Nappasin tämän kuvan olohuoneen ikkunan läpi hetki sitten auringon jo painuessa metsän taa. Tämä maisema merkitsee rauhaa, kotia ja turvaa. Ei näy vettä, ei vaaroja, ei edes mäen nyppylää. Vain peltoa ja lakeutta, metsänrantoja. Avara taivas, tilaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Vau, kylläpäs te asutte hurjan kauniilla paikalla. OIkein kateeksi käy nuo kuvaamasi maisemat. Meillä kun löytyy vain taloa toisen perään vaikka tontit tällä vanhalla asuinalueella ovatkin noin kaksi kertaa nykyisiä suuremmat. Omaa rauhaa siis onneksi löytyy...
VastaaPoistaEdellisen postauksen narsissi on kyllä oiva valinta joulukukaksi. Itsellä se ei tullut mieleenkään, mutta ehkäpä ensi jouluna sitten :) Ja voi kuinka punaposkisia omenat ovatkaan. Ihana idea :)
Ihania pakkaspäiviä sinne!
<3 Henska
Kiitos tämän vuoden ihanista bloggauksista ja tunnelmallisista kuvista. Hyvää Joulua ja antoisaa uutta vuotta! T. Blogifanisi Nadja
VastaaPoistaVoi jee tosiaan, hip hei, Samurai on palannut komistamaan sivuasi! Jo komeampana kuin koskaan, Konstasta viis. Me tytöt tykkäämme, ja sehän on pääasia.
VastaaPoistaMinua muuten nauratti ihan mahtavasti tuo taannoinen Pohjanmaan murre-vastauksesti tuohon Juha Mieto -aiheeseen. Hihi! Kyllä on hassun kuullosta!
Hienon näköistä, tänään olin Porvoon maaseudulla ja siellä saman näköistä kuin teillä, huurteista puuterista ja vaaleaa - on hienoa, miten lumi valaisee. Porvoossa on vähän kaareilevaa mäkimaisemaa, kaunista sekin.
Henska - Kiitos lämmittävistä sanoista! Meilläkin on naapurit vieri vierssä, mutta takapihalta aukeaa onneksi lakeus.
VastaaPoistaNarsiisi sopii kyllä jouluunkin. Haju on vain melko voimakas; isäntä moitti ja siirsikin kukan pois lökötuolinsa vierestä! Ihania paukkupakkasia sinulle myös!
Nadja - Oi, kuinka kommenttisi ilahdutti, Kiitos! Välillä mietin, että mitäpä täällä jorinoimaan, mutta te ihanat, jotka jätätte itsestänne merkkiä ja kommentoitte, saatte aina innostumaan uudestaan. Pieniä siivuja täällä elämästäni jaan, suurin osa jää ulkopuolelle, mutta tämmöiset arjen pikku tunnelmat ja asiathan tässä se idea onkin.
Oikein hyvää joulua ja onnekasta uutta vuotta myös sinulle Nadja!
Saila - piti oikein käydä itsekin lukemassa tuo Juha Mieto-kommentti. Kauhealtahan tuo pohojanmaa näyttää kirjoitettuna ja taitaa kuulostaa vielä järkymmältä. Isäntä totesi aikoinaan, kun minun matkaan lähti, että tulee melkein verta korvista!
Samurai näytti joulun kunniaksi itsestään parhaan puolen kaikkien naisten iloksi!