KAIKKEA IHANAA

Puutarhanhoito ja kaikki siihen liittyvä on jatkuvaa seikkailua. Aina yllättyy ja innostumisen aiheita riittää loputtomiin. Yksi sydämen muljahdus tapahtui eilen, kun taimistolta löytyi itselleni uusi tuttavuus, aivan ihana kuvassa näkyvä keltakielokki. Tämä perenna on kuin luotu metsäpuutarhaan ja kas, taas keltainen väri löysi tiensä tänne!

Sitten löytyi tarjous, jota en voinut ohittaa. Valtavan kokoisia kevät- ja palloesikkoja myytiin pois euron kappale ja minähän ostin heti kuusi valkoista pallosesikkoa sekä saman verran ihanaa perinteistä vaaleankeltaisena kukkivaa kevätesikkoa.

Palloesikot päätyivät nekin metsäpuutarhaan, kevätesikot istutan tuonne aurinkoisempaan perennapuutarhaan. Tykkään toistaa samaa kasvia riittävän paljon, se luo selkeyttä ja rytmiä ja jotenkin rauhoittaa suuria näkymiä. Tässä kohtaa metsäpuutarhaa maa on vielä aika paljaana, mutta kun kuunliljat nousevat, asia vähän korjaantuu. 

Uusi sirotuomipihlaja avasi jo kukkansa, nämä ovat tosi kauniita. Jotenkin valkoinen ja vaaleankeltaiset sävyt sopivat metsäpuutarhan tunnelmaan, vaikka muitakin värejä ja sävyjä on luvassa kasvukauden myötä.

Isäntä innostui taas ja nikkaroi aivan uudenlaisen linnunpöntön pihlajaan. Kiljaisin kun näin tekeleen, malli on ällistyttävän hieno. Taas on pikku ystävillä yksi, mistä valita.

Loistoesikko 'Silver Lace Black' on ollut tähän asti huonovointisen oloinen ja aivan yllätyin, kun huomasin sen piristyneen. Tämä on yksi aarteistani. Vaikka on kiva toistaa samoja kasveja ja luoda osin yhtenäisiäkin istutusalueita peruskasveista, on aivan yhtä kiva ja tärkeä hankkia upeita yllätyksiä sinne tänne. 

Kauan kaipaamani narsissiaikakin on koittanut. Nämä 'Actaea' valkonarsissit ovat ihanimpia.

Kauniita ovat myös nämä syreeniaaidanteen alle istuttamani ystävältä saadut arvoitukset. Olisko kyseessä 'Tahiti', osaako joku sanoa?

Ojasta käsin kuvattu näkymä kohti kasvihuonetta ja taloa on näiden narsissien ansiosta näin kaunis. Tikkaita pitkin kiipeilee karhunvadelma 'Sonja'

Loppuun vielä yksi keväinen lempinäkymä. Hieman varjossa ison kiven ja vanhan katajakasvuston alla kesäpikkusydän kasvaa laajana mattona ja kirjopikarililjat nousevat sen lomasta. Sammal peittää ikiaikaista kiveä sekä kippuraisia katajanoksia ja metsäimarre ja ahomansikka paikan alkuperäiskasveina viimeistelevät paikan hyvän hengen. Ei kai tullut liian imelä postaus, puutarhassa nyt vain kaikki on niin ihanaa, erityisesti tällä hetkellä!