on hieno tunne hiipiä kameran kanssa ulos. Tämä perennatarha hehkuu ja loistaa. Yritän nauttia siitä nyt, koska kohta kukat toisensa perään lakastuvat ja ihmettelen, miten tässä taas näin kävi. Onneksi ukonhatut, punapäivänhatut ja virginiantähdykkeet ovat vielä tulossa.
Usva nousee kosteasta pellosta ja taivas on aina erilainen. Elävä maalaus, jota ei väsy katselemaan.
Peurankellojen väri on uskomattoman intensiivinen, jota poimulehden kirpeä keltainen vain korostaa. Kamera ei kylläkään saanut vangituksi värejä sellaisena kuin ne luonnossa ovat.
Rypsipellon keltaisuus on kuin lääkettä mielelle. Ihastuttavaa kukkaloistoa kesäyössä!
VastaaPoistaKukkapenkkisi on läkähdyttävän upea. Usva ja takana siintävä kasvihuoneesi tekee kuvasta tosi kutsuvan. Teillä on upeat maisemat - silmänkantamattomiin avautuva peltomaisema on ehkäpä hienointa mitä tiedän =)
VastaaPoistaAamu- ja ilta-auringon säteet tuovat puutarhakuviin ihanan säväyksen.
VastaaPoistaTäällä lakeuksilla peltoa usein riittää silmänkantamattomiin. Meillä on onni omistaa avara maisema, vaikka tiiviillä asuinalueella elämmekin. Rypsi on tuonut maisemaan erityistä hohtoa tänä vuonna.
VastaaPoistaJösses mikä kukkapenkki, mie vaan tuijottelisin tuota jos olis minun, aivan ihana. Sit mä rakastan noita rypsipeltoja, ne on tajunnan räjäyttäviä ainakin minulle. Meidän mökkimatka veny 2 kuuteen tuntiin kun minä metsästin matkalla rypsipeltoa. Se älytön keltainen massa joka kirkuu värillään saa sydämeni tykyttämään. Se on vaan sellasta kauneutta joka saa mut melkein itkemään:)
VastaaPoistaKiitos näistä ihanista kuvista.
Ihania kuvia kaikki.. Ja hoidettu pelto on taustalla kuin vuodenaikojen mukaan muuttuva taulu..
VastaaPoistaKukkapenkkisi on todella ihana, lääh puuh!! Peltomaisema ei liikuta minua, mutta tuo kukkapenkki, voisin pistellä sen poskeeni :) Tammi on niin kaunis siellä keskellä!!
VastaaPoistaHenrietta - olen minäkin tuijotellut ;) ja kuten jo kerroin, surrutkin jo! Löysittekö rypsipellon? Täällä päin niitä riittää!
VastaaPoistaHanna - kiitos! Pelto on kyllä kiva tausta oikeastaan joka vuodenaikaan.
Henrietta - kiitosta vaan! Tammikin on anoppilasta, kasvanut terhovauvasta. En tiedä, mitä perennamaalle tapahtuu tulevaisuudessa kun tammi kasvaa, mutta sitä en viitsi vielä surra. Nauratti tuo kommenttisi pelloista :D
Apua, tulin korjaamaan tuota kommenttiani kun siitä saa sellaisen kuvan, että haukun peltoa! Ei todella ollut tarkoitus, yritin sanoa, että pelto ei tee yhtä upeaa vaikutusta kuin kukkapenkkisi, joka on siis aivan täydellinen <3 Tässä alkaa olla tosiaan loman tarpeessa kun sanoa töksäyttelee mitä sattuu. Anteeksi Maria!
VastaaPoistaEikä mitään Hortensia :D Minä tässä saan anteeksi pyytää, kun sekoilen nimissä, olen tainnut kerran aikaisemminkin sekoittaa Hortensian ja Henriettan!!!
VastaaPoistaKiitos Maria! Ei haittaa nimien vaihtelu :) Kävin taas kuolaamassa tuota kukkapenkkiäsi ja tammea, niin mielettömän ihanat :)
VastaaPoista