sunnuntai 17. elokuuta 2014

'PUUTARHA-ANTIIKKIA'

Kyllähän metsäpuutarhaan yksi vanha puuhella mahtuu! Saimme ihan juuri tämän läjän tuupattua pyramidirakentajien tyyliin omalle paikalleen ja tästähän sitä ei liikuta enää mikään. Hieman minä välillä ihmettelen, miten tuo Ukko-Kulta viitsii hikoilla näiden kotkotusten vuoksi. Mutta kun tämä hella vähän kuin käveli tielleni, oli se pakko kotiuttaa kun näin sieluni silmin luukusta tursuavat mehitähdet ja kannen, johon voi tehdä kivoja asetelmia. Että tämmöistä 'puutarha-antiikkia'.

LÄSSÄHTÄNYT TUNNELMA

Puutarhan lässähtänyt tunnelma vähän masentaa ja itsensä pitää melkein pakottaa siistimis- ja perkuupuuhiin. Olisi ollut fiksua leikellä ylikukkineet varret jo aikaisemmin. Mutta kun on napsinut pystyyn kuivuneet törröttäjät, puutarhan yleisilme siistiytyy niin, että tulee työnsä jäljestä ihan iloiseksi. Nämä rantavehnän tähkät ovat kyllä kuivuneet kauniisti.
 Onneksi jotain kauniin vihreää ja kukkivaakin löytyy edelleen, esimerkiksi lumikärhö on juuri nyt kauneimmillaan.
 Kasvihuoneessa chilit kypsyvät, tämä palko lensi juuri kattilaan gulassikeittoa maustamaan.
 Rypälesatoakin tulee useamman tertun verran, joten ei ne asiat niin huonosti olekaan. 
Lisäksi hämärtyvissä illoissa on tunnelmaa, josta tulee haaveiltua pitkin vuotta. Huomenna on sadepäivä ja hyvä niin. Kosteus on tervetullutta, tykkään möyriä kosteassa mullassa!

perjantai 15. elokuuta 2014

MAAHUMALAVINKKI

Jossain vaiheessa kesää hoksasin kokeilla maahumalaa ruukuissa. Maassa kasvaessaan maahumala muodostuu äkkiä riesaksi, mutta olen onnistunut rajaamaan kasvuston metsäpuutarhan reunaan. Kaivoin maasta muutamia versoja ja istutin astioihin. Kasvustot villiintyivät viikossa ja laatumullassa lehdistä muodostui suuria ja mehevän vihreitä. Luulen, että tulevina kesinä muutoinkin harvat kesäkukkaistutukset korvautuvat ryöppyävillä maahumalaputouksilla. Ilmaista ja omaan silmääni viehkoa. Siirikin esittäytyy pitkästä aikaa, viehkona myös. 

keskiviikko 13. elokuuta 2014

LAISKAN PUUTARHURIN PALUU

En tiedä onko kukaan kaivannut, mutta näemmä blogistakin on tarpeen ottaa välillä lomaa. Olen kyllä säännöllisesti käynyt lukemassa teidän kuulumisia, mutta en ole jaksanut edes kommentteja jättää saatikka päivittää omaani. Helteinen keskikesä loi puutarhalle aivan omanlaisensa olosuhteet ja tarhurikin vaipui laiskotteluun ja elämän pikku nautintoihin. Puutarha on ollut siis aivan oman onnensa nojassa pakollisia kasteluita lukuun ottamatta. Nyt kun arki on alkanut, olen taas innostunut työpäivien jälkeen kitkemään ja siistimään ränsistynyttä puutarhaa. Samalla tuulettuu työpäivän aikana kangistunut kroppa ja mieli. Yläkuvan pioniunikot kukkivat tänäkin vuonna upeasti ja nyt siemenkodat pullistelevat jo uudesta kasvukaudesta haaveillen. Eilen tein kaksi kukkasipulitilausta, Kauppilaan ja Korpikankaalle. Suureksi harmikseni Villiniityn verkkokauppa lopetti, mutta löysin minä muutamia narsissi-ihanuuksia näistä kahdestakin. Uusi kasvukausi on siis itsellänikin jo mielessä. Syksyn tullen löydän aina puutarhan ihanuuden uudelleen, joten blogikin varmasti taas päivittyy. Jotain istutettavaa olisi odottamassa ja ehkä taimialestakin löytyy vielä mukavia yllätyksiä. Yksi toistasataakiloinen romuaarreyllätys on myös odottamassa hakemista, kuulette pian!

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

VIIKOSSA VILLIINTYNYT

Viikon poissaolon jälkeen omaan puutarhaan on jännittävä palata. Tunnelma on villimpi kuin lähtiessä ja sieltä täältä pilkistää yllätyksiä. Pilariruusu 'John Cabot' kukkii ja villiviini tursuaa kaaressa.
Kellokärhö on myös kukassa ja sen sininen sävy näyttää raikkaalta punatähtiputken vieressä.
 Pionien hengästyttävä kukinta on lähes menetetty viikon aikana mutta sormustinkukat ovat nousseet korkeuksiin ja näyttävät edelleen upeilta. Nyt on mentävä kastelemaan, kuivuus piinaa taas.

torstai 3. heinäkuuta 2014

TÄÄLLÄ SATAA VIHDOINKIN!

 Tiedän että monin paikoin on kärsitty vesisateista, mutta täällä Pohjanmaan rannikolla on ollut keväästä saakka niin kuivaa, että se on vaikuttanut kasvuun. Siksi tämänpäiväinen tauoton vesisade on suuri ilonaihe.  
 Köynnöshortensia kukkii ensimmäistä kertaa ja nauttii vesisateesta.
 Pioneista ainoastaan 'Bowl of Beauty' ehti kukkimaan sunnuntain Avoimiin puutarhoihin. Nyt kukassa on myös kaunis ja yksinkertainen 'Krinkled White'.
 Viime kesäinen unohdus toi hauskan yllätyksen. Keräämäni pioniunikkojen siemenkodat unohtuivat seinänvieruspenkille ja siemenet olivat ehtineet varista maahan ennen talteen korjaamista. Nyt sadevesiammeen vieressä kasvaa pieni pioniunikkoniitty.
 'Sarah Bernhardt' on uhkeudessaan puutarhan kiistaton kuningatar.
 Tarhasormustinkukka 'Mertonensis' on erityisen voimakaskasvuinen ja rehevä ja kukinnot ovat jännän värisiä ja karvaisia. Sade jatkuu aamuun saakka ja sen jälkeen on luvassa lämpöä. Olen vieläkin innoissani sunnuntain Avoimista puutarhoista ja kaikista mukavista kohtaamisista vierailijoiden kanssa. En voi olla ajattelematta tulevaa ja sitä, miten oman puutarhan elämyksellisyyttä voisi lisätä. Olen iloinen, että päivä kannusti itseäni ahkeroimaan koko kevään ja nyt voin olla tyytyväinen aikaansaannoksiin. Lisäksi sain uutta näkökulmaa puutarhaani vierailijoiden kautta, kun sain huomata, mitkä asiat kiinnittivät huomiota. Toivon, että mahdollisimman moni uskaltautuisi tulevaisuudessa avaamaan puutarhansa portit vierailijoille. Puutarhaharrastus jos mikä on jakamista. Toisten puutarhoista saa aina jotain kotiinviemistä uusien ideoiden ja joskus jopa jakotaimien muodossa!

sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

EHKÄ ENSI VUONNA SITTEN TAAS...


 Aamupäivän kauhunkankeus hälveni samantien, kun ensimmäiset puutarhavieraat saapuivat paikalle. Ihania kohtaamisia ja keskusteluja puutarhanhoidosta tuttujen ja suurimmaksi osaksi tuntemattomien ihmisten kanssa. Moni ennestään tuntematon kertoi seuraavansa blogiani, mikä sekin oli hurjan hauska kuulla. 
Keskeneräisyys ei tuntunut haittaavan ketään paitsi minua ja oli kiva kun ihmiset kyselivät rohkeasti. Seulanpääkiveykset kiinnostivat eniten ja kasveista ainakin hopeamaruna, tuoksumatara, tummakurjenpolvi, seppelvarpu, tarha-ajuruoho, ahomansikka, kellokärhö, valkoinen särkynytsydän sekä tontin vanha kataja saivat osakseen huomiota. Parasta antia oli kuulla, että ihmiset lähtiessään sanoivat saaneensa ideoita omiin puutarhoihinsa, sehän on koko homman idea! Kaiken kaikkiaan kävijoitä oli noin 70 ja tämän kokemuksen turvin uskaltaudun mukaan vastaisuudessakin. Tulevina vuosina toivottavasti aika ja voimavarat riittävät myös pienimuotoiseen taimimyyntiin, puutarha-aiheiseen kirppariin ja kahvitarjoiluun. Suuret kiitokset kaikille vierailijoille!
Nyt on hartaudella odotettu kesäloma alkanut. Lupasin pitää lomaa puutarhanhoidostakin, katsotaan onnistuuko. Luultavasti joku bongaa minut jo lähipäivinä jostain pusikosta tai taimiostoksilta...

maanantai 23. kesäkuuta 2014

PAKERRUSTA

Perinteiset keltapäivänliljat Hemerocallis lilio-asphodelus kukkivat ja tuoksuvat ihanasti. 
Tämän illan olen pakertanut metsäpuutarhassa, joka on jäänyt vähälle huomiolle takapihan uusien aluevaltausten vuoksi. Onneksi metsäpuutarhan kasvit ovat jo pääasiallisesti hyvässä kasvuvauhdissa, kitkettävää löytyy ainoastaan muutamista aukkopaikoista. Polkuja sen sijaan saisi olla harjaamassa koko ajan, kun aina jokin puu varistaa. Suurimmat työt alkavat olla tehtynä tulevaa sunnuntaita ajatellen. Tänä keväänä olen tehnyt puutarhassa ehkä ennätyksellisen paljon työtä ja viikonlopun jälkeen taidankin keskittyä hetkeksi muihin mukaviin asioihin. Syksyä kohti mentäessä uusi puutarhainnostus iskee joka tapauksessa ja ainakin alennusmyyntien aikaan on oltava asialla, jotta saan uusille istutusalueille täytettä. Tuntuu, että olen nytkin ostellut jo vaikka mitä, mutta eiväthän pienet taimenalut isolla multa-alueella näytä vielä miltään. Onneksi on jo perennoja, joita voi surutta jakaa osiin, tänäänkin sain kolme uutta kuunliljaa laittamalla isot kasvustot puoliksi.