneesta oli luonnollisesti poistettava kaikki lasit, mutta runkoa ei tarvinnut purkaa. Tiilisokkeli purettiin lopulta lähes kokonaan ja muurattiin uudelleen kasaan osin samoja ja osin varastossa olleita tiiliä käyttäen. Aikaisemmasta poiketen suojasimme sokkelin bituminauhalla ja pellillä, joten toivottavasti kosteus ei pääse jatkossa samalla tavalla tekemään tuhojaan rappauksessa. Kaikkineen työ vei ehkä muutaman viikon ilta- ja viikonloppupuhteina. Tomaatintaimet ehtivät tuona aikana venähtää sisätiloissa ylipitkiksi, mutta pääsivät lopulta kesäkuun alussa kasvihuoneen multiin. Onneksi työ on tehty ja tänä keväänä kasvihuone on taas käyttökunnossa heti sesongin alussa. 

Muutama viikko takaperin törmäsin Tori.fi-sivustolla kahteen yllä näkyvän mukaiseen minikasvihuoneeseen. Hinta oli huomattavasti huokeampi kuin kuvassa ja lisäksi myyjällä oli tarjolla myös kuormalavan kauluksia. Tein kaupat kahdeksasta lavakauluksesta ja molemmista minikasvareista, joista toinen oli vielä kasaamattomana paketissaan. Tulevan kevään projektina onkin kasvimaan uudistaminen. Viimeiset vuodet olen viljellyt ilman lavoja, mutta olen alkanut taas kaivata kasvulavojen tuomia etuja. Tarkoituksena on alkuun tehdä lavakauluksista neljä kasvulavaa, joista kaksi on varustettu minikasvihuoneilla. Niihin olen suunnitellut istuttavani matalakasvuista paprikaa sekä tuoreena hyödynnettävää avomaankurkkua. Jos lavaviljely vie kovin menneessään, lisään lavojen määrää. Ylimpänä näkyvässä kasvihuonekuvassa on tiilistä aikaoinaan muuraamani yrttilava, joka on ollut käytössä erinomainen. Koska tiilimuuria ei ole suojattu ylhäältä päin, on rappaus murentunut myös siinä. Tarkoituksena on korjata tämäkin muuraus ja suojata muuri bituminauhalla ja reilunlevyisellä laudalla. On kiva suunnitella ja odottaa uusia alkavia puutarhaprojekteja, joita olisi kyllä yllin kyllin muitakin. Monet perenna-alueet kaipaisivat kipeästi uudistusta, koska tonttimme valo-olosuhteen ovat muuttuneet puiden ja pensasaitojen kasvun myötä ja nyt moni perenna kasvaa ei-suotuisalla paikalla. Katsotaan, mihin rahkeet riittävät tänä vuonna.