maanantai 31. toukokuuta 2010

LUONNOLLISESTI


Takapihallamme on kivi, jota verhoaa vanha käkkyräinen katajakasvusto. Kiven pinta on vuosikymmenten saatossa saanut pintaansa humuskerroksen, jossa nyt kasvaa laajasti ahomansikkaa. Varjoisalla puolella mansikalle pitää seuraa metsäimarre. Kun puutarha on intohimo, ei voi olla pitämättä myöskään luonnonkasveista. Selasin vanhaa piirroksin kuvitettua kasvikirjaa Suomen luonnonkasveista ja hämmästyin, miten sieltä löytyi suuri joukko kukkivia kasveja, jotka ovat itselleni tuttuja ainoastaan puutarhakasveina. Luonnonvaraiset kasvit vaativat usein tarkempaa tutkiskelua; on kumarruttava ja katsottava läheltä, ihmeteltävä ja ihasteltava. Samanlaista herkkyyttä ei välttämättä löydy puutarharhan upeimmista kukkijoista. Jokaisella kasvilla on kuitenkin sijansa, niin luonnossa kuin puutarhassakin. 

lauantai 29. toukokuuta 2010

ETUOVI.COM, OSA 2


Pihallamme on hassu juttu, nimittäin kirjosieppo pesii tuossa ylimmäisessä kotterossa. Nämä pikkuriikkiset, lähinnä koristekäyttöön mielestäni tarkoitetut Tiimarin pikkutalot ovat olleet tuossa kuusen rugossa jo useamman vuoden. Nyt toisessa asustaa lintuperhe. Mitoitus on ilmeisesti riittävä, neliösenttejä tarpeeksi. Heinätukot kyllä miltei tursuavat suuaukosta.

HUOMENTA


Koko eilispäivän kestänyt sade on laantunut. Maa on muhevaa ja kosteaa. Nyt on taas tällä naisella iso pyörä vauhdissa pihamaalla. Agrimarket ja Sainion taimisto on jo tänä aamuna koluttu ja nyt lähden istututtamaan. Tontin varjoisalle reunalle, kivillä pengerretyn alueen takaosaan tulee pitkä rivi idänvirpiangervoa, vaatimaton, mutta varma suojanantaja ja kauniin heleänvihreä. Samaiselle kaistaleelle, suojaisaan kiven kupeeseen, ostin pitkään haaveissa olleen kartiovalkokuusen. Lisäksi istutettavana on pikkutöyhtöangervoa ja kaunokaista. Lähtisiköhän Samurai kaveriksi vai maistuuko sille nyt paremmin päiväunet...

perjantai 28. toukokuuta 2010

SATEISEN ILLAN TÄRPIT


Revontuliatsalea on yllättänyt ihanaisella kukinnollaan ja nuppujakin löytyy. En ole oikein ihastunut alppiruusuihin, mutta luulen, että atsaleoihin voisin tykästyä enemmänkin.
*

 

Siperiankärhöön voi aina luottaa. Kasvupaikka kuusen alla ei ole kummoinen, mutta ilmeisesti riittävän hyvä. Taikinamarjaan on hyvä nojailla. Kerrassaan kaunis ja herkkä kukinto.
*


Kirjopikarililjan sipuleita istutin kymmeniä, mutta vain kaksi nousi pintaan. Paikka oli mielestäni sopivan kostea ja puolivarjoinen, mutta eivät vain lähteneet kasvuun. Sipulit olivat kyllä aika nahistuneita... no, joka tapauksessa yritän syksyllä uudelleen. Minusta ne sointuisivat kauniisti pikkusydänten lomaan.
*

tiistai 25. toukokuuta 2010

VINTAGE PRINTABLE


Jossain blogissa, en muista enää missä, oli linkki  tänne. Aivan huumaannuin kaikista ihanista vanhoista kuvista ja aikomuksenani onkin tulostella kasvi- ja muna- ja simpukka-aiheita kunnon paperille.

NIMETTÖMÄT


Valkoiset tulppaanit levähtivät kerralla auki ja ovat jo varistaneet terälehtensä. Nämä pinkit taas ovat olleet sievästi supussa jo viikon. Saattaa johtua ehkä viileistä ilmoistakin. Joka tapauksessa nämä ovat kauniita, nimettömänäkin. Minä en ole kyllin järjestelmällinen tallentaakseni kasvien lajikkeiden nimiä muistiin ja pääkoppa on sen verran hatara, etteivät nimet sielläkään pysy.

sunnuntai 23. toukokuuta 2010

ROSE NURSERY


Sain ystävältäni elämän ja kuoleman rajamailla häilyviä ruusuja, joista kolme on rungollisia. Olen antanut onnettomille raukoille ensiapua; reilu kastelu, lannoitus, raaka leikkaus ja istutus uuteen multaan. Nyt odotetaan, mitä tapahtuu. Myös istutuspöytä on laitettu kuosiin talonmaalauksen jäljiltä.

KIMALAISEN LENTO


Helmihyasintit ovat parhaimmillaan, myös tämän pörröisen kimalaisen mielestä! Kaikki luonnossa on niin tavattoman kaunista ja tuntuu, että jokainen hetki pitäisi käyttää vain ihasteluun. Meillä on paha tapa haalia heti kevään tullen kasapäin projekteja, kuten tuntuu olevan monilla muillakin, ja päivät kuluvat jos jonkin moisten työkalujen varsissa väkertäen. Kukat, linnut, ötökät ja kasvit ansaitsevat tulla huomioiduksi. Siispä huomenna väkerrän hieman maltillisemmin, istun ja ihailen, kuuntelen lintuja ja nuuhkin tuomenkukkia. Säät vain meinaavat viilentyä, mutta mitäpä tuosta, kesä on vasta edessäpäin!