Kuvasin kuluneen kevään ja kesän aikana säälittävän vähän. Kamera alkaa olla vanha, sitä olen pitänyt tekosyynä. Luultavasti laiskuus on ollut heijastumaa kokonaisvaltaisemmasta väsähtämisestä, puutarhurin sisäisen palon hukkaamisesta. Selasin niitä vähäisiä kuvia ja löysin yllä olevan. Hämmästyin, viipyilin ja ilahduin. Näyttääpä ihanalta, juuri tuo hetki. Puutarhassa ihaninta ovat hetket, sellaiset pienet aherruksen lomassa koetut, jolloin vain kaikki palaset ovat asettuneena kohdilleen. Valo siivilöityy lehvästön lomasta, äänimaailmaa hallitsee tuulen suhina ja linnut, kukaan naapurustossa ei sillä hetkellä leikkaa ruohoa ja kauempana avautuu siintävä maisema sinitaivaineen ja aivan siinä silmien edessä oman puutarhan yksittäinen näkymä, joka sillä hetkellä vangitsee täydellisyydellään. Silloin on helppo elää hetkessä ja tuntea kaiken kattavaa iloa ja kiitollisuutta, nauttia. Ihmiselämä pääasiassa koostuu vaivasta ja yrittämisestä, eteenpäin pyrkimisestä ja sinnittelystä ja sitä niin helposti siirtää sen kaiken osaksi puutarhaelämääkin. Toisaalta ponnistelu ja uuden luominen on yhtä kaikki ihanaa, erityisesti puutarhassa. Aina on mahdollisuus luoda jotain ehkä vieläkin kauniinpaa, yllätyksellisempää, harmonisempaa. Paradoksia siis kaikki, puutarhassakin. Joka tapauksessa tämä on voimakuvani matkalla kohti uutta kasvukautta.
On kyllä ihana tunnelma kuvassa!
VastaaPoista...ja miten talvella kaikki kesäiset kuvat innoittaakaan!
PoistaIhana voimakuva!
VastaaPoistaKiitos!
PoistaLoppuvuodesta puutarhurin sisäinen palo on kyllä vähissä useimmilla. Itselle on vasta nyt tullut pieni innostuksen pilkahdus. Tekisi ehkä jo mieli vilkaista vaikka puutarhavideoita netistä. Kyllä lepo tekee välillä hyvää. Kaunista on kuvassasi, juuri sellainen ihana hetki.
VastaaPoistaLoppuvuosi on aina raskas puutarhurille, joululoma herättele jo pikkuisen ja saa kaipuun heräämään taas. Nyt täytyy vähän jo hakea innoitusta sieltä täältä :)
PoistaJonkin verran kadoksissa on itseltänikin. Ihan hävettää viime kesä, miten vähän tein mitään ja mies kaiken! Jos ensi kesä parempi...
VastaaPoistaToivotaan siis parempaa kesää meille kummallekin!
PoistaKuvas on aina hianoja. Onnistut tallentamahan niihi aina rauhallisen, herkän tunnelman.
VastaaPoistaKuvaamine jäi multaki erellisvuatta vähemmälle. Puutarhan kasvikato ei palio innostanu. Jos tuleva vuasi olis parempi. Onneksi jokaane vuasi on erilaane.
Uutta vuatta kohti, uurella innolla :)
Voi kiitos! Totta, varmasi karu talvi ja sen tuhot vei intoa pois. Nyt vain nokka kohti uutta kasvukautta!
PoistaIhana voimakuva! Niin motivoiva tähän kaikkeen pimeyteen! Itse olen lukenut Mari Möröä lomailtaisin ja se sopii tuohon voimakuvaasi ja tekstiisi täydellisesti! Yhdessä siis toiveikkaana ensi vuotta ja ensi puutarhakautta kohden! :)
VastaaPoistaKiitos! Voi Mörön kirjat saa niin hyvälle tuulelle ja ne voi lukea vaikka kuinka moneen kertaan! Kevättä kohti :)
PoistaNämä ovat niitä täydellisyyden hetkiä, jotka antavat syvän merkityksen ja innon koko puutarhakaudelle. Miten hyvin valittu kuva.
VastaaPoistaHih, kauheasti ei ollut mistä valita, mutta tähän oli ihana hetki ikuistunut, kesken työn.
PoistaTästä kuvasta sain voimaa minäkin. <3 Täydellinen hetki!
VastaaPoistaIhana kuulla Riina!
PoistaIhana voimakuva! Kuvasi ovat aina niin täydellisiä ja esteettisesti kauniita. Tuossakin tumma akileija komppaa hienosti mustaa puutarhatuolia. Sellaiset tietyt hetket ovat juuri parhaita jolloin vaikka ilta-aurinko paistaa tietyllä tapaa ja luonnon vihreys oikein hehkuu varjoja vasten.
VastaaPoistaKiitos Linda! Tilanteet ja tunnelmat aina tupsahtavat silmien eteen, pitäisi vain riitävästi olla puutarhassa ja antaa kameran tallentaa hetket.
PoistaUuden luominen niin puutarhassa kuin muuallakin on yleensä onneksi palkitsevaa! Ennen puutarhakauden alkua haluaisin uudistaa makuuhuoneemme ilmettä, tapetti on jo (melkein) valittu. Kun ei tarvi tehdä kiireellä, tämä pienimuotoinen remonttikin tuntuu kivalta:)
VastaaPoistaJa piti vielä sanomani että kuvassasi on pala täydellistä puutarhaa!
PoistaVoimaa antava kuva todellakin! Kuvassa on erityistä tunnelmaa, aika pysähtyy hetkeksi. Joskus on enemmän intoa, joskus vähemmän eikä sitä kauheasti ehkä voi houkutella. Sitten osaa arvostaa vielä enemmän niitä hetkiä, jolloin puutarhahommat imaisevat mukaansa.
VastaaPoistaTotta on Pauliina! Juuri nyt antaisi paljon että voisi jo aloittaa uuden sesongin puuhat puutarhassa, mutta täytyy tyytyä haaveiluun ja suunnitelmien tekemiseen :)
PoistaTunnelmallinen ja voimaannuttava kuva kerta kaikkiaan! Hyvää loppuvuotta!
VastaaPoistaKiitos Tiiu ja samoin hyvää loppuvuotta sinulle myös!
Poista