keskiviikko 24. helmikuuta 2021

LUOPUMISTA, TOIVEIKKUUTTA JA UUSIA ALKUJA

Huhuu, täällä ei ole tullut käytyäkään hetkeen! Enpä tiedä mitä kerrottavaa minulla nytkään on, mutta kevät on seuraava vuodenaika ja se kai minut tänne johdatti. Oli taasen kaivettava puhelimesta kuvia, vuosiin en ole saanut aikaiseksi kuvata puutarhan näkymiä kunnon kameralla ihan siitä syystä etten ole blogannutkaan. Tänä talvena olen ollut kevään odotuksen suhteen rauhallisella mielellä. Ajatus kevään saapumisesta on ihana, mutta mikä ilo on ollut oikeasta runsaslumisesta talvesta. Ajatus neljän vuodenajan menettämisestä omaleimaisine sääilmiöineen on itselleni tuskallinen ja siksi olen kiittänyt tästä vanhan ajan talvesta ja asettunut sen suomaan olotilaan. Ihan varovaisesti olen alkanut taas hakea inspiraatiota tulevaan, mutta ihan varovaisesti vain. Vuosien kiivas visuaalisten puutarhaärsykkeiden hakeminen on kääntynyt kohdallani itseään vastaan. Kuva- ja informaatiotulvan sijaan käännän katseeni mieluummin sisäänpäin ja annan omille mielikuvilleni vallan. Juuri nyt ikkunasta avautuu etupihamme metsikön jäänteet. Seitsemäntoista suurta kuusta on poissa vaalimastamme metsiköstä. Syksyn Aila-myrsky kaatoi yhden ja turvallisuus edellä kaadatimme loputkin. Nyt aluetta hallitsevat isot siirtolohkareet, joiden sopukoihin on mahdollisuus luoda aivan uudenlainen puutarhan osa.  Alue vaatii näkösuojaa erityisesti tien suuntaan, joten istutettavaksi pääsee sekä puita että pensaita. Tietenkin tarvitaan rutkasti myös perennoja ja  maanpeitekasveja. Metsäpuutarhateema jatkuu tässäkin kohtaa, mutta osa alueesta on pyhitettävä myös jonkinlaiseksi huoltoalueeksi, jonne uudelleensijoittuvat kompostit ja muut välttämättömyydet. 

Ylimpänä kuva jälleen kerran itselleni rakkaimmasta alueesta puutarhassamme. Sinällään tuossa ei ehkä kenenkään silmään ole mitään erityistä, mutta itse aistin tässä kohden jotain merkityksellistä. Ehkä se on tuo kaunismuotoinen pihlaja, joka kasvaa siirtolohkareiden lomassa ja mänty, joka vinoudessaankin tuntuu vain kuuluvan tuohon. Tämä on luonnon muovaama suojaisa soppi, joka on nykyään osa puutarhaamme. Nämä luontaiset elementit ovat olleet puutarhamme perusta, valmiina kasvaneet puut ja kivenlohkareet. Etupihan kuusikon kaataminenkaan ei siis ollut päätöksenä suoraviivainen. Kuuset ovat tuoneet suojaa ja ravintoa sekä linnuille että oraville.  Itse jään kaipaamaan eniten puiden suomaa tuulensuojaa ja huminaa, joka on kuulunut puutarhamme äänimaailmaan. Toiveikkuus on kuitenkin aina läsnä, jos sitä tahtoo vaalia. Nyt minulla on mahdollisuus istuttaa alueelle monipuolisesti eri lajeja. Sinne mahtuisi esimerkiksi pähkinäpensas, josta olen haaveillut ja joka tarjoaisikin uudenlaista ravintoa eläimille. Nyt voin lisätä myös keväällä kukkivien hedelmä- ja koristepuiden määrää ainakin muutamalla ja suoda tällä tavoin hyönteisille uusia mesipaikkoja. Ja maan voi peittää ihanilla lehtomaisilla kevätkukkijoilla ja pikkusipuleilla. Kuusikon muistoa vaalien aion istuttaa aluelle myös uusia kuusia, jotka metsäkuusen sijaan ovat kapeakasvuisia serbiankuusia. Sen verran innoissani jo olen, että tein tilauksen tänään! 

Lempeää kevään odotusta teille jokaiselle, jotka tänne vielä tienne löydätte!
 

18 kommenttia:

  1. Jään innolla odottamaan, mitä kaikkea keksit kuusiten tilalle.
    Luopuminen on aina myös uusi alku. Meillä kaatotuomion on saanut muutama suuri koivu alapihalla, mutta taisi jäädä niiden kaataminen taas seuraavaan talveen. Olisimme teettäneet homman metsurilla, mutta kaikki pilkkomistyö ja siistiminen vaatisi aikaa, jota nyt ei tunnu riittävän.
    Nyt on kuitenkin ajatukset jo keväässä. On niin kutkuttavaa, kun kaikki kevään ihanuus on edessäpäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä on tulossa varmasti muutaman vuoden uusi työmaa, mutta kiva aloittaa taas jotain uutta!
      Ja totta luopuminen luo tilaa uudelle, vaikka siihen usein liittyy myös haikeita ja surullisiakin tunteita. Tämä kuusikon lähtö oli sillä tavalla lempeä, että tiesimme jo pitkään sen jonain päivänä koittavan. Luopumisesta teki helpomman, koska missään vaiheessa kuusten lomaan ei syntynyt puutarhaa, siinä kohdin ei vain mikään kasvanut. Lisäksi roskan määrä kasvoi vuosi vuodelta. Meilläkin on yksi koivu, alkuperäinen sekin, jonka todennäköisesti kaadamme. Sen kanssa hieman vielä kamppailen sisäisesti, mutta periaatteessa päätös on tehty. Saisin laajennettua hyötytarhaa...

      Kutkuttavaa kevään odotusta Riina, kiva kun kävit kommentoimassa!

      Poista
  2. Riinan tavoin minullekin ensimmäisenä ajatuksena tuli tuo sanonta vanhasta luopumisessa olevan uuden alku. Ajatus uusista kasveista, vaikkapa serbiankuusista innostaa näin lukijaakin.
    Mukavaa kevään odotusta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, on virkistävää päästä luomaan omaan pihaan pitkästä aikaa jotain uutta! Tuo avaruus ja 'paljaana olo' ohikulkijoiden katseille vähän kauhistuttaa juuri nyt, mutta kevään tullen ilo varmasti ottaa vallan, kun pääsee aloittamaan.

      Ja kiitos sinulle Between myös, kun tulit kommentoimaan, iloa kevään odotukseen!

      Poista
  3. Mukavaa kun piipahdit taasen täällä blogissasi ja laitoit luonnonkauniista metsäpuutarhastasi ihanan kuvan ♥ Hui miten iso päätös luopua metsästänne, mutta pakkotilanne todellakin. Onneksi istuttelet uutta tilalle, serbiankuuset ovat hyvin kauniita. Ihana istuttaa uutta ja virkistävää tilalle. Pähkinäpensas todellakin on aivan mahti-idea, juuri tänään ihastelin kun orava nakersi pähkinäpensaan pähkinää onnellisen näköisenä metsikössä. Tulisi nyt vain pian se kevät jo, jalat sutivat täällä ruudun toisella puolen aika pahasti...onnellista keväänodotusta Sinulle paratiisisi toivotellen ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle Samettihortensia, kun tulit kommentoimaan! Kyllä, tämä oli iso ja vähän kauhistuttavakin juttu, mutta näin oli melkein tehtävä. Päätös kaikkien kuusten kaatamisesta oli helppo sen vuoksi, että jo yhden kaatuessa koko kuusikko alkoi näyttää aika rumalta, koska taaimmaiset puut olivat kasvaneet varjossa todella toispuolisiksi ja risuisiksi. Nyt vain uusia suunnitelmia miettimään :)
      Ihan kuulla, että tykkäät pähkinäpensas-ideasta, juurikin lintuja ja oravia tuossa ajattelin.

      Kevät on kyllä taas ihan nurkan takana, mikä riemu! Onnellista odottelua sinulle myös!

      Poista
  4. Ihanaa, tervetuloa takaisin!
    Huh, seitsemäntoista kuusta! Niinkö monta niitä oli. Minun piti lukea sana kolmeen kertaan ennen kuin uskoin :-D
    Ihana projekti siinä, kunhan ensijärkytyksestä toipuu. Siirtolohkareet ovat luojan lykky ja mahtava lähtökohta uuden kauniin kohdan synnylle. Kuuset ovat tosiaan erittäin tärkeitä pihan eläimille, sen huomaan itsekin. Ilman kahta isoa pihakuustani jättäisi moni lintu tulematta pihalleni.
    Kyllä tuossa lempikohdassasi on taianomaista tunnelmaa, sen aistii niin kuvistasi kuin paikan päällä. Kaunis valo, puut ja isot kivet jotenkin rauhoittavat ja kehystävät oloa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, kiva kuulla että täällä vielä köydään ja kaikki te vanhat rakkaat ystävät tulette heti moikkaamaan <3
      Kyllä, sitä on vaikea uskoa, mutta niin monta niitä oli! Syksyllä lähti kaksi ja nyt loput viistoista. Onneksi saimme yhdistelmäperävaunurekan ja kouran, joka vei kaikki risut ja osan rungoista pois, ei niistä muutoin olisi selvinnyt. Kaatoaamuna meistä tuntui melkein kuolettavalta, mutta nyt tuo avaruus vain ihmetyttää, ei järkytä kuten pelkäsimme. Onneksi todella tuossa on nuo kivet, joissa on luonnetta, nyt ne pääsevät ikäänkuin johdattamaan koko uudistusta. Täytyy yrittää vaalia jatkossa puutarhan lintuystävällisyyttä kaikin kuin mahdollisin keinoin, kuusissa oli useampi linnunpönttökin.

      Poista
  5. Tuollaisen kuusikon kaataminen muokaa tosiaan maiseman aivan uudeksi. Aina siinä on luopumisen tuskaa ja muutokseen tottuminen vie oman aikansa. Mutta kun ei maisemaa entiselleen saa, on etsittävä positiivisia näkökulmia ja uskon, että puutarhaihmiselle niitä tuollaisesta maastosta varmasti löytyy. Suorastaan uuden puutarhan kokoinen mahdollisuus! Hyvää kevään odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, niin tekee! Plussat ja miinukset taisivat mennä tässä aika lailla tasan, joten ei muuta kuin katse eteenpäin ja kohti uusia puutarhasuunnitelmia ;)
      Ja tuossa on tilaa sen verran, että todellakin siihen saa kokonaan uuden puutarhan...

      Oikein mukavaa kevään odotusta Sirkku sinullekin ja kiitos kun kävit kommnetoimassa!

      Poista
  6. Mekin jouduimme kaatamaan syksyllä seitsemän suurta pystyynkuollutta kuusta ja tästä seurasi melkoinen muutos maisemaan. Samalla se on mahdollisuus kuten mainitsit, nyt voi kohdalle istuttaa toisia puita ja muutakin. Suunnitelmasi kuulostavat ihanilta, minäkin olen pyöritellyt pähkinäpuuta tai -pensasta mielessäni, pitäisi keksiä oikea laji. Olisi niin hienoa seurata täällä, mitä kaikkea keksit tälle alueelle (mikäli jaksat niitä blogissasi kertoa), minä olisi ainakin innokkaana seuraamassa! Oli ilahduttavaa nähdä, että sinulta oli tullut postaus! Hyvää kevään odotusta, kunhan talven selkä ensin taittuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, maisema muuttuu todella radikaalisti tämmöisten muutosten jälkeen, kauhua ja iloa samaan aikaan! Voi kiitos Päivi, kiva kuulla että ilostuit, jotenkin tämä bologi on täänyt viime vuosien jalkoihin, vaikka tämän kirjoittamisesta olenkin nauttinut. Toivon itsekin, että pastausten tekoon löytyy taas aikaa ja voimia, nyt kun kevätkin tekee tuloaan ja aiheita alkaa taas tursuilla! Ihanaa kevättä, näyttää siltä että se on saapunut!

      Poista
  7. Kiva kuulla kuulumisia! Huh, mikä muutos kerralla! Olivat ne kyllä nii jyhkiän ja komian näköösiä, että menöö varmasti hetki, ennenku uutehen näkymähän täysin tottuu. Toisaalta, tuallaane radikaali muutos tosiaan antaa maharollisuuren uusille ajatuksille. On varmasti virkistävääki suunnitella välillä suurempaa kokonaasuutta. Innostavia suunnitteluhetkiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanoppas, melko lopullista. Nyt ei auta kuin lähteä uusien suunnitelmien perässä toteuttamaan uutta metsikköä! Oikein mukavaa kevään odotusta (vai joko teillä kevättää?) Navettapiika!

      Poista
  8. Olipa ihana bongata sinun uusi julkaisu! Teiltä lähti kyllä valtava määrä kuusia kerralla, mutta siihen tulee kyllä jotain aivan ihanaa tilalle:)
    Meiltä on vuosien varrella kaadettu myös monta kuusta, mutta vain muutamia vuodessa. Silti aina kun puu kaadetaan, on hetken haikeaa, mutta se valon määrä mikä lisääntyy, on ihanaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kun kiva kuulla Pioni! Kyllä, hurja aukko jäi tilalle, muuta tuohon ei olisi uskaltanut jättää osaa pystyyn myrskyjen varalta ja olisivat jäädessään näyttäneet ruman risuisilta toisten varjoissa kasvaneina. Kyllä sydän oli kipeä jo siinä vaiheessa, kun puuhaa suunnittelimme, isot puut ovat kuitenkin upeita ja monella tapaa tärkeitä. Mutta nyt uutta kohti ja valoisuutta alueella nyt tosisaan on. Kuusten alla ei mikään suostunut kasvamaan, nyt tuohon voi muokata uudenlaiset olot. Iloista kevään odotusta!

      Poista
  9. Siellä ollaan uuden edessä! Isoja muutoksia on tehty pihallanne. Jäädään odottamaan mitä kivaa keksit. Hyvää kevään jatkoa sinulle :)

    VastaaPoista
  10. Olen henkilö, joka myöntää lainoja tarvitseville, tarjoan paikallisia ja kansainvälisiä lainoja. En pyydä paljon asiakirjoja, vain rehellisyyttä ja luotettavuutta. Ota yhteyttä tänään ja kerro minulle, kuinka paljon haluat lainata. Olen valmis tyydyttämään asiakkaani 24 tunnin kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta. Jos olet kiinnostunut, voit kirjoittaa meille vain whatsappilla tai sähköpostilla:

    WhatsApp: +33752366330
    Sähköposti: simondurochefort@gmail.com

    VastaaPoista

Sanasi ilahduttavat aina.