LÖYTÄJÄN ONNI

Läheisessä puistossa kasvaa kolme suurta ja vanhaa lehtikuusta. Kannoin eilen sylillisen maahan pudonneita oksia. Lehtikuusen oksat ovat erityisen kauniita käpyineen ja nystyineen ja ovat lisäksi mukavan taipuisia käsiteltäviksi. Kieputin muutaman oksan kynttelikön ympärille ja asettelin pari paksumpaa kuistin asetelmaan. Materiaalia on vielä yllin kyllin vaikka kransseihin ja havuasetelmiin. Ai että tämä löytö ilahdutti. Luonnonmateriaaleilla somistaminen on melkein parasta mitä tiedän.

SNIF & NUUH

En voinut vastustaa kiusausta vilauttaa uutta tuoksuvaa puteliani. En oikeastaan tykkää suihkia tuoksuja itseeni, mutta nyt on joka aamu sipaistava korvan taakse tätä Cleanin pyykinraikasta! Olen käynyt nuuhkimassa Cleanin tuoksuja monesti, mutta nyt olin ostotuulella ja päätin satsata johonkin perin naiselliseen ;)

Muutkin Cleanit ovat ihania, mutta juuri nyt on kiva tuoksua puhtaalle pyykille.

HEUREKA

Käsillä näpertelevä minä on löytynyt pitkän tauon jälkeen ja olen siitä enemmän kuin mielissäni. Juu, eihän nämä tuotokset mitään henkeä salpaavan hämmästyttäviä ole, tiedän. Mutta se tunnelataus, mikä käsillä tekemiseen liittyy, pysähtyminen sekä tässä ja nyt-fiilis on ihmeellisen tasapainottavaa ja terapeuttista. On kiva somistaa sisä- ja ulkotiloja yksinkertaisilla ja edullisilla, juuri oman näköisillä jutuilla. Nyt naiset näpräämään!

ISÄINPÄIVÄÄ ODOTELLESSA

Illan tunnelmapala yksinäisen kävelylenkin päätteeksi. Lumi on peittänyt tienoon niin kauniisti, mittari nollan tuntumassa ja taivas erikoisen vaaleanpunainen. Joka ilta on pakko sytytellä kynttilöitä sisälle ja ulos, steariinin kulutus on suorastaan huipussa. Nyt vain odotellaan isäinpäivää.

TITITYY

Vähitellen kotiin hiipii asioita, jotka muistuttavat lähestyvästä juhlan ajasta. JYSKistä löysin näin ihania lasilintuja. Ovat sopivan talvisia, mutta eivät liian jouluisia. Punaisinakin näitä kyllä oli. Olga rakastui linnun uhkeisiin pyrstöhöyheniin, joten tintit täytyy asetella tassujen ulottumattomiin. Kynttilän juuri ei ole kyllä yhtään paloturvallinenkaan paikka. Tämä kuva on siis ihan näytösluontoinen :)

VUOSIKSI ETEENPÄIN

Nyt on kranssi ovessa vuosiksi eteenpäin... tai ainakin muutamaksi. Tein nimittäin joskus aikaisemmin samanlaisen ja se ei periaatteessa mennyt miksikään, ruskettui vain kauniisti. Tästä kranssista tuli melko suuri, joten varpuja kului. Tulos on mielestäni yksinkertaisuudessaan kaunis. Sitten kun joulutärinä karkaa tyystin käpälästä, solmin tuohon vielä soman punaisen nauhan :)

SADUNHOHTOA

Sunnuntainen metsäretki. Saaliiksi tarpeet mustikanvarpukranssiin, punaiset posket ja kiljuva nälkä. Pieni lumipeite loi maisemaan sadunhohtoa; huomaan virittäytyväni kotoisaan kaamosaikaan ja joulun odotuksen tunnelmaan. Huomenna näytän varpukranssini, nukkukaa hyvin ystäväiset.

LÄHTÖLASKENTAA

Marraskuu etenee vauhdilla, joko jotakuta jouluttaa? Punaposkiset omput ainakin näyttivät tänään yllättävän jouluisilta. Ehkä pienet pakkaset nostattavat vähitellen tunnelmaa ja lähtölaskenta valon juhlaan voi alkaa...