INNOITUKSEN ÄÄRELLÄ

 Puutarhablogeissa on kiertänyt haaste, jossa aiheena on inspiraation lähteet. Minut haastoi Hernepensaskujanteen Jori, kiitos! Inspiraatiohan tarkoittaa yksinkertaisimmillaan innoitusta. Eilen postilaatikossa odotti kerran kuukaudessa ilmestyvä innoittaja, The English Garden. Lehden sivuilta pääsee melkein kuin pienelle puutarhamatkalle ja artikkeleita ja kuvia täytyy tutkia hitaasti nautiskellen. Upeita puutarhoja katsellessa saattaa omaan mieleen jäädä pieni yksityiskohta tai kasvi tai kasviyhdistelmä, joka jää elämään omaa elämäänsä ja kumpuaa sieltä sitten toteuttamiskelpoisena ideana. Englantilaisen puutarhan henki innoittaa ja sitä on vaikea pukea sanoiksi. Iltaisin olen viihdyttänyt itseäni myös telkkarin ääressä ja katsellut digiboxilta ties monettako kertaa Christine Walkdenin kuusiosaista Puutarhan lumoissa-sarjaa. 

Puutarhalehdet täyttävät lehtikorit eikä niistä oikein malttaisi luopua. Puutarhakirjatkin ovat yliedustettuina kirjahyllyssä ja olen selaillut taas netistä mahdollisia puutarhakirjan muotoisia joululahjatoiveita, itselleni tietenkin! Talvi on aikaa, jolloin ladataan ideoita ja innoitusta kevättä varten ja inspiroituakseen tarvitaan materiaalia. Blogitkin avautuvat tähän aikaan uudella tavalla ja teidän muiden inspiroivia blogeja tulee luettua paljon suuremmalla intensiteetillä kuin keskellä kiivainta kasvukautta. Puutarhasta talven myötä syntyvä lepo on tarpeen paitsi luonnon myös meidän puutarhureiden uudistumiselle. Keväällä takataskussa on taas lista mahdollisesti toteutuvia suunnitelmia, jotka ovat talven aikana muhineet päässä. 

 Tänään inspiroiduin paikallisessa Multasormessa, jossa kukkasipulihyllyt vielä notkuivat vallinnanvaraa ja tarjouksessa oli 10 pussia kympillä. Sivuuttamattoman tarjouksen siivittämänä tein nopean suunnitelman mitä istuttaa ja minne. Ostoskoriin päätyi muun muassa valtavan kokoisia valkokukkaisia 'Mount Everest' sorjalaukkoja, kerrottuja 'Showcase' tulppaaneja, valko-violettikirjavia 'Vanguard' krookuksia sekä kääpiötulppaaneja. Illan aikana mieleeni tuli yllä näkyvä keväinen, puolivahingossa syntynyt metsäpuutarhan ihanin kasviyhdistelmä: Saaripalstan Sailan postittamia keltaisia metsätulppaaneja ja tuoksumataraa. Luonto itsessään on innoittajista suurin eikä oma kyky yhdistellä kasveja vedä vertoja sille, mitä luonnossa usein näemme. Yleensä sommittelun tulos omassa puutarhassa on sattumaa ja joskus ilo lopputuloksesta voi yllättää täydellisesti.

Ja voi kun vielä tulevaisuudessakin pääsisi tekemään matkoja paikkoihin, joissa puutarhainspiraatiota on tarjolla hengästymiseen asti. Kovasti kaipaan myös mahdollisuuksia päästä kurkistamaan muiden kotipuutarhureiden pensasaitojen sisäpuolelle. Jokainen rakkaudella luotu puutarha ja jokainen puutarhaa luova ihminen kätkee sisäänsä insiraation lähteen, jota kannattaa raottaa myös muille.