ETOILE VIOLETTE

Nyt odotellaan sammakkoprinssin kanssa viinikärhö 'Etoile Violetten' kukkia. Olen edennyt kovin varovaisesti näiden kärhöjen kanssa ja hankkinut vain luotettaviksi lupailtuja lajikkeita. Viinikärhö ainakin piti lupauksensa.

HOMSSUISTA

Kukkein kausi on takanapäin, ei mahda mitään. Väriloiston haalennuttua puutarha näyttää äkkiseltään epäsiistiltä ja homssuiselta. Tänään olen yrittänyt kitkeä ja siistiä. Aina on onneksi jotain, josta nauttiakin, kuten esimerkiksi meheviksi pehkoiksi kasvaneet kuunliljat.

Myös isotähtiputki on kaunis, on ollut jo monta viikkoa. Ihana pitkään kauniina pysyvä perenna.

Yhtä raikkaana hehkuu punatähtiputki 'Lars'.

PIISPAINKOKOUS

Ei täällä pelkästään hempeillä. Syyshohdekukka 'The Bishop' on aloittanut karkelonsa, vaikka syksyhän on vielä jossain kaukaisuudessa.

Jos kukka saa hyvälle tuulelle, onnistuu tämä hattupäisten piispojen joukko siinä erinomaisesti. Huomatkaa taustalla uutuuttaan hohtava jalkapallomaali, se oli kuulemma saatava kuvaan. Puusta nikkaroitu, kuinkas muuten. 

LUOKKAEROSTA HUOLIMATTA

Kesä soljuu vauhdilla, mutta luonnolla on uusia yllätyksiä luvassa. Nyt on koittanut ritarinkannusten aika.

Tämä tavallinen taivaansininen on suosikkini. 

Vaaleanpunainen on selvästi jalosukuisempi, mutta rakkaus kukoistaa luokkaerosta huolimatta.

Pisamakello oli minulle aivan outo kasvi, kun sen viime kesänä kohtasin naapurin puutarhassa. Sain pienen jakopalan ja nyt kello kukkii minunkin pihamaalla. Kellon sisäpuolella on pisamia nimen mukaisesti.

Kiitollinen myskimalva on levittäytynyt suloisesti peurankellojen lomaan.

Kurtturuusu 'Belle Poitevine' on kukkinut innokkaana kirvat kiusanaan. Loistokurjenpolvea ei pidättele mikään, mutta antaa mennä, kyllä tänne mahtuu.

TUOKSUTTELUA

Kolme kuutiota puuhaketta levittäytyi kasvimaalle alkuviikon pilvisenä päivänä. Ihana puhtoinen puuntuoksu leijuu käytävillä ja näkymä on niin siisti.

Kangasajuruoho on levittäytynyt tuoksuvaksi matoksi  ja jättipoimulehti saa tässäkin tapauksessa värin hehkumaan.

Pioni, jonka nimi on kadonnut muistista, kukkii vielä puolivarjossa. Tunnistaako joku?

Pikkujasmike kukkii ja tuoksuu ihanimmalle koko puutarhassa. Tuoksun väitettiin muistuttavan metsämansikkaa ja kyllä se sitä on.

NEITI TUHATKAUNO JA UHKEA PIONIROUVA

Viime vuonna onnistuin kasvattamaan siemenestä suloisia koreakärsämöitä. Löysin jostain tiedon, että kyseistä kukkaa on aikoinaan nimitetty tuhatkaunoksi. Pienen kukan kauneus sopii mielestäni uhkean 'Sarah Bernhardtin' lomaan täydellisesti. Voi tätä luomakunnan ihmeellisyttä, josta saamme kesäisin nauttia.

ILLAN TULLEN...

on hieno tunne hiipiä kameran kanssa ulos. Tämä perennatarha hehkuu ja loistaa. Yritän nauttia siitä nyt, koska kohta kukat toisensa perään lakastuvat ja ihmettelen, miten tässä taas näin kävi. Onneksi ukonhatut, punapäivänhatut ja virginiantähdykkeet ovat vielä tulossa.

Usva nousee kosteasta pellosta ja taivas on aina erilainen. Elävä maalaus, jota ei väsy katselemaan.

Peurankellojen väri on uskomattoman intensiivinen, jota poimulehden kirpeä keltainen vain korostaa. Kamera ei kylläkään saanut vangituksi värejä sellaisena kuin ne luonnossa ovat.

KILPAA AURINGON KANSSA

Päivän sää tarjoilee hehkuvaa auringonpaistetta ja ajoittaista sateen ropinaa. Ukkonen jyrähtelee, mutta ei ainakaan vielä ole yltänyt meille asti. Perennat hehkuvat kilpaa auringon kanssa. Tällaistä jaloakileijaa en muistanut istuttaneeni, mutta mukava yllätyshän tuo oli.

Keltapäivänliljat ovat ehkä kiitollisimpia perennoja puutarhassani. Kasvusto on kaunis läpi kasvukauden ja kukinnot ojentautuvat kauniisti valoa kohti. Olen oppinut rakastamaan keltaisia kukkia enkä voisi enää kuvitella puutarhaani ilman niiden tuomaa iloisuutta.

Pionien voittokulku jatkuu. Karl Rosenfield joutui siirtymään viime syksynä ja malttoi sen vuoksi poksauttaa ainoastaan yhden kukan.