lauantai 22. marraskuuta 2014

VÄLILLÄ SISÄNURKKIAKIN

 Äh, en oikein tykkää nykyään laittaa tänne sisäkuvia, mutta nyt kun ulkona maisema muuttui kauniiksi ja sininen hetki alkoi, nappasin pari kuvaa. 
 Orkidea avaa uudet kukat jouluksi, ihanaa. Kirpparilta löytynyt vanha metallinen suojaruukku on kiva ja sopii mielestäni juurikin orkidealle.
 Voi ei miten suttuista, mutta menköön. Tykkään lasista ja jos vastaan tulee näitä kupuja, en voi olla ostamatta. Tämän löysin marketin taloustavarahyllystä ja koko on ihan soppeli kasvienkin suojaamiseen. 
Kynttilöitä kuluu. Kruunukynttilät ovat mielestäni kauneimpia ja niitä hamstraan aina varastoon. Tunnelmallista lauantai-iltaa, joululomaankaan ei ole enää kuin neljä viikkoa, nyt alkaa tuntua että selviän sinne asti. Seinällä roikkuu kaksi lippua Rajaton Joulu-konserttiin, joulukortti-idea on syntynyt, muutama jouluinen paketti postitettu ja kaappien kätköönkin olen jotain hankkinut...

torstai 20. marraskuuta 2014

KUUSI KUVAA KESÄSTÄ

Sain Kruunu Vuokolta haasteen Kuusi kuvaa kesästä, kiitos siitä! Toukokuussa metsäpuutarhassa kukki parvitulppaanit...
sekä 'Thalia' narsissit. Kiven päällä köynnöshortensiakin ojenteli lehteen puhjenneita oksiaan. Ihana kevät, jolloin kaikki on herkkää ja tuoretta.
Kesäkuussa metsäpuutarha värittyi roosaan ja keltaiseen, kun tulppaanit ja särkyneetsydämet kukkivat. Sateen jälkeinen hurmos, en keksi paljon muuta ihanampaa.
Valkoiset särkyneetsydämet kukkivat myöhemmin, tässä ollaan edelleen metsäpuutarhassa. Kotkansiipisaniainen on alueen yksi tärkeimmistä vihreistä.
Jaa-a. Tässä ollaan jo keskikesän toisella puolella muistaakseni. Kasvihuoneessa yrtit ja chilit ainakin ovat  hyvässä kasvuvauhdissa.
Pioniunikot olivat siementäneet edellissyksynä osin itsekseenkin ja tässä kohdin kaikki kukat olivat muuntuneet yksinkertaisiksi. Kauniita olivat näinkin.
Tarhalyhtykärhö 'Princess Diana' oli kevään hankinta ja ainakin ensimmäisenä kesänä se ilahdutti kukillaan. Toivottavasti talvi kohtelee prinsessaa hyvin ja tapaamme taas ensi kesänä. Sitä odotellessa...

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

KEVÄÄNTEKOA

Ahneuksissani olin haalinut vielä viimeisiä sipuleita hyötöä varten. Aamulla keräsin sopivia astioita ja menin kaapimaan jäätynyttä multasäkkiä. Näihin sinivalkoisiin kippoihin istutin keltaisia kasvitieteellisiä krookuksia...
sinkkisoikkoon helmililjoja...
ja toiseen violetteja 'Remembrance' krookuksia. Nyt on loput mullat sulamassa ja vielä olisi istutettavaksi pussillinen helmililjoja, pari pussillista krookuksia ja idänsinililjoja sekä yksi iso pussillinen 'Angelique' tulppaaneja. Sitten vain ruukut, soikot ja kipot varastoon lepäämään. Toivottavasti saan näiden avulla kasvihuoneeseen kevättä taas vähän etuajassa. 



lauantai 15. marraskuuta 2014

PALA PUUTARHAA

 Marraskuu kietoo päivä päivältä tiukempaan otteeseen. Omat askeet hidastuvat ja mieli kaipaa lepoa. Kynttilät lohduttavat ja joulukukat vielä enemmän. Talven tulosta huolimatta on elämää, vihreää ja kukkanuppuja. Ensimmäinen amarylis ja hyasintit keittiön ikkunalla ovat kuin pala puutarhaa. Olohuoneessa uudelleen kukintaansa aloittava orkideakin tuo samaa fiilistä.
Joitakin vuosia sitten ostin jouluksi huonekuusen ja siitä olikin iloa vuoden verran, kunnes huoneilma koitui sen kohtaloksi. Tänään ostin uuden. Samalla haikailin jouluruusujen puoleen, mutta jätin ostamatta, koska eivät kestä lämmintä ja kuivaa huoneilmaa senkään vertaa. Suunnitelmissa siintävä puolilämmin lasikuisti tuntuu taas niin ajankohtaiselta; siellä olisi tilaa, valoa ja sopivasti viileyttä. 

perjantai 7. marraskuuta 2014

AKILLEEN PALATSIN PUUTARHASSA

Lomailimme heinäkuussa Korfulla ja pääsimme näkemään Itävallan keisarinna Elisabethin, Sissinä paremmin tunnetun, vuonna 1890 rakennuttaman kesäpalatsin puutarhoineen. Sissi oli kreikkalaisen kulttuurin ja mytologian intohimoinen ihailija ja erityisen vaikutuksen häneen oli tehnyt myyttinen sankari Akilles, jonka mukaan koko palatsi nimettiin. 
Palatsi sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Korfun pääkaupungista korkealla Gastourin kylässä. Palatsi on restauroitu 1990-luvulla oltuaan pitkään rappiolla ja toimittuaan muun muassa sotasairaalana ensimmäisen maailmansodan aikana, myöhemmin italialaisten ja saksalaisten miehittäjien päämajana sekä sotien jälkeen Kreikan ensimmäisenä kasinona. 
Palatsin puutarhasta aukeaa upea maisema Joonianmerelle ja koko alas asti ulottuva metsä kuuluu palatsin maihin. Saapuessaan aikoinaan laivalla kesäpalatsiinsa Sissi sai ihailla jo kaukaa mereltä tätä kaunista näkymää aina rannasta kukkulan laella sijaitsevalle palatsille asti.
Heinäkuinen päivä oli todella kuuma ja metsästä kantautuivat kaskaiden ja lintujen äänet. Koko palatsi ja puutarha oli hieno sekoitus arkkitehtuuria, taidetta ja ympäröivää maisemaa.
Patsaita oli paljon ja ne olivat upeita. Olen yrittänyt jälkikäteen selvitellä, keitä hahmot olivat. Tässä Ares, sodan ja taistelun jumala.
Hän oli ilmeisesti Afrodite, rakkauden jumalatar.
Puutarhaan avautuvassa Viisasten miesten pylväskäytävässä komeili kolmetoista rintakuvaa antiikin filosofeista sekä runoilijoista. Myös Shakespeare oli päässyt joukkoon.
Etualalla koreilivat Yhdeksän muusaa; kreikkalaisen mytologian runottaria, tieteiden ja taiteiden jumalattaria.
Tragedian muusa Melpomene.
Juoksija-patsaiden luota laskeuduttiin alas kohti puutarhan keskipistettä ja kantavaa teemaa...
Kuolevan Akilleen patsaalle.
Soturi Akilleen heikko kohta oli kantapää ja Troijan sodassa hän sai siihen kuolettavan iskun Pariksen keihäästä; siitä sanonta Akilleen kantapää.
*
Sinisade eli Wisteria kukki portaikossa...
ja puutarhaa reunusti niin ikään sinisateen verhoama kaarikäytävä reunoillaan pensasmaiset lavetelikasvustot.
Tämä varjoinen kaarikäytävä oli upea ja tunnelmallinen keidas keskellä paahtavaa aurinkoa.
Metsään avautuvan polun varrella, hieman piilossa nuokkui englantilainen runoilija ja niin ikään kreikkalaisuuden ihailija Lordi Byron.
Tässä seinustalla oli viehättävä rosoisen antiikkinen puutarhatunnelma; kauniit uurnat ja vedenkeruuallas, patsaat ja köynnökset... täydellistä.
*
Loppuun vielä näkymä palatsilta alas Joonianmerelle. Kreikka on upea ja kiehtova maa ja tämä paikka on varmasti ollut onnettomiakin sävyjä sisältäneen Sissin elämän suuri ilo ja onni.

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

SUURIN PIIRTEIN TEHTYNÄ

Sain Saaripalstan Sailalta syyskuussa kuukauden puutarhakuva-haasteen ja nyt mennään jo marraskuussa. Menkööt tämä kuva nyt haastekuvasta kaikessa tylsyydessään. Olen vain tyytyväinen, kun sain istutuspöydän liepeiltä kaikki likaiset istutusastiat ja työkalut pestyä ja kannettua kasvihuoneen suojaan. Olin jo saanut useamman huomautuksen, kun yölliset myrskytuulet rämisyttelivät astioita ja häiritsivät unta (makuuhuoneemme sijaitsee tuossa seinän takana)! Eilen ja tänään olen saanut muutkin puutarhahommat siihen malliin, että ei haittaa vaikka talvi tulisi. Vielä voisi jatkaa rikkaruhojen kitkentää ja kuusiaidan leikkuukin onnistuisi. Tylsintä hommaa on aina kaiken roinan putsaaminen ja varastoiminen sekä puiden verkotus, olen tyytyväinen kun sain ne nyt viikonlopun aikana tehtyä. Kokeilin istuttaa valkosipulia ja kaivelin kasvimaan lavan turvaan vielä parikymmentä puoli-ilmaista perennan taimea talvehtimaan. Viikolla ostin vielä yhden raaskun jalohortensian ja kannoin sen muiden kavereiden kanssa varastoon talvehtimaan ja odottamaan uutta kevättä. Kaikki kukkasipulitkin ovat nyt maassa. Tänä vuonna istutin:

Galanthus woronowii

Narcissus albus plenus odoratus
Narcissus Polar Ice
Narcissus Princess Zaide
Narcissus Ice Wings
Narcissus Jetfire
Narcissus Minnow
Narcissus Baby Moon

Iris reticulata
Iris reticulata Katharine Hodgkin

Crocus botanica Vanguard
Crocus Remembrance
Crocus Yellow

Scilla siberica alba

Fritillaria meleagris
(kokeilen myös hyötää ruukussa)

Allium atropurpureum
Allium sphaerocephalon
Allium caeruleum
Allium Purple Sensation
Allium Mount Everest

Tulipa miscellaneous turkestanica
Tulipa Grand Perfection
Tulipa Havran
Tulipa Sapporo
Tulipa Showcase
Tulipa Queen of Night

Vielä tekisi mieli koittaa hyötää jotain, joskos kävisin vielä kerran hypistelemässä viimeisiä sipulivalikoimia.

Loppuun vielä vinkki: olen viihdyttänyt itseäni iltaisin katselemalla Youtubesta Gardener's World 2014 (Organic Gardening)-sarjaa. Puolen tunnin jaksoja on kolmekymmentä ja sarjassa iki-ihana Monty Don puuhailee sykähdyttävässä Longmeadowin puutarhassaan koko Englannin pitkän kasvukauden varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Jokaisessa jaksossa esitellään myös intohimoisten puutarhaihmisten puutarhoja ja erityisiä kiinnostuksen kohteita. Mutta parhaat palat ovat Montyn omasta puutarhasta. Uskon että ihastutte!

perjantai 24. lokakuuta 2014

INNOITUKSEN ÄÄRELLÄ

 Puutarhablogeissa on kiertänyt haaste, jossa aiheena on inspiraation lähteet. Minut haastoi Hernepensaskujanteen Jori, kiitos! Inspiraatiohan tarkoittaa yksinkertaisimmillaan innoitusta. Eilen postilaatikossa odotti kerran kuukaudessa ilmestyvä innoittaja, The English Garden. Lehden sivuilta pääsee melkein kuin pienelle puutarhamatkalle ja artikkeleita ja kuvia täytyy tutkia hitaasti nautiskellen. Upeita puutarhoja katsellessa saattaa omaan mieleen jäädä pieni yksityiskohta tai kasvi tai kasviyhdistelmä, joka jää elämään omaa elämäänsä ja kumpuaa sieltä sitten toteuttamiskelpoisena ideana. Englantilaisen puutarhan henki innoittaa ja sitä on vaikea pukea sanoiksi. Iltaisin olen viihdyttänyt itseäni myös telkkarin ääressä ja katsellut digiboxilta ties monettako kertaa Christine Walkdenin kuusiosaista Puutarhan lumoissa-sarjaa. 
Puutarhalehdet täyttävät lehtikorit eikä niistä oikein malttaisi luopua. Puutarhakirjatkin ovat yliedustettuina kirjahyllyssä ja olen selaillut taas netistä mahdollisia puutarhakirjan muotoisia joululahjatoiveita, itselleni tietenkin! Talvi on aikaa, jolloin ladataan ideoita ja innoitusta kevättä varten ja inspiroituakseen tarvitaan materiaalia. Blogitkin avautuvat tähän aikaan uudella tavalla ja teidän muiden inspiroivia blogeja tulee luettua paljon suuremmalla intensiteetillä kuin keskellä kiivainta kasvukautta. Puutarhasta talven myötä syntyvä lepo on tarpeen paitsi luonnon myös meidän puutarhureiden uudistumiselle. Keväällä takataskussa on taas lista mahdollisesti toteutuvia suunnitelmia, jotka ovat talven aikana muhineet päässä. 
 Tänään inspiroiduin paikallisessa Multasormessa, jossa kukkasipulihyllyt vielä notkuivat vallinnanvaraa ja tarjouksessa oli 10 pussia kympillä. Sivuuttamattoman tarjouksen siivittämänä tein nopean suunnitelman mitä istuttaa ja minne. Ostoskoriin päätyi muun muassa valtavan kokoisia valkokukkaisia 'Mount Everest' sorjalaukkoja, kerrottuja 'Showcase' tulppaaneja, valko-violettikirjavia 'Vanguard' krookuksia sekä kääpiötulppaaneja. Illan aikana mieleeni tuli yllä näkyvä keväinen, puolivahingossa syntynyt metsäpuutarhan ihanin kasviyhdistelmä: Saaripalstan Sailan postittamia keltaisia metsätulppaaneja ja tuoksumataraa. Luonto itsessään on innoittajista suurin eikä oma kyky yhdistellä kasveja vedä vertoja sille, mitä luonnossa usein näemme. Yleensä sommittelun tulos omassa puutarhassa on sattumaa ja joskus ilo lopputuloksesta voi yllättää täydellisesti.
Ja voi kun vielä tulevaisuudessakin pääsisi tekemään matkoja paikkoihin, joissa puutarhainspiraatiota on tarjolla hengästymiseen asti. Kovasti kaipaan myös mahdollisuuksia päästä kurkistamaan muiden kotipuutarhureiden pensasaitojen sisäpuolelle. Jokainen rakkaudella luotu puutarha ja jokainen puutarhaa luova ihminen kätkee sisäänsä insiraation lähteen, jota kannattaa raottaa myös muille. 

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

MITEN KÄY ASTRID LINDGRENIN?

Sorruin hankkimaan loppukesästä ensimmäiset ryhmäruusuni. Myönnän, että nimi vetosi kukinnan ohella, onhan Astrid Lindgren kaikkien aikojen lastenkirjailija ja monen huikean sankarin ja sankarittaren äiti. Minusta ei vain ole turhan herkkien ja vaativien kasvien paapojaksi ja kirvojen ruiskuttelijaksi, joten katsotaan, upotinko rahani kankkulan kaivoon ostaessani näitä kaunokaisia heti kolmin kappalein. Ruusut kasvavat nyt kasvihuoneen lämpöistä kylkeä vasten syvään istutettuina kera mirrinminttujen. Sen verran kuitenkin pelaan varman päälle, että heitän havuja Astridien ylle, jahka maa routaantuu. Katsotaan, mitä ensi keväänä tapahtuu.