PINOSSA UPEITA KIRJOJA

Pöydällä on mainio pino postin tuomia upeita puutarhakirjoja, jotka ansaitsevat tulla esitellyiksi. Päällimmäisenä Saila Roution Kukkia sipuleista, jonka sain arvostelukappaleena. Jo kansi on niin tyylikäs ja raikas.

Sailan kuvat ovat upeita ja nautin, kun ne ovat isoja. Kirja on todellinen tietopaketti sipuli-, mukula ja juurakkokasveista, mutta samalla ihastuttava tunnelmateos, jonka pariin tulen varmasti palaamaan uudestaan ja uudestaan.

Kirjasta välittyy Sailan oma rakkaus sipulikasveihin ja innostus tarttuu varmasti lukijoihinkin. Itse olen saanut Sailalta kipinän erilaisiin sipulikasveihin sekä hyviä istutusvinkkejä ja useamman kerran posti on tuonut mielenkiintoisia sipulilähetyksiä, viimeisimpänä yllätyksenä tuoreen lumikellomättään.

Ella Rädyn ja Hanna Marttisen kirjan Suomalainen metsäpuutarha tilasin näkemättä sitä ennakkoon. Aihe tietenkin kolahti, olenhan pakertanut oman pienen metsäpuutarhani kimpussa jo useamman vuoden. Tästäkin kannen kuvasta pidän todella paljon, tunnelma iskeytyy tajuntaan ja kertoo heti, mistä metsäpuutarhassa on kyse.

 Kirjasta olisi ollut suurta apua heti metsäpuutarhani sunnitteluvaiheessa. Tietoa kasveista, maaperästä ja rakenteista on paljon. Luin kirjan melkein samalta seisomalta ja olin tyytyväinen huomatessani, että olen jonkinlaisen intuition vallassa valinnut omaan metsäpuutarhaani monia kirjassa esiteltyjä kasveja. 

 Ja koska ihastus sipulikasveihin syvenee vuosi vuodelta, tajusin keväällä rakastuneeni narsisseihinkin ja klikkasin ostoskoriin edellisen kirjan lisäksi myös tämän englanninkielisen teoksen. Puutarhassani on kasvanut useamman vuoden valkonarsissi 'Actaea', orkideanarsissi 'Thalia' ja pienitorvinen 'Jamestown', mutta en ole osannut katsoa niitä kuten pitäisi, suurta ihailua ja rakkautta tuntien! Laiminlöin jopa 'Actaea'-kasvustoa viime kesänä unohtamalla jonkun projektin vuoksi maasta kaivamani sipulit maanpintaan seppelvarpukasvuston juurelle. Kevään kuluessa ehdin surkutella toilailuani mutta mitä vielä, sieltä ne ihanaiset valkonarsissit puskivat vihreitä versoja ja olivat tarttuneet juurillaan maahan. Nyt ovat 'Actaeat' saaneet arvoisensa paikan sekä lannoitusta ja kastelua osakseen. Nuput ovat jo paisuneet ja odotan haltioituneena kukintaa.

Daffodil-kirja esittelee lukuisan määrän eri narsissilajikkeita ja kuvia on kiitettävästi. Historiaa ja tietoa jalostuksesta sekä kuuluisista ihmisistä jalostuksen parissa riittää ja lopussa on myös kotipuutarhureille käytännönläheistä tietoa kasvatuksesta. Syksyä silmällä pitäen olen jo tehnyt ensimmäisen narsissitilauksen Villiniittyyn; ihastuttavia vanhoja lajikkeita vaalittavaksi. Ajatuksissa on myös toteuttaa pihatien puoleiseen päätyyn norjanangervopensaiden jatkoksi ohikulkijoita ilahduttava istutusalue, jossa keväisin kukkivat nimenomaan narsissit. Ja niitä aion istuttaa paljon! 

PUUTARHAUNELMIA

 Kasvihuone tarjoilee jo parastaan. Asensimme talven säilössä olleet automaattiluukunavaajat paikoilleen ja ilmanala pysyy nyt sopivan lempeänä. Kesän edetessä tila käy ahtaaksi, nyt kasvihuoneessa on vielä mukavan väljää. Useamman vuoden vanha runkoruusu on kasvattanut ihanan tiiviin lehtikasvuston ja nauttii selvästi uudesta tilavammasta ruukusta. 

Retiisit tursuilevat lämpölavassa lupaavasti ja olen uskaltanut jättää lavan luukut jo yöksi raolleen. Uusien istutusalueiden maanmuokkaukset alkavat olla hyvällä mallilla. Reilunkokoisia laajennusosia on tekeillä kolme ja nyt olen viimeisen alueen kimpussa. Tänään kaivoin alueen halki polun ja ehdin isännän pienellä avustuksella jo täyttää polun sorallakin. Alueen toiseen reunaan haaveilen pienestä lammesta ja ehkä aloitan seuraavaksi sen kaivamisen. Laitan jossain vaiheessa kuvia, nyt ei ole näytettävänä kuin pelkkää multaa. Hommat ovat vähän niinkuin riistäytyneet käsistä ja olen jo nyt tehnyt enemmän kuin alun perin tälle kesää suunnittelin. Tänään kuitenkin kaivaessani mietin, että oma puutarha jos mikä on se paikka, jossa unelmat kannattaa toteuttaa ja juuri silloin kun hyvältä tuntuu. Lisäksi fyysinen uurastus on tehnyt talven veltostuttamalle kropalle erinomaisen hyvää ja usein vaivana olevat niskakivutkin ovat hävinneet. Puutarhanhoito hoitaa ja hellii ruumista, mieltä ja sielua.

UUSIA KUKKIA JA KIRKKAAT LASIT

 Jalo-onnenpensas Forsythia 'Northern Gold' kukkii!

 Pikkukäenrieskaa Gagea minima siirsin viime keväänä anoppilan puutarhasta ja pienet mättäät ovat levittäytyneet nopeasti. Suloisia ja pikkuriikkisiä kukkia, joita täytyy tarkastella maanpinnan tuntumasta.

 Tummahelmililjat Muscari armeniacum kukkivat seuraavaksi. 

Tänään pesin ikkunat ja kasvihuoneen lasit ulkopuolelta. Ehdottoman tärkeä kevättyö, jonka teen aina heti, kun naapuripellot on äestetty ja kylvetty. Aikaisemmin puuhaan ei kannata ryhtyä, koska peltotöistä nousee mieletön pöly. Kirkkaat ikkunat ja lasit ovat vaivan väärtti ja innon puuhaan olen perinyt äidiltä. Riippumattokin on jo paikoillaan.

Viime kesänä kolmella eurolla ostamani kääpiöpaju Salix arbuscula on availlut hitaasti pieniä lehtiään kasvihuoneessa ja kukkiikin somasti. Huomenna aloitan kitkemisen, rikkaruohot kasvavat jo! 

PUUTARHASSA KAIKKI HYVIN!

'Violacea Black Base' tähtitulppaanit eivät enää empineet vaan avasivat tänään lämmön ja auringon rohkaisemina kukkansa. Siis kuukautta aikaisemmin kuin viime vuonna!

Ruohokin alkaa jo vihertää. Nämä värit hivelevät sielua ja tekevät olon niin onnelliseksi.

 Kuistilla pönöttävät 'Attraction' narsissit, jotka kaivankin kukinnan jälkeen maahan. Ylikukkineet 'Tete a' Tetet' pääsivät jo tänään omenapuun alle. 

 Kasvihuoneessakin on kaikki hyvin. Lämpölavassa retiisit ovat kasvaneet huimaa vauhtia enkä ole edes malttanut harventaa rivejä. Kaikkea ihanaa tapahtuu puutarhassa nyt päivittäin. On pakko tutkia ja tarkkailla, istua ja nautiskella, vaikka samalla monta tekemätöntä työtä odottaa tekijäänsä. Olen minä kyllä saanut pyhien aikana valmistakin. Raskaita ja likaisia töitä. Maansiirtoja lapion ja kottikärryn kanssa, kuivuneen puutarhajätteen hakettamista, kasvimaan muokkausta, laattarivin suoristamista, uusien istutusalueiden maanmuokkausta ja yksi valmiiksi naputeltu seulanpääkiveysalue. Ja kaiken tämän tunnen lihaksissani, aijai!

FLORAN JA FAUNAN KEVÄTKARKELOT

 Tähtitulppaanit kukkivat pian; ihmeellistä, koska viime vuonna tämä tapahtui toukokuun puolenvälin jälkeen.

 Idänsinililjat ovat upean sinisiä, näitä siirsin viime keväänä anoppilan puutarhasta omaani. Rohtosormustinkukan siementaimia on valtavasti, osan siirrän uusille istutusalueille.

 Kevätkaihonkukat ovat aivan yhtä hohtavan sinisiä ja lehdet niin kauniit.

Varjoisammissa paikoissa sahramit kukkivat parhaimmillaan kun toisaalla näiden kukinta on jo päättynyt.

 Voiko puhtaamman valkoista sävyä ollakaan? Ihania.

Kevätkurjenmiekat ovat ilahduttaneet jo viikon viuhkamaisilla kukillaan. Kimalaisetkin ovat heränneet ja niiden onneksi puutarhassa on jo jotain kukkivaa. Lintujen äänet säestävät puutarhatöitä ja etäällä pelloilla traktorit ovat kylvöpuuhissa. Puutarhuri kaatuu iltaisin raatamisesta kangistuneena sänkyyn onnellinen virne kasvoillaan. Koko luonto suorastaan ilakoi ja juhlii, kevätkarkelot ovat koittaneet! 

LEVOLLISTA PÄÄSIÄISTÄ

Hartaasti odottamani pääsiäinen on koittanut. Viimeisen vuoden aikana lomani ovat olleet vähissä ja se on tuntunut väsymyksenä jo tovin. Lisäksi olemme viettäneet  viimeiset vuodet pääsiäisen aina pohjoisessa keskellä hankia. Nyt on aikaa rauhoittua kotona, nauttia keväästä ja pääsiäisen pienistä iloista. Sopivaa lukemistakin on pöydällä, kun tilaamani narsissikirja saapui. 

Ohran kylvökin jäi viime tippaan, mutta maanantaina kylvetyt siemenet itivätkin yllätysnopeasti pesuhuoneen lattialla muovihupun suojissa. Mieli halajaa puutarhatöihin, mutta nyt täytyy oikeasti levätä ja kerätä voimia. Onhan tässä monta hienoa päivää tulossa, huomenna saadaan vettä ja lauataina jo lämpöä. Oikein ihanaa ja levollista pääsiäistä!

KEVÄÄN ONNEA

Kevätkurjenmiekat Iris Reticulata ovat aloittaneet kukintansa. Puutarhamme ensimmäiset laatuaan, kauniita ovat.

 Kevätkaihonkukat Omphalodes verna kukkivat myös ja näyttää siltä, että kasvusto on vasta nyt päässyt vauhtiin riuduttuaan useamman vuoden hieman kuivassa paikassa.

Siiri on ihastunut alppiruusuun ja hiertää poskiaan lehtiin aina ohi kulkiessaan. Ehdin iltasella vähän puuhastella puutarhassa ja työn alla on nyt monta juttua yhtä aikaa, ihan niinkuin kuuluukin. Istuttelin orvokkeja kuistille ja siitä siirryin multakasan kimppuun. Kun mullan kaivaminen alkoi kyllästyttää, lähdin kärräämään kiviä metsäpuutarhasta uuden istuskelunurkkauksen liepeille. Välillä piti fiilistellä ja käydä istuskelemassa Samurain kaverina kasvihuoneessa. Oi tätä kevään onnea!

MELKEIN PÄÄSIÄINEN

 Fleur de Lys-finialit pääsivät paikoilleen! Haimme viikonloppuna harjaterästä, josta kyhäsin valmiiksi kaksi kärhötukea. Tämä viritys kohoaa kahden ja puolen metrin korkeuteen, mutta näytti siitä huolimatta pysyvän tukevasti paikoillaan viikonlopun tuulissa. Löysin haaveissa olleen 'Prinsess Diana'-kärhönkin, tosin taimi oli niin pikkuruinen, että laitoin sen vielä kasvihuoneeseen vantteroitumaan.

 Retiisit ovat nousseet jo pintaan ja tuulettelin äsken lämpölavaa. Ihana ilta-aurinko ja laantunut tuuli saivat olon onnelliseksi. Muutoin flunssa on vienyt parhaimman terän viikonlopun puutarhatöiltä, mutta nyt mennään vauhdilla kohti pääsiäistä ja neljän päivän vapaata, juhuu!

 Kasvihuoneen suojissa lämmittelee toinenkin hankinta. K-Raudassa myytiin kookkaita alppiruusuja edulliseen 12,95 euron hintaan, joten oli melkein pakko ostaa. Tämän istutan metsäpuutarhaan, uuden polun varrelle. Siellä on työmaa vielä hieman kesken, mutta enköhän pääse senkin kimppuun lähipäivinä.

Mehitähdet ilahduttavat jokaisen talven jälkeen. Melkein samantien kun olen nostanut ne varastosta kasvihuoneeseen ja vähän kastellut, ne pullistuvat upean meheviksi. Nämä kaverukset istutin eilen uusiin purkkeihin, vekkuleita ovat! Maanrajassakin olisi jo kaikkea pientä kuvattavaa, joten enköhän palaa asiaan taas muutaman päivän kuluttua! Aurinkoista pääsiäisviikkoa!  

HAAVEET JA TODELLISUUS

 Sisään tuomani omenapuunoksa kukkii ja aurinko suorastaan tulvii ikkunoista. Flunssakin pyrkii niskanpäälle, mutta en aio antautua, sillä tiedossa on kolmen päivän vapaa ja hinku puutarhatöihin on valtava.

Pöly ja likaiset ikkunat pistävät helposti tähän vuodenaikaan silmään, mutta olen näemmä oppinut suodattamaan näkemääni, kun pieni nuhju ei enää haittaa. Pölyrätin sijaan nautiskelen ihanasta valosta ja uppoan työpäivän jälkeen puutarhahaaveisiin. Esikoinen palasi eilen Lontoon reissulta ja toi kiltisti äidille tuoreimman Gardens Illustratedin, jonka kanssa haaveilu onkin helppoa.

 Aika hienoa on, että lehdessä esitellään Pohjois-Ruotsissa sijaitseva mökkipuutarha. Toki puutarhalla näyttää olevan nimekäs luoja ja omistaja, Ulf Nordfjell, mies joka on saanut mainetta myös Chelsea Flower Showssa. Puutarhassa ja mökkiympäristössä on selvä pohjoismainen leima, joten sen esittely perienglantilaisessa puutarhalehdessä on aika kutkuttavaa. 

 Näitä kuvia katsellessa tuntuu, että omassakin puutarhassa mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Ehkä tätä harrastusta leimaa niin hyvä energia ja positiivisuus, että mielessä siintävä näky omasta unelmien puutarhasta vain antaa intoa jatkaa välillä ankaraakin työtä aikaa ja voimia säästämättä. Hieman ruusuisten silmälasien läpi katsottuna oma puutarha on kuitenkin se ihanin; siinä on silmien edessä oman käden jälki ja jo toteununeet ja ne vielä toteutumattomat unelmat.

Tässähän ne onkin kaikki näkyvillä, jotain jo toteutunutta ja paljon paljon vielä toteutumatonta. Oikealla näkyy aronia-aidanne, jonka edessä oleva perennapenkki on saanut jatkoa raudoitusverkkokaarelle ja siitä eteenpäin on muotoutumassa vielä toinen istustusalue aina kasvihuoneelle asti. Peltomaisemaa vasten kasvaa pihasyreeniä ja kaksi vaahteraa ja ajatuksena on luoda niiden eteen monipuolinen vyöhyke ainakin ihanasti kukkivista hortensioista, jasmikkeista, muutamasta pikkuhavusta ja keväällä kukkivista narsisseita. Jonkinlainen pieni polku on myös suunnitteilla alueen läpi nurmikolta kasvihuoneen taakse. Kasvihuoneen ja raudoitusverkkokaaren välistä aluetta ei ole vielä käännetty syreenien alustoja lukuunottamatta, vaan olen kattanut maan pinnan tämän kevään haketetulla puutarhajätteellä. Jahka tästä voimistutaan, käännetään maa ja moskat sen mukana jyrsimellä ja puutarhan perän maatuneesta multakasasta saa vielä mukavasti mehevää täytettä. Toivon mukaan saan jo perjantaina pistää hihat heilumaan!

IHANAT NEIDOT

 'Miss Vain' sahramit seuraavat tarkasti lämpötilaa. Auringon lämmittäessä  ihanat kukat avautuvat mutta muutoin pysytellään sievästi supussa.

Siirikin seuraa kevään etenemistä tarkkaavaisena, sillä tänä keväänä kaikki tapahtuu sille ensimmäistä kertaa. Yksi punkkikin on jo jouduttu poimimaan pörheän karvakauluksen uumenista. Kasvihuoneen korituoli on lempeä paikka päiväunille ja päivisin kasvihuoneen ovea onkin pidettävä kissoja varten raollaan. Tänään muuten kylvin kasvihuoneen lämpölavaan retiisit, aika huikeaa ja ennätysaikaista. Uuden istutusalueen pohjatyötkin etenivät, kun kärräsin kottikärrykaupalla haketettua puutarhajätettä nurmikon peitoksi. Seuraavaksi vuorossa onkin jyrsintä, homma, johon tarvitsen isännän apua. 

Otsikkoon viitaten, ihaniin neitoihin siis lukeutuvat kuvan sahramit ja Siiri, oma habitukseni ei keskellä kiivaimpia puutarhatöitä saanut ainakaan tänään kehuja! Ehkä sitten heinäkuussa liihottelen lähempänä Garden Girl-tyyliä ja poimin kukkasen sieltä, toisen täältä ;)

METSÄPUUTARHA HERÄILEE TALVIUNILTAAN

Metsäpuutarhassa on odottava tunnelma. Maasta nousee jo ainakin tulppaaneja, kevätkurjenmiekkoja, särkynyttäsydäntä ja akijeijoja. Kiven molemmin puolin kiipeilevät köynnöshortensiat ojentelevat puutuneita versojaan ylöspäin ja silmut pullistelevat lupaavasti. Toisen kiven kupeessa kasvavassa tuoksuköynnöskuusamassa pienet lehdet ovat jo avautumassa. Metsäpuutarhasta kaadetun kuusen juurelta ympyränmallinen kiveys on saanut väistyä ja tilalle olen muovaamassa uutta seulanpääkivipolkua. Pieni vesiaihe on tulossa polun varteen ja kunhan taimistot pian aukeavat, on lähdettävä ainakin sirotuomipihlajakaupoille. Yksi sellainen metsäpuutarhassa jo kasvaa, mutta tunnelma vaatii lisää pieniä kukkivia pikkupuita. Eilen siirsin kasvihuoneen edustalle syksyllä maahan kaivamani purppuratuomen metsäpuutarhaan, koska totesin sen sopivan sinne täydellisesti. Kasvihuoneen edustalle sopii paremmin kirsikkapuu, joten sellainenkin on hankintalistalla. Listalla on myös lisää pallohortensioita ja kartiovalkokuusia tuohon aidan ja seulanpääkivipolun väliin. Nyt metsäpuutarha alkaan olla siinä muodossa, josta olen haaveillut ja uudet alueet odottavat valloitusta.
Odotan muuten postista Ella Rädyn ja Hanna Marttisen kirjaa Suomalainen metsäpuutarha. Vaikka oma metsäpuutarhani alkaakin olla valmis, haluan kirjan kuitenkin hyllyyni. Paketissa on tulossa myös paksu englanninkielinen tietokirja narsisseista, tuskin maltan odottaa...

Kasvitieteelliset krookukset availevat nuppujaan yhä innokkaammin ja auringon paistaessa valo siilautuu terälehdistä ihanasti. Suloista viikonloppua, toivottavasti pääsette puutarhatöihin!