tiistai 21. heinäkuuta 2009

HOME ALONE

Raikkaat raidat tuoksuvat taas puhtaalle ja odottavat siististi rullattuina syksyä ja lattioille pääsyä. Kesään ja lomailuun kuuluvat tietyt 'talven varalle' tehtävät rutiinit, kuten matonpesu, pakastimen sulatus ja mansikoiden pakastaminen. Syksyn lähestyessä kerätään talteen myös mustikat ja vadelmat. Mustikkasato on heikko tänäkin vuonna mutta ainakin puutarhassa 'Maurin makeat' näyttävät kypsyvän runsaina.

Minulla on nyt muutama ruhtinaallinen päivä, jolloin elän ja olen kotona aivan yksinäni, kissa-Samurai kaverinani vain. Miesväki viettää leirielämää. Siistiä, rauhallista ja leppoisaa. Iltaa kohti haikeus kuitenkin valtaa mielen ja kolkuttelee ikävänä sydänalaa. Nautin kuitenkin yksinolosta, nautin todella. Mutta vain pieninä palasina. Lauma pitää saada kokoon jo muutaman päivän jälkeen. Monta pientä hommaa on tehtävänä näiden päivien aikana, joten jätän koneen ja siirryn virallisempiin tehtäviin!

perjantai 10. heinäkuuta 2009

JALUSTALLA

Puuhastelu puutarhassa tuottaa vihdoinkin tulosta. Kitkiessä, kaivaessa ja raivatessa puutarha onkin ihan huomaamatta alkanut hoitaa tarhuria. Näinhän sen pitääkin mennä. Touhutessa myös ideat jalostuvat ja uusia syntyy. Yksi niistä näkyy kuvassa. Mies teki kaksi pylvästä, kun nätisti pyysin! Huomaatte, miten Beck on päätynyt ulos... tosin täytyy paljastaa, että minulla on nyt näitä Beckhamejakin kaksi! Toinen pylväs on vielä maalia vailla ja jotain jännää täytyisi senkin päälle keksiä.

torstai 2. heinäkuuta 2009

USKOA UNELMAAN


Tällaisten näkymien vuoksi kannattaa uskoa unelmaan salaisesta puutarhasta. Keskipäivän helteessä tuskailin kuivaa nurmikkoa, keskeneräisyyttä, pensaiden väärää paikkaa ja pikku ahmattien syömää alppikärhöä enkä osannut iloita puutarhan ihanista ja onnistuneista asioista. Illan viiletessä, kasteen jo laskeuduttua nurmelle, hiivin paljain jaloin kameran kanssa ulos puutarhaan ja mitä kauneutta löysinkään. Nämä pienet näkymät antavat uskomattomasti voimaa ja intoa jatkaa puurtamista puutarhan parissa.

maanantai 29. kesäkuuta 2009

HULTTIO PUUTARHURI

Olen katalasti laiminlyönyt puutarhaani kesäkuun. Silti penkeistä puskee kukkaa. Luonto antaa parastaan vaikka puutarhuri onkin ollut täysi hulttio. Kukilla on yksi ainut päämäärä; kukkia ja siementää, jatkaa sukua, lisääntyä. Kukat kukkivat, vaikka rikkaruohot taistelevat reviiristään samoilla asuinsijoilla. Nyt, kun puutarhuri vihdoin lomailee, on hänellä aikaa ja voimia osoittaa hoivaa ja huolenpitoa hieman puutarhalleenkin. Joka päivälle riittää puuhaa. Nautin, teen vähän kerrallaan, fiilistelen, jätän yhden homman kesken ja aloitan toisen.

perjantai 26. kesäkuuta 2009

OLENNAISTELUA

Tämä kuva tuskin kaipaa tarkennusta. Nyt keskitytään olennaiseen. Blogi päivittyy jahka kerkiää...

torstai 25. kesäkuuta 2009

USKOMATON TEKOSYY

Meidän perheessä miesväki lomailee aina koko kesän. Huomisen jälkeen saan minäkin liittyä lomailevien iloiseen ja rentoon joukkoon. Tuskin tajuan sitä. Loma. Uskomaton tekosyy olla tekemättä mitään jos ei huvita, lukea, roikkua riippumatossa, fiilistellä, nuuhkia, maistella, tarkkailla... virtapiikkejäkin on varmasti odotettavissa kunnon lepäilyn jälkeen.

lauantai 20. kesäkuuta 2009

PIENI KAUNOTAR

Mehitähti kukkii. Äkkiseltään katsottuna kukinto ei herätä suuria tunteita, mutta lähempi tarkastelu osoittaa kyseessä olevan pieni kaunotar.

torstai 18. kesäkuuta 2009

LAPSUUDEN KESÄKUU

Kumarru matalalle,
kumarru varoen.
Nähdä voit keltaiset liekit
keskellä vihreyden.
*
Niitty jo puhkeaa tanssiin
vihreys verhonaan.
Kätketty lapsuuden kesäkuu
on päivänkakkaraan.
*
Kumarru matalalle,
kumarru varoen.
Aurinko laskeutui tänne
sinulle hymyillen.

Näillä Anna-Mari Kaskisen sanoilla laskeudun juhannuksen viettoon. Mitään ihmeellistä ohjelmaa ei ole tiedossa ja hyvä niin. En jaksaisi. Olo perheen parissa riittää. Luonto on kauneimmillaan ja sitä ihmetellessä tuntee itsensä melko pieneksi. Lapsuuden kesäkuu kuulostaa juuri sellaiselta olotilalta, johon nyt haluan palata...