Käsillä näpertelevä minä on löytynyt pitkän tauon jälkeen ja olen siitä enemmän kuin mielissäni. Juu, eihän nämä tuotokset mitään henkeä salpaavan hämmästyttäviä ole, tiedän. Mutta se tunnelataus, mikä käsillä tekemiseen liittyy, pysähtyminen sekä tässä ja nyt-fiilis on ihmeellisen tasapainottavaa ja terapeuttista. On kiva somistaa sisä- ja ulkotiloja yksinkertaisilla ja edullisilla, juuri oman näköisillä jutuilla. Nyt naiset näpräämään!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voi, tuo on kaunis...
VastaaPoistaJoojoo, kunhan kerkeis... tänään pesin ikkunat. Siis ekaa kertaa 4,5 vuoteen. Että näkee tuon pimeyden paremmin ;-)
No mutta toihan on ihan tosi ihana! Kaunis ja yksinkertainen. Mäki ottaisin tollasen :)
VastaaPoistaKaunis ja yksinkertainen on parasta. Hyvä Saila, ikkunanpesu on aina papukaijamerkin paikka!
VastaaPoistaPuolukkakranssisi on tosi kaunis!
VastaaPoistaMulla nuo varvut odottavat edelleen korissa, toki onneksi ulkona...
Kiitos kutsusta, se otetaan ilomielin vastaan!
VastaaPoistaTein kransseja minäkin tänään. Sellaisesta ikivihreästä heinän tapaisesta, jossa pitkiä lonkeroita... ;D Olen nukkunut sillä kohtaa bilsan tunnilla!!
Sykähdyttävän kaunis puolukkakranssi...Luonnosta löytyy niin upeita materiaaleja,joilla voi kaunistaa kotia sisältä ja ulkoa,todellakin luovuus kukkimaan nyt kaikissa naisin!Tunnelmallista marraskuuta sinulle:)
VastaaPoistaIhania kommentteja, kiitos teille :)
VastaaPoistaPois turha vaatimattomuus, sydämesi on oikein tasapainoinen ja kaunis :)
VastaaPoistaOliko sinulla valmissydän pohjalla? Olen joskus miettinyt tilaavani niitä, mutta voiko niitä yhtään taivuttaa vai ovatko jäykkää tavaraa?
Hei Risulintu! Pohjana on juuri semmoinen valmis sydän, olen joskus tilannut muutaman ja kaapissa ovat lojuneet. On melko jäykkää tavaraa, mitenköhän mahtaa taipua...
VastaaPoistaAjattelin huomenna tehdä toisen joko pienistä kuusenhavuista tai lehtikuusen ohuista oksista.