Ihanaa, kevät on saapunut, ilmassa ja sydänalassa väreilee! Talvenajan puutarha on kuin ystävä, johon ei saa yhteyttä, mutta aivan kohta olemme taas yhdessä kaiken liikenevän ajan. Näinä hiljaisina kuukausina olen ehtinyt ikävöimään ystävääni kovasti. Erillään olo synnyttää pakahduttavaa kaipuuta.
Talven aikana ehtii ajatella ja siivota puutarhurin mielestä pois turhuuksia. Kevään alkaessa on itsekin vähän kuin uudistunut. Elämän yksinkertaisuus ja kohtuullisuus on hyvästä ja sitä haluan vaalia myös puutarhassa. Syventää luontoyhteyttä, olla harmoniassa, tyytyä, hyväksyä ja nähdä mitä luonto tekee eikä mitä minä teen.
En halua kannatella kuvitelmaa täydellisestä silmiä ruokkivasta puutarhasta. En liioin omasta osaavuudesta. Eikö meillä ihmisillä ole riittävästi paineita muutenkin? Olemme oppineet tavoittelemaan kaikessa ja koko ajan, tuskin huomaamme sitä. Eteenpäin, uutta, paremmin, lisää, minäkin haluan...
Muumipapan tavoin tänä keväänä huudan: 'Takaisin luontoon, takaisin vapauteen'!
Hih, silinterihattu päässä Maria huutaa Muumipappana ;-) Oivallisia päämääriä. Tulkoon vaikkapa tarkkaavainen uteliaisuus ainaisen enemmän ja paremman haluamisen tilalle.
VastaaPoista;D Ikäkö se vai mikä, kun rupeaa niin ärsyttämään kaikki pinnankiillotustouhut ja halajaa vain kasvaa ja juurtua kiinni maahan!
PoistaIhanasti kuvattu. Sun puutarhassa on kyllä niin omanlaisensa tunnelta ettei missään. Tykkään myös miten sun teksteistä tulee aina rakkaus puutarhaan ja harrastamiseen läpi. Siitä syystä mäkin bloggaan, vaikka työtkin liippaa melko läheltä :D
VastaaPoistaOi, kiitos Kati!
PoistaTänään must tuntui just tuolta, olin kuin ystäväni kanssa viettämässä päivää pitkästä aikaa kun puuhailin ulkona. Voi että, miten sielu lepäsi!
VastaaPoistaOsasit kuvata meidän kaikkien puutarhaihmisten tuntoja taas kerran loistavasti!
Niin mukava kuulla Riina! Kevään tulo ja maakosketus tekee niin hyvää!
PoistaTänään olikin aivan ihana, lämmin, tuuleton ja aurinkoinen päivä, jonka vietin pihalla omppupuita leikellen mieheni avustuksella. Kevään tuntu oli todella huomattava.
VastaaPoistaKyllä, nyt se saapui ja ihanaa kun voi jo aloitella puutarhatöitä!
PoistaViisaita ajatuksia ja kauniita kuvia!
VastaaPoistaKiitos Tiiu <3
PoistaIhania ajatuksia ja kuvia!
VastaaPoistaKiitos Mari <3
PoistaTotta, kevät tuaa vapauren. Ny oliki aiva mahtava päivä. Lumet sulaa kohisten ja pian ensimmääset piipot nousoo.
VastaaPoistaÄläs muuta sano. Ensimmäiset lumikellon piipot täälläkin jo näkyvissä!
PoistaIhan totta! Puutarha voi olla onnen lähde ihan ilman paineita ja täydellisyyden tavoittelua. Parhaita hetkiä kokee usein luonnossa jota ei pahemmin ole ihmiskäsin muokattu. Se riittää. Ehkä jotain siitä tunteesta voisi kokea omassa pihassakin.
VastaaPoistaNäin se on, yritän kovasti juurtua tähän plänttiini niin etten tunne ulkonäköpaineita.
PoistaKauniisti kirjoitettu <3 Puutarhassa saa ja oikeastaan vähän pitääkin vaalia luonnon omia istutuksia ja yhdistelmiä. Hieman vain ohjaillaan ja lisäillään sekaan kaikkea kaunista.
VastaaPoistaKiitos Minna! Kauneinta jälkeä syntyy kun mennään luonto edellä.
PoistaViisaita olet pohtinut. Kauniita kuvia olet ottanut.
VastaaPoistaMutta kun niitä uusia kasveja mieli halajaa. Uusia tuttavuuksia, joiden tapoihin pääsee tutustumaan.
Hih, totta! Luulen etten ajatellutkaan tätä kirjoittaessani niitä kasvihankintoja ;D
PoistaNiin samaa mieltä kanssasi...luontoyhteys on henkireikä, jonka voimin jaksaa. Viime viikolla oli eka edes hieman valoisaan viittaava aamu ja tunsin suurta onnea kun näin luonnon jossa tallustin. Täydellisyydentavoittelu on yksi kirouksista ja niin turhaa. Ihania kuvia puutarhastasi, kauneutta kaikkialla!
VastaaPoistaKiitos Sametti Hortensia! Itselleni on tullut hirveä tarve kiinnittyä maahan ja luontoon koko ajan enemmän ja oravanpyörä tuntuu suurelta vitsaukselta.
PoistaIhania ajatuksia :)
VastaaPoistaKiitos Liisa <3
PoistaViisaasti ja kauniisti kirjoitat. Talvellakin on tehtävänsä, levossa ajatukset monesti kirkastuvat. Aurinkoisia kevätpäiviä!
VastaaPoistaKiitos, samoin aurinkoa sinne myös!
PoistaPuutarha on paras keino tuoda luonto pihallensa. Ihanasti kirjoitettu, kauniilla kuvilla höystettynä.
VastaaPoistaKiitos Tarja!
PoistaNiin, se onkin hassua, että puutarhastakin voi tulla suorittamisen paikka ja täydellisyyden tavoittelun kohde, vaikka sen pitäisi olla pakopaikka ja rennoksi tekevä keidas. Pitäisi muistaa, että puutarha on ihmistä varten eikä ihminen puutarhaa varten.
VastaaPoistaHienosti kiteytetty!
Poista