Nyt saa joulu tulla tähänkin tupaan. Vielä ei joulupulla tuoksu, mutta siivot on tehty, lahja-asiat melkein pulkassa ja mikä parasta, loma on alkanut. Karmeat aamuherätykset saa unohtaa toviksi ja voi viettää kalsaripäiviä jos huvittaa. Ja hei, voitteko kuvitella, tänään on talvipäivänseisaus! Pimeästä syksystä käännytään kevättä kohti. Eiköhän me tämä talvikin tästä keplotella. Iloista talvipäivänseisausta kaikille, erityisesti puutarhureille ja muille viherturaajille! Päivän kunniaksi kietaisin kauralyhteen luumupuun oksalle, toivottavasti myös varpuset ja keltasirkut löytävät nyt pihaamme.
perjantai 21. joulukuuta 2012
maanantai 10. joulukuuta 2012
LOHDUNTUOJAT
Viimeiset päivät ennen talvipäivänseisausta tuntuvat juuri niin pimeiltä kun ovatkin. Minä olen lohduttanut itseäni selaamalla kesäkuvia ja katsomalla Alan Titchmarshin sarjaa Garden Secrets täältä. Tähän vaivaan ei ole täsmälääkettä, mutta kaikki pienetkin piristeet kelpaavat.
lauantai 8. joulukuuta 2012
HULLUNKURINEN PARISKUNTA
Viinikärhö 'Etoile Violette'.
Kiiltopäivänhattu 'Herbstsonne'.
Yhdessä melkoisen värikäs, villin sekainen ja korkealle kurkotteleva hullunkurinen pariskunta.
KASVIMAASTA
Tämän kesän tähtiä kasvimaalla olivat taustalla näkyvä lehtikaali ja söpösti kukkiva maloppi. Floppeja tuli sitten sitäkin enemmän. Hernemaalle kävi hassusti heti alkuunsa, kun miesväki kaivoi kasvulaatikosta matoja onkireissua varten siinä luulossa, ettei kyseiseen laatikkoon oltu kylvetty mitään. Ei ollut onnea porkkanoiden ja purjojenkaan kanssa. Raparperiin ja ruohosipuliin voi sentään aina luottaa.
Tässä näette, miten pihamaamme kulmassa oleva kasvimaa on suurten kuusten varjossa. Olenhan minä ongelman tiedostanut, mutta kauniiden puiden kaato on tuntunut kestämättömältä ajatukselta. Nyt päätös on kypsynyt, puut kaatuvat ennen kevättä. Paitsi että kasvimaa pääsee valoon ja kosteus ja ravinteet toivottuun paikkaan, pääsee myös kesäinen ilta-aurinko pihapiiriimme laajemmaltikin. Ja kuusia meille jää vielä pienen metsikön verran.
perjantai 7. joulukuuta 2012
HOHTOA POSTINHAKUUN
Kesällä valmistuneet aidanpätkät pihan sisääntulossa ovat osoittautuneet talvisessa pihapiirissä piristäväksi elementiksi. Lisäksi ne rajaavat liittymän ja ojan toisistaan silloinkin, kun lumi täyttää joka paikan. Me kun olemme joutuneet pelastamaan muutaman kerran vierailijoita autoineen tuosta notkelmasta!
Kynttilöiden aika on nyt. Tammikuussa katse kääntyy jo uuden kevään odotukseen ja lyhtyihin tulee sytyteltyä kynttilöitä laiskemmin. Aamuiset postinhakureissut saavat erityisen hohdon, kun edellisiltana sytytetyt kynttilät loistavat pimeässä aamussa.
Hebe-Mix -kasvit näyttävät säilyvän hyvännäköisinä pakkasissakin. Seuraavaksi näissä tötteröissä nähdään varmasti orvokkeja. Kausikukat eivät ole itselleni erityisen tärkeitä, mutta orvokkeja on hankittava jo huhtikuussa, heti kun joku vain ymmärtää niitä myydä.
Lopuksi erityisen mainio kirjavinkki, James Bowenin A Street Cat Named Bob. Sydämeen käyvä tarina elävästä elämästä. Kiitos M. kirjalainasta!
Lopuksi erityisen mainio kirjavinkki, James Bowenin A Street Cat Named Bob. Sydämeen käyvä tarina elävästä elämästä. Kiitos M. kirjalainasta!
Tunnisteet:
kirjat,
puutarhakoristeet,
puutarhan rakenteet,
talvi
perjantai 30. marraskuuta 2012
LISÄÄ KASVIHAAVEITA
Pikkuisen puutarhani Hortensia haastoi minut kertomaan kasvihaaveistani. Tiina heitti minulle haasteen jo kertaalleen, mutta olenhan minä ehtinyt jo tässä välissä listata lisää haaveita. Koiranhammas Erythronium 'Pagoda' on niistä yksi; täytyy tilata mukuloita ensi vuonna ja kokeilla. Lisäksi posliinivuokko Anemone macrophylla olisi ihana. Ja kolmantena kultasade Laburnum alpinum, jonka Hortensiakin oli listannut. Hassua, en ollut ajatellutkaan kultasateen menestyvän täällä 3-vyöhykkeellä, mutta ilmeisesti se olisi ihan mahdollista. Yllä oleva kuva ei mitenkään liity kasvihaaveisiini, mutta keksin syksyllä istuttaa jättipoimulehtien sekaan jättilaukkoja. Luulen, että vaikutelma on tehokas laukkojen toistaessa tarha-ajuruohon violettia sävyä.
lauantai 24. marraskuuta 2012
MARRASKUINEN AURINGONPILKAHDUS
Betoninen patsas kotiutui ja päätyi heti puutarhaan. Komeamaksaruoho kukkii vielä ja aurinkokin pilkahti, joten sain harvinaisen kauniin kuvan marraskuisesta puutarhasta. Istutin vaaleajouluruusun tuohon patsaan eteen, kukinto pilkistää kuvan alareunassa. Vanhan katajan juurella kasvaa kesällä istuttamani vaaleanpunainen alppikärhö 'Pink Flamingo'. Patsaan myötä haave kaarevareunaisesta, koristeellisilla jaloilla varustetusta valetusta betonipenkistä on herännyt.
sunnuntai 18. marraskuuta 2012
KASVIHAAVEITA
Tiina haastoi kertomaan toteutumattomista kasvihaaveista. Kiitos, tähän oli kiva lähteä mukaan. Tuleva kasvukausi on jo päivittäin mielessä, mutta en ole lähtenyt vielä kokoamaan ajatuksiani paperille. Tarkistin muistikirjastani viime vuoden haavelistaa ja totesin, että muutama kasvihaave ehti toteutua kesän aikana. Listasta voin vetää yli ainakin vaalenapunaisen alppikärhön 'Pink Flamingon' ja kellokärhön. Viime kesä kului kiveyspuuhissa niin tiiviisti, että kasveja tuli hankittua harvinaisen vähän. Listassa ensimmäisenä oli etelänruusuruoho, jota onnistuin kasvattamaan siemenestä muutamia taimia. Ne varttuivat kesän ajan raparperin suojissa ja saavat ensi kesänä paremman paikan.
Muut haaveet jäivätkin odottamaan seuraavia kesiä. Listaltani löytyy valkovuokko, punajouluruusu, vaaleanpunainen varjolilja, jättiverbena, harjaneilikka, rohtovirmajuuri ja neilikkaruusu. Lista tulee varmasti kasvamaan talven kuluessa. Ystävältä saatuja vaaleanpunaisen varjoliljan pienen pieniä sivusipuleista kasvaneita alkuja minulla jo onkin, mutta hillitön maahumala levittäytyi kesän aikana metsäpuutarhassa ja pelkään, että alut ovat tukahtuneet. Ensi keväänä yritänkin päästä maahumalasta eroon, jos se on mitenkään mahdollista. Rohtovirmajuuren ja harjaneilikan siemeniä minulla jo onkin varastossa. Jättiverbena on yksivuotinen ja ilmeisesti pitkään itävä kasvi, mutta koitan hankkia siemeniä ja kokeilla myös sitä.
Kasvihaaveita enemmän olen päättänyt keskittyä tulevana vuonna perenna-alueiden selkiyttämiseen. Monet perennat ovat levittäytyneet niin, että on aika karaista niitä jo hieman kovemmalla kädellä. Myös siirtoja joudun tekemään, toimivien kasviyhdistelmien luominen kun ei useinkaan suju käden käänteessä. Loppukesän kukintaan täytyisi myös paneutua, se on puutarhani heikoin lenkki. Niin, ja on minulla pieni terassi- ja aitahaavekin, katsotaan lähteekö mies niihin mukaan...
Kasvihaaveita enemmän olen päättänyt keskittyä tulevana vuonna perenna-alueiden selkiyttämiseen. Monet perennat ovat levittäytyneet niin, että on aika karaista niitä jo hieman kovemmalla kädellä. Myös siirtoja joudun tekemään, toimivien kasviyhdistelmien luominen kun ei useinkaan suju käden käänteessä. Loppukesän kukintaan täytyisi myös paneutua, se on puutarhani heikoin lenkki. Niin, ja on minulla pieni terassi- ja aitahaavekin, katsotaan lähteekö mies niihin mukaan...
Tunnisteet:
haasteet,
köynnökset,
perennat,
puutarhan rakenteet
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
