HORTENSIOITA JO TULEVA KASVUKAUSI MIELESSÄ

Viime syksynä ostin kokeilumielessä yhden raaskun jalohortensian ja talvetin sen varastossa. Keväällä hortensia lähti hienosti kasvuun ja nuppuja oli runsaasti, mutta kasvi sai siipeensä kannettuani sen liian aikaisin ulos. Kukintaa saikin odotella sitten pitkälle kesään. Nyt kuistilla kukkii näin värikkäästi.

Tänään ostin kaksi valkoista jalohortensiaa puoleen hintaan ja istutin ne kuparisoikkoon. Nämä pääsevät samalla tavalla talvehtimaan varastoon. Jos tykkää hortensioista ja omistaa talvetuspaikan, on tämä edullinen tapa varmistaa tulevien kesien ruukkuistutukset. Minulla on tapana hieman hurahtaa ja suunnittelen hakevani näitä vielä lisää. Pelargonikokoelman kuoltua varastoon mahtuisi nyt jotain muuta, olkoot ne siis hortensioita.

ILTA-AURINGOSSA

Syksyisen ilta-auringon valo saa puutarhan hehkumaan eikä keskeneräisyyskään näytä hullummalta. Kesällä viritin kevyen kaaren kahdesta harjaterästangosta kasvihuoneen sisäänkäyntiin ja istutin toiselle puolelle tuoksuköynnöskuusaman ja toiselle 'John Davis' pilariruusun, joka kukkii hempeän vaaleanpunaisena, ei tosin enää. 

Tämä alue on ollut työn alla jo pidemmän aikaa, en siis ole aktiivisesti yrittänyt tehdä sitä valmiiksi. Olen oppinut, että oikeat kasvit löytyvät vähitellen itsestään eli ei kannata turhaan yrittääkään istuttaa kaikkea kerralla. Osa ale-purppurakeijunkukista päätyi reunuskasveiksi sisäänkäynnin molemmille puolille, osa löysi paikkansa sammakkolammen reunalta ja vielä olisi muutama istutettavana. Sopiva kasvien toisto toimii puutarhassa ja purppurakeijunkukkien punainen hehku tekee kasvista oivallisen tähän tarkoitukseen.

'

 Karhunvatukka 'Sonja' on kasvanut kesän aikana viivottimen pituisesta rangasta tällaiseksi puskaksi, mitähän tästä vielä seuraa! Sormet verillä virittelin oksia harjaterästukeen ja mietin, olisiko pehko pitänyt istuttaa toisaalle. Tässä se toisi luontevaa varjostusta kasvihuoneeseen ja itse 'Sonja' saisi lämpimällä seinustalla tarpeksi valoa ja lämpöä. Katsotaan mitä tästä seuraa.

Pieni kuvakulma vielä tänä kesänä tehdylle sammakkolammelle, jossa siis asuu jo ihan oikea sammakko. Kasvien osalta altaan ympäristö ei ole vielä valmis, etenen tässäkin samalla hitaalla taktiikalla. Onneksi kaikkea ei tarvitse ostaa, jakamalla ja siirtelemällä omasta puutarhasta saa jo materiaalia vaikka kuinka. Etualan sakasankurjenmiekatkin siirtyivät metsäpuutarhan reunalta tähän ja istuvat uudelle paikalleen paljon luontevammin.

MIELENPIRISTYSTÄ

Puoleen hintaan löytynyt perhoshotelli on tämän illan piristäjä. Köröttelin alkuillasta kaupunkiin mielenpiristysreissulle ja hain vielä kolmannen satsin 'Palace Purple' purppurakeijunkukkia ja sen tarhavarjohiipan. Sipuleitakin löysin: talventähtiä sekä pienikukkaisia 'Baby Moon' ja 'Minnow' narsisseja. Talventähden sipulit laitoin heti veteen likoamaan huomista istutusta varten, ne kun kuivuvat hyvin herkästi.

Puutarha on taas voimanlähde arjen puristuksessa. Syyspuuhia olisi monenlaista, mutta tyydyn puutarhassa vietettyjen pientenkin arkihetkien voimaan. Ja pianhan on taas perjantai.  

SYKSYYN KÄÄNTYVÄN PUUTARHAN IHANUUS

 'Grandiflora' syyshortensiat kukkivat etupihalla...

ja pallohortensia 'Annabelle' muun muassa Nöyryyden nurkkauksessa. Punalehtiset kasvit, kuten kuvan japaninverivaahtera, ovat parhaimmillaan syksyisessä puutarhassa.

 Sirolehtinen ja valkoisia marjoja tekevä helmipihlaja löysi paikkansa metsäpuutarhan reunalta. Leikkasin heti alimpia oksia pois, jotta puusta muodostuisi kaunismuotoinen. 

Etualan kuunliljat jaoin niin, että sain kiviympyrään yhtenäisen reunuksen. Vastahankitut japaninsarat pääsivät myös rajaamaan metsäpuutarhaa nurmialueesta eli ehdin tänäänkin istutuspuuhiin. Tein tänään myös ensimmäiset sipulikukkaostokset (ai niin, olenhan tehnyt myös jo ne pari tilausta...), kun ostin luottopuodista luottosipuleita eli 'Purple Sensation' ukkolaukkaa. Lisäksi päätin oikeaoppisesti hankkia ja istuttaa ajoissa myös lumikellon sipulit, joskos onnistuisin niiden kanssa tänä vuonna. Lepotuolin taustalla oleva kivi on verhoutunut nyt täydellisesti köynnöshortensiaan ja vastahankittu helmipihlaja kasvaa kiven oikealla puolella, vaikkei kuvasta juuri erotukaan.

Tässä laajemmassa kuvakulmassa näkyy, miten kaunis pihlaja on juuri nyt kantaessaan marjaterttujaan. Lehvästö muodostaa katon istuinryhmän ylle ja tämä onkin koko puutarhan rauhoittavin paikka. Istuja näkee pelloille avautuvan maiseman ja olo on turvallinen, kun taustalla on iso kivi ja yllä vihreä katto.

Yksi pallohortensia kukkii myös istuinryhmän kupeessa ja kiveä pitkin olen ohjannut rautalankoja apuna käyttäen tuoksuköynnöskuusaman kasvamaan. 

Syksyyn kääntyvä puutarha on lähes yhtä ihana kuin keväinenkin. Nautin kun saan siistiä puutarhaa ja suunnitella toimivampia kasviyhdistelmiä sekä tehdä valmisteluja jo tulevaa kevättä varten. Ja syksyhän on vasta alussa, aikaa on vielä vaikka mihin!

PUNERRUSTA JA TAIMIALEHUUMAA

 Punaisen sävyt ovat juuri nyt parasta sateen virkistäneen vihreän joukossa. Etelänruusuruoho on kukkinut kasvihuoneen kulmalla jo toista kuukautta. Tämä on varmasti yksi lempiperennoistani.

 Tarhapäivänlilja 'Pardon Me' on myös tämän hetken kukkijoista kauneimpia. Siirsin taimet väljempään tilaan sammakkolammen reunoille. Sammakkolampeen on muuten muuttanut sammakko! Kitkiessäni eilen lammen ympäristöä sain kunnian tutustua tyyppiin ja voi että kun tulin hänestä iloiseksi!

Ruusutarhan kaariportissa kukkii kanadalainen pilariruusu 'John Cabot'. Kesällä löysin myös vaaleanpunaisen 'John Davis'n, joka pääsi kasvihuoneelle vievän kaariportin kupeeseen. 

 Keväällä istuttamani tarhaviinikärhö  'Mme Julia Correvon' kiipeilee harjaterästukea vasten ja kukkii kiitollisena.

Samaten kukkii loistokärhö 'Rouge Cardinal', jonka luulin jo kuolleen.
Viikonloppu on ollut taimiostosten aikaa. Neljänkymmenen prosentin alesta tehtyjä löytöjä ovat kymmenen purppurakeijunkukkaa, neljä japaninsaraa, ranskanruusu 'Rosa Mundi', kääpiöserbiankuusi ja yksirunkoinen helmipihjala. Osan ehdin jo istuttaa, täytyy toivoa, että ehdin huomenna töiden jälkeen jatkaa. Taas iltasella tuli mieleeni, että tarhavarjohiippakin olisi pitänyt sieltä taimistolta pelastaa ja ehkä toinen kääpiöserbiankuusi ja sitten noita uusia purppurakeijunkukka-ihastuksia tarvitsisin vielä vähän lisää... 

'PUUTARHA-ANTIIKKIA'

Kyllähän metsäpuutarhaan yksi vanha puuhella mahtuu! Saimme ihan juuri tämän läjän tuupattua pyramidirakentajien tyyliin omalle paikalleen ja tästähän sitä ei liikuta enää mikään. Hieman minä välillä ihmettelen, miten tuo Ukko-Kulta viitsii hikoilla näiden kotkotusten vuoksi. Mutta kun tämä hella vähän kuin käveli tielleni, oli se pakko kotiuttaa kun näin sieluni silmin luukusta tursuavat mehitähdet ja kannen, johon voi tehdä kivoja asetelmia. Että tämmöistä 'puutarha-antiikkia'.

LÄSSÄHTÄNYT TUNNELMA

Puutarhan lässähtänyt tunnelma vähän masentaa ja itsensä pitää melkein pakottaa siistimis- ja perkuupuuhiin. Olisi ollut fiksua leikellä ylikukkineet varret jo aikaisemmin. Mutta kun on napsinut pystyyn kuivuneet törröttäjät, puutarhan yleisilme siistiytyy niin, että tulee työnsä jäljestä ihan iloiseksi. Nämä rantavehnän tähkät ovat kyllä kuivuneet kauniisti.

 Onneksi jotain kauniin vihreää ja kukkivaakin löytyy edelleen, esimerkiksi lumikärhö on juuri nyt kauneimmillaan.

 Kasvihuoneessa chilit kypsyvät, tämä palko lensi juuri kattilaan gulassikeittoa maustamaan.

 Rypälesatoakin tulee useamman tertun verran, joten ei ne asiat niin huonosti olekaan. 

Lisäksi hämärtyvissä illoissa on tunnelmaa, josta tulee haaveiltua pitkin vuotta. Huomenna on sadepäivä ja hyvä niin. Kosteus on tervetullutta, tykkään möyriä kosteassa mullassa!

MAAHUMALAVINKKI

Jossain vaiheessa kesää hoksasin kokeilla maahumalaa ruukuissa. Maassa kasvaessaan maahumala muodostuu äkkiä riesaksi, mutta olen onnistunut rajaamaan kasvuston metsäpuutarhan reunaan. Kaivoin maasta muutamia versoja ja istutin astioihin. Kasvustot villiintyivät viikossa ja laatumullassa lehdistä muodostui suuria ja mehevän vihreitä. Luulen, että tulevina kesinä muutoinkin harvat kesäkukkaistutukset korvautuvat ryöppyävillä maahumalaputouksilla. Ilmaista ja omaan silmääni viehkoa. Siirikin esittäytyy pitkästä aikaa, viehkona myös. 

LAISKAN PUUTARHURIN PALUU

En tiedä onko kukaan kaivannut, mutta näemmä blogistakin on tarpeen ottaa välillä lomaa. Olen kyllä säännöllisesti käynyt lukemassa teidän kuulumisia, mutta en ole jaksanut edes kommentteja jättää saatikka päivittää omaani. Helteinen keskikesä loi puutarhalle aivan omanlaisensa olosuhteet ja tarhurikin vaipui laiskotteluun ja elämän pikku nautintoihin. Puutarha on ollut siis aivan oman onnensa nojassa pakollisia kasteluita lukuun ottamatta. Nyt kun arki on alkanut, olen taas innostunut työpäivien jälkeen kitkemään ja siistimään ränsistynyttä puutarhaa. Samalla tuulettuu työpäivän aikana kangistunut kroppa ja mieli. Yläkuvan pioniunikot kukkivat tänäkin vuonna upeasti ja nyt siemenkodat pullistelevat jo uudesta kasvukaudesta haaveillen. Eilen tein kaksi kukkasipulitilausta, Kauppilaan ja Korpikankaalle. Suureksi harmikseni Villiniityn verkkokauppa lopetti, mutta löysin minä muutamia narsissi-ihanuuksia näistä kahdestakin. Uusi kasvukausi on siis itsellänikin jo mielessä. Syksyn tullen löydän aina puutarhan ihanuuden uudelleen, joten blogikin varmasti taas päivittyy. Jotain istutettavaa olisi odottamassa ja ehkä taimialestakin löytyy vielä mukavia yllätyksiä. Yksi toistasataakiloinen romuaarreyllätys on myös odottamassa hakemista, kuulette pian!