Blogini näyttää häilyvän olemassaolonsa rajamailla, kovin on ollut hiljaista. Joku aika sitten sidoin 70-vuotiskimpun Pirkan neilikoista sekä puutarhasta löytyneistä sinipiikkiputkista, komeamaksaruohosta, alppikärhön versoista ja vuorenkilven lehdistä. Puutarha lepää ja odottaa syksyä saapuvaksi, olen siis ottanut kovin löysin rantein puutarhuroinnin tänä kesänä. Tänään vähän aloin siistiä paikkoja ja keräsin kottikärryyn rupsahtaneet kesäkukat, Paljon olisi tehtävää mutta kuten työhönpaluukin on osoittanut, tämä maailma ei tule koskaan valmiiksi vaikka kuinka ponnistelisi. On siis ihan ok säilyttää tietynlainen väljyys ja vapaus, tila hengittää. Ne kottikärrytkin jäivät puolitiehen matkalla kohti kompostia, eiköhän niiden matka jossain vaiheessa jatku perille asti!
keskiviikko 24. elokuuta 2016
KESKENERÄISTÄ
Tunnisteet:
jotain syvällisempää,
juhlat,
kimput,
köynnökset,
perennat,
syksy,
terapeuttinen puutarha
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ihana kimppu! <3
VastaaPoistaPuutarhan on tärkeää olla juuri oikeanlainen paikka omistajalleen. Sellainen hengähdyspaikka, jossa joskus vain ollaan ja joskus puurretaan. Se on osa kotia, joka ei myöskään tarvitse olla aina edustuskunnossa muita varten. Koti ja puutarha ovat pakopaikka kiireisen maailman haasteista. Eikä puutarha tule koskaan valmiiksi... Sitä minäkin tässä olen opetellut ymmärtämään.
Ihanasti sanottu Riina, juuri näin se on! Puutarha tarjoaa monta oivalluksen hetkeä elämästä.
PoistaKaunis kimppu :-) Syksyn tulo on siitä ihana, että voi jo pikkuhiljaa luovuttaa puutarhan suhteen ja jättää kaikki tekemättömät työt ja suunnitelmat odottamaan seuraavaa kesää. Nyt on aikaa hetki huoahtaa ja katsella ja nautiskella puutarhasta. Aurinkoista loppuviikkoa sinulle.
VastaaPoista-Katja
Syksyn tullen on ihana kääntää ajatus jo tulevaan kevääseen eikä syystöillä yleensä ole niin kova kiire.
PoistaIhastuttava kimppu. Vuodet ovat erilaisia, minullakin on tänä kesänä puutarhassa tehty melkein vain välttämättömimmät, aika on kulunut kaikkeen muuhun mukavaan. Toivottavasti pitkä syksy antaa vielä mahdollisuuksia puutarhurointiin.
VastaaPoistaTotta, samanlaista vuotta ei ole, itseään kuunnellen on parasta elää jokainen vuodenaikakin.
PoistaSuloinen kimppu. Syksy tuokin helpotusta puutarhan hoitoon ja antaa hieman aikaa huoahtaa ja levätä.
VastaaPoistaTotta, samalla kuitenkin toivoo että ehtisi tehdä töitä jotka helpottavat kevätkiireitä.
PoistaJoskus on elämä aktiivisempaa ja joskus rauhallisempaa, niin blogissa ja puutarhassa. Toivottavasti et kuitenkaan lopeta blogia, sillä se on ollut ihana.
VastaaPoistaVoi kiitos Mari, en varmaankaan lopeta vaikka välillä hiljaista täällä onkin. Teidän lukijoiden ihanat palautteen antavat intoa ja voimia jatkaa!
PoistaOnpas kaunis kimppu. Kyllä blogissa ja elämässä pitää rauhallisempiakin hetkiä. - Blogissani on puutarhakirjojen arvonta, käyhän kurkkaamassa. Mukavaa viikon jatkoa!
VastaaPoistaSaajakin piti siitä, tulin iloiseksi!
PoistaTodella kaunis kimppu, oman puutarhan kukista saa niin mahtavia kimppuja! Joskus kiinnostuksen kohteet vaihtuvat ja eihän sitä puutarhakuumeessakaan voi koko aikaa olla, joskus on hyvä vain hengähtää.
VastaaPoistaTotta, pitäisi ahkerammin hyödyntää puutarhan materiaalia sidonnassa, taitokin karttuisi.
PoistaIhana kimppu!
VastaaPoistaJoo,minullakin on ollut hyvin hiljaista täällä blogien maailmassa. Joskus kai niin ;)
Se on ihan ok, aina ei tarvitse olla niin aikaansaava joka saralla!
PoistaKaunis kukka-asetelma.
VastaaPoistaKiitos Heidi!
PoistaOi miten kaunis kimppu! Ihana kukkayhdistelmä.
VastaaPoistaViisaasti sanottu, joskus vain täytyy lakata taistelemasta ja hyväksyä kaikkien olemassaolo niin kuin ne itse päättävät rehottaa. Ja sitten taas joku toinen kerta onkin energiaa muokata ja muovailla.
Niin totta Saila, minulla on kestänyt oivaltaa, että aina ei tarvitse puristaa, leppoistaminen on paljon mukavampaa. Tosin joskus on löydyttävä se tarmo vaikka väkisinkin, mutta ei todellakaan joka kerta!
PoistaKimppusi on niin kaunis!
VastaaPoistaAika menee, hurahtaakin joskus! Kukka- ja kasvimaa huutavat apua, sade ja lämpö tekevät osansa, blogia ei ehdi päivittämään...sellaista elämä on ylä- ja alamäkeä, ollaan armollisia itsellemme, vielä tulee se päivä kun virta sähisee suonissa ja valmista tulee!
Juuri näin Saila, antaa fiiliksen viedä!
PoistaVoimia arkeesi <3 Itselläni tämä elokuu on rasittavuudessaan verrattavissa toukokuun kanssa. Itse kuukaudet on ihania, mutta tekemistä olisi niin paljon, että ei tiedä mihin suuntaan oikein repeäisi. Ensimmäistä kertaa omenat antavat meillä kovasti satoa ja päärynäpuukin pullistelee hedelmää. Ja tietysti pakastin on jo täynnä:( Vaan huomenna aion mennä Mustilaan ja nauttia koko solullani viherhörhöjen seurasta ja arboretumin syksystä<3 En mieti kotitöitä ollenkaan :)
VastaaPoistaTotta, loppukesään kuuluvat omanlaiset kiireet. Olen myös pakastanut ja mehustanut, sadonkorjuu on palkitsevaa.
PoistaVaikka olen itse selkeästi projekti-ihminen (pitää saada valmista, eikä jäädä puolitiehen), niin puutarhan toivon antavan enemmän kuin ottavan. Kasvaahan siellä, vaikkei tekis mitään. Blogin kohdalla on toki toisin mutta hidaskin tahti on ihan ok. Niin paljon olen taas selaillut näitä sun vanhoja postauksia ja saanut inspistä, ettei voi kuin kiittää. Ihanaa loppukesää, vai liekö tämä jo syksyn alkua...?
VastaaPoistaPuutarhassa on ollut pakko löysätä, usein muilla elämänalueilla kun ei voi. Voi kun kiva kuulla vanhojen juttujeni inspiroineen!
PoistaVäljyys ja vapaus puutarhassa ja muussakin elämässä on juuri se juttu!
VastaaPoistaNiin totta, olen sen löytänyt viime aikoina! Nimimerkki entinen suorttaja!
PoistaHyvin kaunis kimppu, olet kyllä taitava. Minua stressaa hieman kaikki keskeneräisyys tällä hetkellä, pitäisi laillasi osata hyväksyä tuo keskeneräisyys. Minä olen ulkoistanut kottikärryjen tyhjennyksen muille perheenjäsenillle, itse en saa sitä koskaan aikaiseksi! Lempeitä syyspäiviä sinulle ja puutarhallesi toivotellen
VastaaPoistaKiitos Sametti Hortensia! Voi kun täälläkin olisi kottikärryn tyhjentäjiä, joskus isäntä sen tekee mutta yleensä san kuulla täysistä kärryistä kun muutkin niitä tarvitsisivat!
PoistaHiano kimppu! Ei tuu itte koskaa tehtyä oikee kimppua. Tuskin osaasinkaa.
VastaaPoistaEikös sitä jokaane voi teherä puutarhatöitä nii vähä tai palio, ku mitä ittiä kulloonki huvittaa, samoon plokikirijootuksia :)
Olen tosi laiska tekemään kimppuja itselleni, mutta kesäisin jos tulee juhlia, sidon niitä mielellään muille! Voi kiitos tuesta hitauteeni!
Poista