VAUHTIA PUUTARHAKAUTEEN

Palasimme juuri keväisestä Lontoosta. Lämpötila pysytteli alle kymmenen asteen, mutta kevät teki Brittein saarella kovasti tuloaan. Puistoissa puutarhurit levittivät kompostia ja leikkasivat ruusuja. Narsissit, esikot ja lumikellot kukkivat ja orvokit somistivat asuntojen ikkunanalusia. Huikein ilmestys oli Regent's Parkin Queen Mary's Gardensin täydessä kukassa oleva magnolia.

Jouluruusut kukkivat myös laajoina mattoina samaisessa puutarhassa. Vaikka ajankohta ei ollut aivan otollisin puutarhakohteille, olivat käynnit puistoissa ja puutarhoissa kuitenkin antoisia. Sainkin mahtumaan kolmen päivän perhelomaan Queen Mary's Gardensin lisäksi Kew Gardensin sekä Museum of Garden Historyn. Niistä lisää lähipäivinä.

Lupaavalta vaikuttaa meidänkin kevään eteneminen, vaikka tuskastuttavan hidasta se näillä leveyksillä onkin. Plussan puolelle kohonnut lämpötila ja auringon sulattavat säteet, kyllä niitä onkin jo odotettu.

TUNNUSTUS SAAPUI TÄNNEKIN

Dahlia ojensi alla näkyvän tunnustuksen minulle ja tottakai otin sen iloisena vastaan ja tartuin haasteeseen. Kiitos Dahlia. Tässä plakaatti ja siihen liittyvät kysymykset:

1. Milloin aloitit blogisi?

Taisi olla aika tarkkaan kaksi vuotta sitten.

2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?

Aihepiiri myötäilee melko tarkasti blogini otsikkoa. Pääpaino taitaa tosin tätä nykyä olla enemmän tuolla puutarhan puolella. Odotankin innolla tulevaa puutarhakautta ja uskon bloginikin piristyvän kevään tulon myötä. 

3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?

Tähän voisi vastata kaikki ja ei mikään. Itse seuraan mielelläni blogeja, jotka liikkuvat suurin piirtein samoilla linjoilla kuin omanikin. Silti jokainen on omanlaisensa ja kuvastaa pitäjänsä tyyliä ja persoonaa. 

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

Luullakseni kaipaus olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, jotka jakavat samansuuntaisia mielenkiinnon kohteita. 

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

Tällä hetkellä en mitään. Välillä päivitykset ovat harvassa, toisinaan niitä tulee lähes päivittäin; fiiliksellä mennään. Aihepiiri tulee pysymään turvallisesti akselilla koti-puutarha, vaikka se edustaakin vain pientä siivua elävästä elämästäni. Muu jää jatkossakin blogin ulkopuolelle. 

Tunnustuksen jaan eteenpäin tärkeille blogiystävilleni Tiinalle ja Hortensialle. Olkaa hyvät!

VILLEJÄ LUPIINEJA

Kotikonnuillamme vesistöt ovat vähissä. Pieni joki kuitenkin halkoo pitäjäämme ja mikä onni, miehen vanhemmat asuvat kyseisen joen rannalla. Se jos mikä on luksusta. Joesta saadaan kasteluvesi puutarhaan uppopumpun avulla. Lisäksi joki rantoineen on oiva pesimispaikka monille vesilinnuille.
Lupiinit ovat levittäytyneet puutarhan ja joen rajaan. Näky on mielestäni upea. Vastarannalla pellon reunaa myötäilevät koiranputket ja niittyleinikit.

Lupiinin kukinto on uhkea ja täynnä elinvoimaa. Upea kasvi maineestaan huolimatta.

SYDÄMELLISET TERVETULOTOIVOTUKSET

Nyt on aika julistaa kevät alkavaksi. Talvi saa riittää. Hohtavat hanget loistakoot kevätauringon kanssa kilpaa, mutta paukkupakkasilta on pääsy kielletty. Piste. Pienet kukkivat ihanuudet antavat jo esimakua ihanimmasta vuodenajasta. Säätiedotuksetkin lupaavat kohoavia lämpötiloja. Sydämellisesti tervetuloa maaliskuu, synttärikuukauteni muuten. Muutakin kivaa on tiedossa... ilmassa siis odotusta.

ASIAA PUUTARHAKIRJOISTA

Muutamissa blogeissa on ollut pohdintaa puutarhakirjoista ja siitä, miten ehdottoman tärkeää niitä on omistaa ja hamstrata lisää. Puutarhakirjat ovat ehtymättömiä inspiraation lähteitä. Oikeastaan on ihan välttämätöntä, että hyllystä löytyy sekä pihapiirin tunnelmiin ja erilaisten puutarhamiljöiden kuvailuun keskittyviä kirjoja että ihan puutarha- ja kasvitietoutta tarjoavia teoksia. Ensin haetaan ideoita ja annetaan ajatusten lentää ja sitten siirrytään tutkimaan, mikä mahdollisesti toimisi ja olisi järkevää omassa pihapiirissä.

Yllä on oma puutarhakirjastoni. Aivan ensimmäinen kirjahankintani kautta aikojen oli Suomalainen puutarhakäsikirja. Viimeisin hankinta on tuo aikaisemmin jo esittelemäni Franske fornemmelser i nordiske haver. Kestosuosikkini on ollut kautta vuosien tunnelmallinen Lumoavat pihat ja puutarhat Suomessa ja Pohjolassa. Lisäksi Rea Peltolan  Joka naisen puutarhakirja ja Paula Ritanen-Närhin Paratiisi takapihalla ovat innoittaneet kovasti. Mielenkiintoisin kirjalöytö on tainnut olla joku aika sitten kirpparilta neljällä eurolla ostettu Strinberg som trädgårdsmestare. Ne hatarat tiedot, joita minulla on kyseisestä kirjailijasta ollut, toivat mielikuvia synkästä miehestä, jonka mielenkiinnon kohteisiin ainakaan puutarhanhoito ei ole kuulunut. En ole kirjaa vielä lukenut, mutta kuvitus on viehättävää ja teksti sisältää monia varmasti edelleen paikkansa pitäviä käytännön ohjeita herran itsensä muistiinpanoilla ja kuvituksilla höystettynä.

Ehkä ajankohtaisimmat ja luetuimmat kirjat ovat tänä talvena oleet Marie Åberg Secherin Kasvihuone sekä Kasvihuoneesta viherhuoneeksi. Viime talvena sydäntä lähellä oli Ken Thompsonin Komposti, jonka oppeja pääsin keväällä kokeilemaan käytännössä.

WHAT'S GOING ON?

Mulla on semmonen hytinä, että jotain jäntskää tapahtuu pian. Tilitantit laulaa kivasti ja aurinko lämmittää mustia kohtia mun turkista. Mitäköhän nyt on ilmassa?

HELMEILEVÄ HELMIKUU

Viikot vilistävät vauhdilla, valoa on jo paljon. Linnut ruokailevat tiuhaan ja lauta tyhjenee silmissä. Jäniskin on löytänut puutarhasta syötävää. Olisi pitänyt ajoissa käydä lapioimassa omenapuiden ympäriltä kinokset pois. Onneksi vauriot näyttivät melko vähäisiltä, Valkea Kuulas varmasti hoitaa itsensä kuntoon. 

Helmikuu on  päässyt hyvään vauhtiin ja ensi kuu on jo virallinen kevätkuukausi. Mahtavaa!

KASVIHUONEUNELMIA

Muistutus! Huomenna alkaa FST5 -kanavalla kuusiosainen puutarhasarja Kasvihuoneunelmia. En tiedä teistä, mutta minä ainakin olen jo kaivannut puutarhaohjelmia. Nyt niitä ehtisi katsoa, loppukeväästä tahtovat mennä sivu suun kun ollaan jo tositoimissa omassa puutarhassa.