sunnuntai 14. elokuuta 2011

HENKIINHERÄTYS

Siitä on luullakseni neljä vuotta, kun syksyisen sateisena iltapäivänä rahdattiin kuvan klaffipiironki kirpparilta kotiin. Kunto oli surkea, piironki seisoi huojuvilla jaloilla ja näytti kärsineen kosteudesta ja tupajumeista. Kotiin päästyään kaluste on seissyt autokatoksessa kesät talvet (siis mahdollinen tupajumiyhdyskunta on ainakin pakkasissa hävitetty). Viime kesänä aloitin fiksailun laatikoista, kaapinovista ja klaffitasosta. Kuluneen kesäloman aikana poistin  myrkynvihreän värin kaapin sisuksista ja eilen jatkoin pakkeloimalla hiiren mentäviä reikiä. Jalat joutivat takkaan, mutta onnekseni löysin samaiselta kirpparilta kaksi muhkeanmuotoista kaapinjalkaa, jotka sopivat piironkiin mallikkaasti. Takajaloiksi välttivät sahatut tolpat. Piirongissa oli kauniit listat ylä- ja alareunoissa, mutta nekin olivat täysin lahot. Läheisestä puutavaraliikkeestä löytyi tarkoitukseen sopivaa profiilia, jolla piironki saa viimeistelyn. Maalilla sitten viimeinen silaus, mutta lupaan, valkoista siitä ei tule.

LAISKAMATO

Hydrangea Paniculata 'Mustila'
Olen pahoillani tästä laiskuudesta. Blogi ei ole päivittynyt viikkoihin enkä oikein ole ehtinyt kommentoimaankaan. Toivon reipastuvani tässä suhteessa mahdollisimman nopeasti. Puuhaa riittää sisällä ja ulkona ja töihinkin on kiirehdittävä arkisin. Puutarha on ollut viime aikoina lähes oman onnensa nojassa, mutta eilen aloitin siistimiskierroksen. Kukkineiden perennojen leikkausta, kanttaamista , kitkentää ja muutamia siirto-operaatioita. Palaan aiheisiin lähiaikoina, kiva jos viitsitte käydä kurkkaamassa, vaikka laiskamato olenkin ollut!

perjantai 5. elokuuta 2011

ILLAN TULLEN ELOKUUSSA

Tallella ollaan, kovalevy vain höpinöistä tyhjänä. Viisainta tyytyä julkaisemaan kukkakuva ja toivotella nautinnollisia iltoja elokuun hämäriin jokaiselle lukijalle! 

perjantai 22. heinäkuuta 2011

ONNELLINEN VAELTAJA

Takana kolmen päivän vaellus Saariselän maisemissa, matkassa mies ja minä. Edellisestä Lapin vaelluksesta aikaa liian kauan.
Olisin halunnut jäädä erämaahan vielä toviksi, kotiinlähtö tuntui sydänalassa asti.
Ilmaa, avaruutta, tuulen säestämää hiljaisuutta. 
Pieniä puroja, voimallisia virtauksia, kirkasvetisiä lampia.
Matkan edetessä aina uusia maisemia.
Tunturien ylityksiä omien ajatusten kanssa ja ihmettelyä, miten vähällä ihminen tulee toimeen ja voi olla kaiken lisäksi niin onnellinen.
Lapin luonnon ihmeellisyyksiä.
Vettä, joka sammutti janon...
ja veden partailla aukeavia vehreitä keitaita, joissa saattoi pestä nihkeyden pois iholta.
Tulen takaisin.

lauantai 16. heinäkuuta 2011

TIEDOTUS

Viinikärhö  'Etoile Violette' on avannut ensimmäiset nuppunsa. 

perjantai 15. heinäkuuta 2011

MURHEENKRYYNISTÄ MUKAVAKSI PAIKAKSI

Viime kesänä aloitettu varjoisen puutarhan muokkaus etenee vähitellen. Alunperin tässä kasvoi tiheässä kookkaita kuusia, jotka mies kaatoi edellis talvena. Murheenkryyninä mielessä kummitellut alue löysi lopulta hahmonsa hetken oivalluksesta. Poistin pintamaan ison kuusen sekä männyn alta, jonka juurelta olen yllä olevan kuvan ottanut. Sitten jatkoin kaivuuta käytävien kohdalta. Tuon vasemmanpuoleisen kivimuurin olin muotoillut jo aikaisemmin ja polku syntyi sen kylkeen luontevasti. Tonttimme raja kulkee tuossa kivimuurin tuntumassa. Kaivuusta syntynyt maakasa tasoittui multavaksi kohopenkiksi alueen keskelle. 
Jotain kasveja istuttelin jo viime vuonna ja pikku hiljaa alue täyttyy puolivarjossa ja varjossa viihtyvistä kasveista. Sirotuomipihlaja kasvaa alueen keskellä. Talon sivussa kulkee puolikaaressa liuskekivikäytävä, mutta se ei näy kuvissa. Seuraavaksi aion kärrätä poluille ja männyn alle kivituhkaa ja naputella siihen seulanpääkiveyksen. Kuusen alle en uskalla niin tiivistä pintaa laittaa, koska kuusen juuret kulkevat lähellä maanpintaa. Männynkuorikate voisi toimia tässä kohtaa. Jostain kun saisi lisää noita kivenlohkareita, niin voisi koota matalaa muuria polun toiseenkin reunaan. 

keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

LATAUTUMISKESKUS

Mehitähdet näyttävät nauttivan sata lasissa kasvihuoneen ilmanalasta. Kukkavanat kohoavat korkeammalle kuin koskaan aikaisemmin.
Samurai on ottanut tavaksi mennä nokosille kasvihuoneeseen, joka on muuten nimetty oivasti latautumiskeskukseksi. Olgaa olemme koittaneet saada loukkuun tuloksetta. Pariskunta, joka havainnosta ilmoitti, kertoo näkevänsä karkulaisen lähes päivittäin pihapiirissään. Kissa näyttää kuulemma Olgalta, mutta on kovin arka ja puikkii ihmisen nähdessään nopeasti pakoon. Lisäksi heillä on pieniä koiria, jotka haukkuvat vieraat kissat käpälämäkeen. Hyvinvoivalta kissa kuulemma näyttää ja ruokaa ja vettä on tarjolla. Yritämme loukun kanssa jonkun ajan kuluttua uudelleen. 

PIENESTÄ SIEMENESTÄ

Pienet onnistumiset ovat puutarhanhoidossa oikeastaan aika isoja, kuten se, että onnistuu kasvattamaan monivuotisia perennoja siemenestä kukaksi asti. Tiedän, jotkut ovat tosi taitavia tässä hommassa. Itselläni on takana reilusti enemmän epäonnistumisia kuin onnistumisia, mutta tänä vuonna saan laittaa ruksin seinään, kun viime vuonna kylvetyt komealupiinit kukkivat taustanaan myös omista kylvöksistä kasvaneet koreakärsämöt.