LÄMPÖÄ JA KOSTEUTTA

 Kesäloma alkaa lämpimissä ja kosteissa puutarhatunnelmissa. Ilma on hapekas ja mieli keveä. Aidan maalaus on keskeytynyt sateiden vuoksi, mutta ensimmäinen kerros valkoista maalia saatiin sudittua pintaan ennen trooppisia kesäsateita. Jossain vaiheessa myös aidanteko jatkuu.

Pionit kukkivat upeina, tuntuu vain että aina parhaimpaan pioniaikaan saadaan myös rankat sateet. Onneksi olin tukenut nämä paksumekkoiset 'Sarah Bernhardit' ajoissa.

Nyt kasteluvedestä ei ole puutetta, mutta keräämme sadevettä talteen koko ajan. Kylpyammeen täyttyessä kannan vettä talteen sekä kasvihuoneeseen että kasvimaalle. Kasvu puutarhassa villiintyy koko ajan ja maan ollessa kosteaa on kitkeminen ja kasvien siirtely helppoa ja mukavaa. Olenkin saanut viime aikoina selkeyttä moneen kohtaan perennojen kasvupaikkojen hienosäädöllä ja pienellä villikkokasvien kurituksella. Loman aikana täytyisi saattaa kuntoon myös kasvihuoneen edustalle muotoutuva istutusalue. Nyt se on karmea häpeäpilkku metrisine heinineen ja jättiläisvoikukkineen.

THE FENCE

 Metsäpuutarhan reunalle on viikonlopun aikana rakentunut jo pitkä pätkä lauta-aitaa. Mallissa on kahden levyistä lautaa ja aidalla on korkeutta noin 140 cm. Leveissä laudoissa on viistetyt kärjet.

Olen haaveillut aidasta jo muutaman vuoden ja näyttää siltä, että näillä puutarhahaaveilla on taipumus toteutua. Aidan myötä pihapiirin suojaisa tunnelma lisääntyy ja kasvitkin korostuvat eri tavalla aitaa vasten. Kun kelit kuivuvat, aloitan maalausurakan. 

 Nyt kosteutta on riittänyt ja rikkaruohojen kitkeminen on ollut helppoa. Muutoinkin puutarhatyöt tuntuvat kevyessä kesäsateessa verrattoman mukavilta.

Tummakurjenpolvi on yksi metsäpuutarhan kaunokaisista ja saa minun puolesta levittäytyä runsaamminkin. Kitkennän lomassa olen silmäillyt kasvien paikkoja kriittisesti ja muutamat perennat ovat siirtyneet toiseen paikkaan. Tämän kesän ajatuksena on muutoinkin selkeyttää istutusalueita ja viimeistellä puutarhan keskeneräisiä kohtia. Moneen aukkopaikkaan löytyy kasvi jakamalla jo olemassa olevia perennoja. Toisto luo minusta kivaa rytmiä puutarhaan ja kukoistavimmat lajit luonnollisesti saavat lisätilaa. 

VAUHDISSA PYSYMISEN VAIKEUS

 Uusia kauniita näkymiä syntyy joka viikko, kun kukinta edistyy ja kasvu voimistuu. Kesäloman odotus on tuskastuttavan hidasta ja turhauttavaa. Nyt täytyisi olla mahdollisuus heittäytyä puutarhan lumoon joka päivä, aamusta iltaan.

Tornionlaaksonruusu kukkii nopeasti ja koska pensaat kasvavat puutarhan laidalla, täytyy kukkia varta vasten käydä päivittäin ihailemassa ja nuuhkimassa.

Metsäpuutarha muotoutuu edelleen. Liuskekivikäytävä on kunnostettu ja eilen alkoi puuaidan teko. Saatte pian dokumenttia aiheesta. Säästeliään puutarhurin iloksi löytyi eilen jo ensimmäiset alennettuun hintaan myytävät kasvit. Puistoalppiruusu 'Roseum Elegans' pehmitti minut ja päätyi metsäpuutarhaan. Hassua, miten inhokkikasveista löytyy vuosi vuodelta uusia ihastuksia. Ehkä alppiruusulle oli helppo lämmetä, koska nyt sille löytyi puutarhasta oikeasti sopiva ympäristö ja kasvupaikka. 

Tarha-ajuruohomättäät kärsivät kylmästä ja pitkästä keväästä, mutta ei huolta, taas on villi valloitus alkanut. En pane ollenkaan pahakseni tätä hulvatonta leviämistä, koska ajuruohon tuoksu ja ulkonäkö ovat kertakaikkisen huumaavat. 

KASVIHUONEESSA KOHISEE

 Hintelistä tomaatintaimista on kasvanut nopeasti vantteria ja elinvoimaisia. Tänä vuonna valikoimissa kirsikkatomaatit 'Black Cherry' ja 'Sweet 100' sekä kasvihuonetomaatti 'Harzfeuer'. Automaattiset kattoluukunavaajat ovat helpottaneet elämää huomattavasti ja kasvitkin näyttävät voivan erinomaisesti, kun eivät joudu kärsimään puutarhurin muistamattomuudesta.

Vihannestiskin yrtit ovat kovassa käytössä, ainakin jos minä laitan ruokaa. Yhtenä iltana paistoin paistinperunoita oliiviöljyssä ja silppusin mukaan ruohosipulia, timjamia ja oreganoa. Menin melkein onnesta sekaisin niitä syödessäni.

 Pelargonit ovat sopeutuneet vähitellen kasvihuoneeseen. Siirto sisätiloista kasvihuoneen valoon on aina järkytys ja lehdet pakkaavat alkuun kellastua liiasta auringosta. Varjostus onkin tarpeen ja lisäksi olen leikellyt rentoja ja valjuja varsia pois. Terrakottakerubi on oikeasti kattokoriste, jonka olen ostanut joskus Kreetalta.

Viiniköynnös 'Zilga' on selvinnyt jo kolmannesta talvestaan ja kurottautuu hitaasti mutta varmasti sisään kasvihuoneeseen tiilisokkelin aukosta. Ehkä uskallan jo toivoa rypälesatoa tuleville vuosille.

Minikurkku 'Passandra' on yllättänyt nopeudellaan. Taimet ovat olleet kasvihuoneessa ehkä kaksi viikkoa ja tänään popsin suuhuni jo ensimmäisen kurkun. Oman maan sato on uskomattoman maukasta ja syötävän kasvattaminen tuo valtavaa mielihyvää. En malttaisi odottaa ensimmäisiä perunoita.

VOIKO IHANAMMIN PÄIVÄ ENÄÄ ALKAA...

 Mahtava ukkosen säestämä saderintama vyöryi yön aikana yli tienoon ja aamu oli täydellisen ihana.

Jättilaukat ja erilaiset kurjenmiekat ovat valmiita kukkimaan tulppaanien lakastuttua. Pionitkin ovat jo nupuillaan, vauhti on päätä huimaava.

Blogitekstin tuottaminen tökkii, mutta kuvat puhuvat puolestaan. Ihanaa kesäsunnuntaita jokaiselle, sukellan takaisin puutarhaan!

ARMAS AIKA

Suvivirsi on laulettu ja syreenit kukkivat, tänä vuonna luonnossa tuntuu olevan kiivas tahti päällä. Uusi polkupyörä taas on vauhdittanut omaa tahtia eikä auton rattiin tee mieli kuin pakon edessä.

Valkoinen syreeni 'Alba' kukkii kauneimmin. Tämän olen siirtänyt lapsuuden kodin pihamaalta pienenä alkuna.

Villiviinin lehdet ovat puhjenneet ja rautakaari peittyy pehmeästi vihreään.

Varjoisalla etupihan puolella helmihyasintit kukkivat vasta nyt ja näyttävätkin erityisen kauniilta avautuneiden kuunliljalehtikääröjen kanssa.

Tulppaanien kukinta epäonnistui puutarhassani monin paikoin tänä keväänä. Kauneimmin kukkivat nämä viime syksynä istuttamani liljakukkaiset 'Claudiat'.

Ihana särkynytsydän kukkii vain tovin, joten aina ohi kulkiessaan on kyykistyttävä sen äärelle. Nyt menen istuttamaan metsäpuutarhaan kieloja ja suunnittelemaan aitaprojektia.