EVERYTHING IS OKAY

Tyttökissan sterilaatio on vähän kovempi juttu kuin poikakissan, kysykää vaikka Olgalta. Paljaaksi ajellussa masussa oleva leikkaushaava aristaa, joten riehuminen ja painiminen ei nyt käy laatuunsa. Hyvin tässä jo kuitenkin toivutaan.

Huolta ja murhetta on ollut Samurainkin kanssa. Sen luontoon kuuluu, että aika ajoin vietetään vähän railakkaampaa poikamieselämää, eikä noudateta kotiintuloaikoja. Reilun vuorokauden kuluttua herra sitten suvaitsi kotiutua nenä ruvella huolestunutta kotiväkeä katsomaan. Nyt maistuvat unet sohvalla lämpimässä pikku toipilaan vierellä. Ikävähän tuota jo tulikin.

Jep, loppu hyvin, kaikki hyvin.

RAPINAA SIEMENKÄTKÖLLÄ

Tuoksuherneitä viime kesältä, jolloin muuten taisin luvata itselleni olla esikasvattamatta yhtään mitään tulevana keväänä. Tänään kuitenkin sain itseni kiinni taas rapistelemasta vanhoja siemenkätköjä. Näinhän se menee. Tilaamaan en nyt ainakaan ryhdy. Ehkä muutaman pussin ostan kaupan hyllystä. Vähän taas tuoksuhernettä, auringonkukkaa ja...

AURINGONSÄTEITÄ

Katsokaa, aurinko paistoi tovin! Vangitsin säteet ikkunan läpi. Kyllä Suomen talvi on parhaimmillaan kaunis.

Olgalla on ollut kova päivä. Sterilaatio on onnellisesti ohi ja nyt otetaan hetki lukua ja toivutaan.

ELÄMÄNVIRTAA ODOTELLESSA

Leuto keli yllätti. Sohjo ja harmaus. Aamulla lähdetään pimeään ja iltapäivällä kotiudutaan päivän viimeisten valonsäteiden aikaan. Nyt vaaditaan kestävyyttä. Matka kevääseen on alkanut, mutta taivalta riittää. Lopulta valo kuitenkin voittaa ja elämänvirta alkaa kohista kaikessa elollisessa. Olga-neiti on alkanut syödä vimmatusti huonekasveja. Nyt on laitettava pikaisesti kissoille ruohoa kasvamaan.

KIRJALÖYTÖ

 Oikeassa paikassa oikeaan aikaan, kaikki miinus 40 %. Nyt omistan kirjan Franske Fornemmelser i nordiske haver.

Kirjoja oli puodissa tasan yksi. Olin selannut sitä siellä useampaan otteeseen, mutta en ollut malttanut ostaa.

Kuvat inspiroivat ja niitä on paljon. Kulunutta kauneutta, kierrätystä, uutta ja vanhaa sekä kukkia ja kasveja, jotka näyttäytyvät aivan uudella tavalla kauniiden esineiden ja asetelmien rinnalla. 

KAUNOTAR JA ILKIÖ

Minä nautin vasta nyt valkoisen amaryliksen aukeamisesta. Pettämätön kaunotar joka vuosi. Valoa vasten terälehdet ovat kuin hienointa silkkipaperia. Aamulla äitskää vain odotti yllätys. Joku muukin rakastaa samaista kukkaa. Kynnenjäljet ja ja repsahtanut kukinto paljastivat pikku ilkiön ;)

JAETTU ILO JA INNOSTUS

Tiedostoja selatessa totesin jälleen kerran, että tulevana puutarhakautena olisi kuvattava paljon enemmän. Kevät- ja kesäkuvat tuntuvat satumaisen epätodellisilta ja niitä katselisi loputtomiin. Kovaa valuuttaa tähän aikaan vuodesta. Samalla innolla selaan muiden blogeissa esiintyviä otoksia, luen tekstejä viime kesältä ja etsin uusia puutarhablogeja. Ilman teitä kevään odotus olisi tylsää ja yksinäistä. Teiltä saa iloa ja inspiraatiota. Pioninkukka teille jokaiselle :)

TAUDINKUVA

Näyttää siltä, että puutarhaihmisten keskuudessa jyllää parhaillaan ärhäkkä tauti, joka saa kyseiset turaajat vimmaisesti penkomaan vanhoja kuvatiedostoja, hehkuttamaan vähitellen pidentyviä päiviä, selaamaan sormet täristen postiluukusta räpsähtäneitä siemenluetteloita ja kaivamaan esiin kaikki kotoa löytyvät vähänkään puutarhanhoitoon viittavat julkaisut. Vihreä väri saa tartunnan saaneissa aikaan läpi kehon kulkevia väristyksiä ja värikkäät kukka-aiheet tuntuvat kutkuttavana muljaisuna vatsanpohjassa. Itselläni on jo jonkin aikaa ilmennyt edellä mainittuja oireita ja tuntemuksia ja pelkään saaneeni tartunnan... taas. Onko muilla vastaavia kokemuksia?

nimimerkki Vertaistukea kaipaava