UNTEN MAILLE

Puutarha alkaa olla siinä vaiheessa, että vain lumi puuttuu. Puunrungot ja pensasmustikat ovat suojassa, roskat kärrätty pois, lintujen talviruokinta aloitettu, saavit, sangot ja muut tykötarpeet varaston ylisillä, pientä syksyistä somistustakin on luotu. Tykkään sitten näistä viimeisistä töistä puutarhassa, ihan kuin peittelisi lapsen yöunille. Luonto saa ansaitsemansa levon pitkän ja kukkean kauden jälkeen. Kevääseen herätään taas täynnä elinvoimaa ja uuden alun intoa. Minulla on muuten yksi ihana aarre puutarhan perällä, semmoinen iso kasa hyvin maatunutta puutarhajätettä. Se on ihka ensimmäinen oman pihani kompostoitunut kasa, jos ihmettelette intoiluani...

LOMANTYNKÄ

herätys, kun sisäinen kello pirahtaa
aamupalaa pitkän kaavan mukaan

sauvakävelyä

pientä siivousta, jos huvittaa

aikaa ja läsnäoloa perheen kesken

puutarhajätteiden roudaus hyötyasemalle

thairuokaa

keilaus koko perheen voimin

saunontaa ja takkatulta

ehkä Fame miehen kanssa

Harry Potteria

kynttilänvaloa

uimahalli

ehkä uutta ihanaa vauvaa katsomaan

kylpyläkeikka

lapsuudenystävän vierailu

=

syysloman tynkä

RESEPTIT JÄRJESTYKSEEN... PROPAGANDAN VOIMALLA

Samaisella kenkienostoreisulla pyörähdin Suomalaisen kirja-alessa ja nappasin mukaani (toki kassan kautta) kuvan keittokirjan. Minulla on ikuisuusprojekti nimeltään reseptit järjestykseen, enkä tiedä, minä vuonna tartun siihen. Toivon tämän hankinnan antavan sysäyksen itsessään melko epämieluisaan hommaan. Tässä keittokirjassa on ideana koota omat reseptit yksiin kansiin joko kirjoittamalla ne tai kokoamalla irtolaput taskuihin. Kirja on jäsennelty ruoka-aineiden/-lajien mukaan ja sisältää hauskoja ruoanlaittoon liittyvä lainauksia. Kuvitus on tunnelmaltaan nostalgista 50-lukua, joka sinänsä on viehättävää, mutta herättää minussa myös lievää ahdistusta. Katsokaa nyt tuotakin alla olevaa kuvaa. Eihän kukaan meistä pyri tuohon, eihän! Hmm... kuvien tunnelma tuo muuten mieleeni elokuvan Tunnit ja loistavan Julianne Mooren.

IHKULIINIT KENKULIINIT

Lämpöisten ja kestävien syyskenkien tarve oli tiedossani, mutta olin ajatellut hankkia ne sitten jossain vaiheessa syksyä. Etsiessäni isommalle viikarille kenkiä osuivat nämä ihkut kenkulit silmiini ja tajusin tarvitsevani ne syyskengät heti! Kuulin myyjänkin opastavan viereistä kengänostajatyttöstä, miten juuri nyt ovat viimeiset hetket käsillä: kohta ei löydy kokoja, ei ainakaan siitä mallista, minkä haluaisi. Aivan. Nyt on minulla siis syyskengät ja päivän tyypityksen jälkeen olen edelleen eri tyytyväinen löytööni. Näillä mennään pitkälle!

JONNINJOUTAVIA JORINOITA

Välillä olo täällä blogimaailmassa on vähän hassu. Sitä tulee suollettua kaikenlaista vähemmän tärkeää jutunjuurta ja usein huomaa jorisevansa aivan itsekseen. Hmm...
Poiskaan ei aivan kokonaan malta lähteä, koska viihdyn niin hyvin muiden koti- ja puutarhahengettärien joukossa ja puuhana tämä on mitä rentouttavinta ajanvietettä. Muiden ihanat blogit inspiroivat minua suuresti ja innostavat itsekin jatkamaan.

Jatkan kuitenkin taas jorinointiani ja laitan tässä pienen kuvan euron kirpparilöydöstä, joka sai spraypurkista uuden kuosin. Kynttilöitä onkin ruvennut kulumaan reilusti. Arki-illan luksusta on, kun ei tarvitse lähteä ulos kylmään ja pimeään vaan voi käpertyä vilttiin, nauttia lämmöstä ja tunnelmasta vaikka hyvän kirjan tai lehden seurassa oman perheen kesken.

PAKKASEEN

Leikkasin muhkeat persiljat kasvimaalta pakkaseen. En ole ennen pakastanut persiljaa enkä muitakaan yrttejä ja mietin, tuleekohan näitä käytettyä. Itse rakastan persiljan makua, mutta mitä mahtaa sanoa miesväki, jos kaikki ruoka alkaa maistua samalta...

SYKSYTTÄÄ

Eilen ehdin jo marmattaa, miten en saa tällä hetkellä mitään aikaiseksi. Tänä aamunakin lorviminen oli vähällä viedä voiton, mutta jostain sain puhtia kiskoa tuulipuvun ylle ja lähteä ulos puuhastelemaan. Sain ihmeen paljon aikaiseksi ja innostuin aivan vallan kamalasti taas näistä kotoisista jutuista. Kaikenlaista rojua tuli kärrättyä varastoon ja muutenkin pihan yleisilme siistiytyi. Huomenna jatkan vielä ja vähitellen voisin sitten siirtyä sisäprojekteihin. Illan hämärtyessä kävin vielä sytyttelemässä ulkolyhtyjä. Syksy on hieno vuodenaika, ihan niin kuin kaikki muutkin. Jokaisesta on vain osattava ottaa irti parhaimmat palat. Kissa-Samuraikin nauttii selvästi kodin lämmöstä ilmojen viilennettyä. Se varaa aina lähimmän tuolin, kun takassa on tuli ja yötkin se viihtyy taas sisällä. Aika hyväkäs kaveri.

Lopuksi vielä kuva tänään ostamastani lankaköynnöksestä. Edellinen pääsi kuivahtamaan. Tämä yksilö onkin hieno, kookas kuin mikä. Nyt kömmin minäkin peittoihin nauttimaan olostani ja Harry Potterista... kuulumisiin!

JUMITUSTA JA SUUNNITELMIA

WC:n seinälle kiinnitetyn hyllyn ansiosta kirpparilöytö pääsi kunniapaikalle. Paperirullat näyttävät hauskoilta roikkuessaan orsilla. Ulkona täytyisi piakkoin tehdä syksyn viimeinen kierros; kerätä tavaraa varastoon ja siistiä vielä hieman perennapenkkejä. Sisälläkin olisi monta projektia, mutta tällä hetkellä itselläni jumittaa pahanpäiväisesti. Täytynee odotella, josko se innostus löytyisi; aina se on jossain vaiheessa palannut retkiltään. Tänään kyllä aloin lämmetä aika tavalla, kun tuttu piirtäjä tuli tekemään alkukatselmusta lasiterassiprojektin merkeissä. Suunnitellaan ja tuumataan. Mielessäni olen kuitenkin jo sisustanut tilan moneen kertaan ja vanha pinnasohvakin on hankittu.