maanantai 8. helmikuuta 2016

ODOTTELEVAN TARHURIN JORINOITA

 Alan käydä levottomaksi. Lumet sulavat vauhdilla mutta talvi voi tuoda vielä hidasteensa puutarhurin tielle. Influenssakin tuli ja kaatoi, voimat ovat riittäneet lähinnä ajatustyöhön. 

 Yllättäen ajatukseni kiertävät kehää ja liittyvät tällä hetkellä yli 90 prosenttisesti (kuulostaa huolestuttavammalta kuin onkaan) puutarhaan ja tulevaan kauteen! Olen innoissani, mutta tositoimiin pääsyn odottaminen on äärettömän tuskastuttavaa, kyllähän te tiedätte.
Toisaalta ensimmäinen oikea puutarhapäivä voi olla hyvinkin lähellä, viime vuosina keväät ovat yllättäneet. Sitten aika tuntuukin loppuvan koko ajan kesken kun innostuksen aste nousee huippuunsa ja päivien valoisuus karistaa viimeisetkin harmaat seitit tarhurin yltä. 
 Itselleni kasvihuone on kevään suuri ilon tuoja. Kohta meillä taas pumpataan ilmapatja hetekalle, kilpaillaan kuka siihen ensimmäisenä ehtii kellahtaa ja nostellaan mehikasvit hyllyille. Siitä alkaa kevät. Sitten onkin jo kiirehdittävä lähimpään alan liikkeeseen ja ostettava ensimmäiset kohmeiset multasäkit, koska retiisien kasvihuonekylvöstä on muodostunut kevään yksi tärkeimmistä töistä. 
Ja sitten alkaakin tapahtua niin paljon ympäri puutarhaa, että ajan voisi pysäyttää viimeistään sinä päivänä kun tomaatintaimien on aika muuttaa kasvihuoneeseen. Silloin kaikki on jo niin vihreää ja ihanaa ettei nukkumaankaan malttaisi käydä. 
Siinä vaiheessa kynnenaluset ovat jo kivasti mullassa tai jos siippaani lainaan - kädet kyynärpäitä myöden kekkilässä! Tsemppiä jokaisen tarhurin odottaviin päiviin!

keskiviikko 3. helmikuuta 2016

PUUTARHANÄYTTELY

Siemenlaatikko pursuaa yli äyräiden, vaikka kävin kaikki pussukat läpi ja heitin pois vanhimmat monen vuoden takaiset jäämistöt uusien tieltä. Löysin Plantagenista söpön kastelukannun joka oli pakko ostaa tuon muodon ja siemenlaatikkoon täysin mätsäävän värin vuoksi. Elsan lempituolista tilasin kaksin kappalein noita puukoreja ja toiseen kokosin tämän 'puutarhanäyttelyn' liennyttämään kevään kaipuuta. Äsken muistin hakea puutarhasta onnenpensaan oksan ja nyt saan odotella ihanien keltaisten kukkien avautumista. Kamera pitäisi viedä huoltoon, ärsyttää nämä epätarkat kuvat. Ihanaa olla jo helmikuussa, maaliskuu onkin ensimmäinen kevätkuu. Varastossa talvehtivat narsissiruukutkin lupailevat jo vaikka mitä, vihreät versot ovat nousseet pintaan!

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

PUUTARHAIHMISEN TUNTEET

 Ajatukset kiertävät kehää puutarhan ympärillä, turhautumista vastaan on käytettävä kaikki keinot. Ostin ensiavuksi 'Mårbackan', auttoi kyllä. Mutta samantien käräytän itseni tuskailemasta lasikuistin puutetta. Haluaisin koko kuistillisen pelargoneja, yksi vaivainen keittiön ikkunalla on surkean vähän. Kuistin valossa ja viileydessä voisin jo leikkiä kesää, nyppiä ja turinoida lokoisia talvipäiviä viettäville kasveille. 
Kahlailen läpi puutarhakirjoja, puutarhalehtiä, puutarhablogeja, puutarhaohjelmia enkä saa mitään hyödyllistä aikaiseksi. Juuri nyt, tammikuussa, elämä tuntuu pelkältä odottelulta. Jotkut sentään ovat jo aloittaneet ensimmäiset siemenkylvöt. Itse aloitan ehkä ensi kuussa, josko taas kokeilisin niitä mustanpuhuvia orvokkeja...
Ostin syksyllä Mari Mörön kirjan Kukkasuutarin sielu, yläkuvassa on yksi osuva ajatus sieltä. Ihanaa kun joku taitavasti ja pilke silmässä osaa pukea sanoiksi puutarhaihmisen tunteita. Kirja kaikkineen on herkullista Garden writingia, kuten Mörö itse kuvailee, puutarha-aiheista kaunokirjallisuutta johon ei kuulu synkistely. 

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

MALTTAMATON HÖPERÖ

Valkoista, mutta jotain muuta kuin lunta! Talon eteläpäädyllä krookukset kukkivat viime vuonna täysin rinnoin 11.4. ja kuukautta ennen olin jo nauttinut sipulikukista auringon lämmittämässä kasvihuoneessa, ihaillut talventähtiä ja lumikelloja ja siistinyt puutarhaa haravan ja sekatöörien kanssa vaikka kuinka. Juuri nyt olen aika malttamaton, kehtaan myöntää. Olen esimerkiksi jo kaksi kertaa käynyt paikallisessa Multsasormessa kyselemässä siementen perään (kumma kyllä myyjä-setä ei suhtautunut minuun ollenkaan huvittuneesti). 
Viime viikolla metsuri kävi kaatamassa suuren kuusen tulevan halkovajan alta ja risusavotta virkisti kummasti. Pian saapuu rankakuorma ja aloitamme klapinteon, sekin virkistää. Hommasta tulee kumman keväinen olo, ehkä puun tuoksulla on osansa ja omassa pihassa saatava hyötyliikunta on aina kivaa. Viikonloppuna lähdin joka tammikuiselle 'puutarha-antiikin' metsästyskierrokselle. Kolusin kaksi kirpparia ja saaliina kotiin toin kaksi patinoitunutta kuparisoikkoa, ison ja pienen, sekä suuren aiv-pullon metallisessa korissa. Persoonallisia istutusastioita on kiva käyttää kasvihuoneessa ja puutarhassa ja pullokori löytää paikkansa katseenvangitsijana jossain vihreyden keskellä. Lupaan kuvata löytöni. Plantagenistakin haalin suuria salvianvihreitä lasitettuja keramiikkaruukkuja alelaarista, tuntuu että olen päässyt vauhtiin kasvukauden esivalmisteluissa eli jalka on jo kaasulla (ja tuntuu hauskalta olla näin höperö)!

lauantai 16. tammikuuta 2016

ENSIMMÄISET JA VIIMEISET TALVIKUVAT

 Lumiset puutarhakuvat ovat kauneudessaan kamalan tylsiä. Tämä valkeus ei ruoki puutarhurin aivojani ja ulkona kulkiessa yritän katsella lumen läpi ja nähdä kevään ja kesän.
 Tämä on kuitenkin talven kunnollinen peittävä ensilumi täällä meillä, joten talletetaan se. 
Suurin osa kalusteista on taivasalla, ilman niitä talvipuutarha olisi liian kuolleen oloinen. Nyt voin helpommin lohduttautua istuinryhmiä katsellessa ja laskea viikkoja kevään tuloon. Taas kerran totean, että pitäisi ommella jonkinlaiset salusiinit varaston ikkunoihin, jotain rumia öljypurkkeja törröttää aina tuossa ikkunalla!
Kasvihuone tuottaa iloa aina, vaikka nytkään en pääse sinne sisään oven jäädyttyä kiinni.
Joulusta ei taida olla jäljellä muuta kuin valot pihakuusessa, joka onkin ihan tätä tarkoitusta varten istutettu pihan sisääntulon liepeille. Lumiset oksat tekevät siitä kauniin, jouluna näky olisi ollut ylellisyyttä. 

lauantai 9. tammikuuta 2016

INTUITION SYNNYTTÄMÄ KASVIYHDISTELMÄ

 Kesäkuvakansioiden perkaus jatkuu. Elokuun lopussa kasvihuoneen edustalla kukkivat pallerolaukat yhdessä valkoisten myskimalvojen ja 'Nana Blauteppich' tähkätädykkeiden kanssa. Perennojen yllä sateenvarjomainen kirsikkapuu 'Latvian Matala'.
Ihastuin tähän kasviyhdistelmään; nämä syntyvät puutarhassani pitkälle sattumien ja intuition kautta. Tädykkeet ja laukat ovat minusta muutenkin ihastuttavia ja helppoja yhdisteltäviä monenlaisten perennojen kanssa. Tässä kohtaa pitäisi ensi kesänä kukkia myös unelmatädyke, en malttaisi millään odottaa.

tiistai 5. tammikuuta 2016

METSÄPUUTARHAN KULMASSA

Omastakin puutarhasta löytyy vielä julkaisemattomia viime vuoden kuvia. Heinäkuussa metsäpuutarhassa kukki hempeän keltaiset 'New Moon' tarhakullerot ja pikkutöyhtöangervot ensimmäistä kertaa vierekkäin.
Tässä kohdin metsäpuutarhaa kasvoi vielä muutama vuosi sitten iso kuusi. Vähitellen nurkkaus rehevöytyy muun muassa kuunliljoista, kalliokieloista ja kotkansiipisaniaisista. Vanha kuparipata on yksi aarteistani ja toimii vesiastiana. Taustalta pilkistää pieni kartiovalkokuusi, turvallisesti isotöyhtöangervon helmoissa. 
Etupihan puolella metsäpuutarha rajautuu anopin tarhapäivänliljoihin. 
Metsäpuutarhan ja sisäänkäynnin välissä on pieni pyöreähkö nurmikenttä. Kotkansiipisaniaiset kasvavat laajalla alalla ikkunan alla kuistin kulmauksessa. Tämä puoli tonttiamme on varjoisa, joten vaaleat ja kellansävyiset kukat sekä valkoreunaiset kuunliljojen lehdet tuovat alueelle valoa. Jatkan kuva-arkistojen koluamista, keväiset ja kesäiset puutarhakuvat lääkitsevät sielua nyt parhaiten näissä talven koetuksissa.

maanantai 4. tammikuuta 2016

MUKAVAT TUNNELMAT

Valkoiset kerrotut amaryliksetkin jatkavat joulun jälkeistä elämää leikkoina. Ulkona on sininen taivas ja aurinko, lomaakin jäljellä vielä pari päivää, tammikuuhan alkaa mukavissa tunnelmissa.