Tässä se toinen löytö. Melkein voisin kiljaista, kun omistan viimeinkin tämmöisen kasviaiheisen opetustaulun. Kiva aihe, sisustukseen sopivat värit ja erinomaisen hyvä kunto eikä hintakaan ollut paha. Juthbackaan on päästävä myös ensi vuonna!
maanantai 22. elokuuta 2011
sunnuntai 21. elokuuta 2011
MARKKINAHUMUA
Juthbackan markkinoilla Uudessakaarlepyyssä ihan ensimmäistä kertaa. Seura oli aivan mahtavaa, sää mitä mainioin ja löydöt yllätyksellisiä ja hienoja. Kuvan vaaka oli ehkä hankinnoista paras.
Vaaka pääsi tietenkin kunniakkaasti kasvihuoneeseen. Kantaessamme kapistusta läpi markkina-alueen saimme katseita ja kommentteja, joiden perusteella vaa'alle olisi löytynyt muitakin halukkaita ostajia.
Pieni puinen työkalupakki, jauhokauha sekä sympaattinen ostoskori päätyivät myös jatkamaan elämää puutarhassani. Minua on myös hemmoteltu aivan mahtavilla taimi- ja kasvituliaisilla, joista yksi on vaa'alla kukkiva pelargonia. Muut odottavat multiin pääsyä. Lisäksi minulla on yksi markkinaostos, joka täytyy lähipäivinä vielä esitellä...
Tunnisteet:
hankinnat,
kasvihuone,
kirpputorit,
matkat,
pelargonit
torstai 18. elokuuta 2011
PUUTARHURIN VUOSI
Kasvihuoneessa salaattipöytä on vielä hetken parhaimmillaan. Ajatukset karkaavat silti jo ensi kevääseen. Mietin, miltä kasvihuone tuntuu maaliskuussa, kun auringonsäteet alkavat jakaa lämpöään ja voin aloittaa fiilistelyn lasihuoneessa. Vuodenajat saavat erityisen merkityksen, kun niitä katsoo puutarhurin silmin. On aika kiireen, on aika levon ja jossain siinä välissä saa myös nauttia maapalstan antimista kaikilla aisteilla. Puutarha on mielessä läpi vuoden, tavalla tai toisella.
Kiiltopäivänhatut kohoavat pitkälti toisessa metrissä. Viime kesänä sen hankin ja nyt kasvi on jo kuin pitempäänkin paikallaan olleena. Kimalaiset ovat suorastaan juopuneet medestä, varsinkin auringonkukissa on toikkaroinut pörriäisiä jalat heikosti kantaen.
Tunnisteet:
eläinystävät,
kasvihuone,
kesä,
perennat,
satoa
sunnuntai 14. elokuuta 2011
HENKIINHERÄTYS
Siitä on luullakseni neljä vuotta, kun syksyisen sateisena iltapäivänä rahdattiin kuvan klaffipiironki kirpparilta kotiin. Kunto oli surkea, piironki seisoi huojuvilla jaloilla ja näytti kärsineen kosteudesta ja tupajumeista. Kotiin päästyään kaluste on seissyt autokatoksessa kesät talvet (siis mahdollinen tupajumiyhdyskunta on ainakin pakkasissa hävitetty). Viime kesänä aloitin fiksailun laatikoista, kaapinovista ja klaffitasosta. Kuluneen kesäloman aikana poistin myrkynvihreän värin kaapin sisuksista ja eilen jatkoin pakkeloimalla hiiren mentäviä reikiä. Jalat joutivat takkaan, mutta onnekseni löysin samaiselta kirpparilta kaksi muhkeanmuotoista kaapinjalkaa, jotka sopivat piironkiin mallikkaasti. Takajaloiksi välttivät sahatut tolpat. Piirongissa oli kauniit listat ylä- ja alareunoissa, mutta nekin olivat täysin lahot. Läheisestä puutavaraliikkeestä löytyi tarkoitukseen sopivaa profiilia, jolla piironki saa viimeistelyn. Maalilla sitten viimeinen silaus, mutta lupaan, valkoista siitä ei tule.
LAISKAMATO
Hydrangea Paniculata 'Mustila'
Olen pahoillani tästä laiskuudesta. Blogi ei ole päivittynyt viikkoihin enkä oikein ole ehtinyt kommentoimaankaan. Toivon reipastuvani tässä suhteessa mahdollisimman nopeasti. Puuhaa riittää sisällä ja ulkona ja töihinkin on kiirehdittävä arkisin. Puutarha on ollut viime aikoina lähes oman onnensa nojassa, mutta eilen aloitin siistimiskierroksen. Kukkineiden perennojen leikkausta, kanttaamista , kitkentää ja muutamia siirto-operaatioita. Palaan aiheisiin lähiaikoina, kiva jos viitsitte käydä kurkkaamassa, vaikka laiskamato olenkin ollut!
perjantai 5. elokuuta 2011
ILLAN TULLEN ELOKUUSSA
Tallella ollaan, kovalevy vain höpinöistä tyhjänä. Viisainta tyytyä julkaisemaan kukkakuva ja toivotella nautinnollisia iltoja elokuun hämäriin jokaiselle lukijalle!
perjantai 22. heinäkuuta 2011
ONNELLINEN VAELTAJA
Takana kolmen päivän vaellus Saariselän maisemissa, matkassa mies ja minä. Edellisestä Lapin vaelluksesta aikaa liian kauan.
Olisin halunnut jäädä erämaahan vielä toviksi, kotiinlähtö tuntui sydänalassa asti.
Ilmaa, avaruutta, tuulen säestämää hiljaisuutta.
Pieniä puroja, voimallisia virtauksia, kirkasvetisiä lampia.
Matkan edetessä aina uusia maisemia.
Tunturien ylityksiä omien ajatusten kanssa ja ihmettelyä, miten vähällä ihminen tulee toimeen ja voi olla kaiken lisäksi niin onnellinen.
Lapin luonnon ihmeellisyyksiä.
Vettä, joka sammutti janon...
ja veden partailla aukeavia vehreitä keitaita, joissa saattoi pestä nihkeyden pois iholta.
Tulen takaisin.
lauantai 16. heinäkuuta 2011
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
