Ankaran talven jäljet näkyvät puutarhassa. On menetyksiä, hidasta heräämistä ja ränsistymää. Tarhurin henkeä kasvatetaan, elämä on syntymistä ja kuolemista ja näiden kahden tapahtuman välissä elämää, jota satunnaiset onnenhetket sulostuttavat. On siis siirrettävä syrjään harmitus menetetyistä kasveista ja hyväksyttävä elämän laki. Oltava onnellinen jokaisesta versoavasta kasvista ja esiin puhkeavasta kukasta, uudesta keväästä joka taas tuli pitkän ja pimeän talven jälkeen.
Jokaista selviytyjää katson suurella hellyydellä. Niinhän se on ihmiselämässäkin, välillä meitä koetellaan ja menetyksiä tulee. Emmekä mekään jaksa vaikeuksien jälkeen nousta suoraan jaloilleen vaan tarvitsemme aikaa toipuaksemme. Kuvan esiin työntyvä magnolian nuppu kuuluu tarhamagnolia 'Leonard Messelille', jonka sain valita perheeltä äitienpäivälahjaksi. Pensas on vielä autuaan tietämätön Suomen talvien kovuudesta, mutta toivekkaana sekä pensas että tarhuri katsovat tulevaisuuteen. Elämä on lahja ja nyt on hetki aikaa onnelle, mikä onkaan hienompi tapa juhlistaa sitä kuin avata nuppu!
Ooh onpa hän kaunis! Tuo on hyvä ettei Leonard tiedä talvista mitään, hih, parempi olla kertomattakaan.
VastaaPoistaSiellä on sydämiä kukkapenkki pullollaan, varmasti tulee onnelliseksi tuosta näkymästä. Elämä on tosiaan lahja, sen kun taas tänäänkin muistaisi kun oikein viiraa päästä töiden äärellä.
Toivon kovasti että tämä magnolia on pitkäikäinen seuralainen. Pikkisydän on ihana luottokasvi!
PoistaOnpa kaunis magnolia, hyviä kukkavuosia sille! Tarhurin elämään kuuluu ilonkiljahdukset ja menetyksen surut, mutta tosiaan elämä koettelee ja ilahduttaa, niillä mennään! Aurinkoista päivää Sinulle!
VastaaPoistaPuutarhassakaan ei ole kahta samanlaista päivää tai vuotta, on ylä- ja alamäkeä eli ei tule aika pitkäksi!
PoistaJuuri näin! <3
VastaaPoistaTodella kaunis kirjoitus. Täälläkin on aikalailla koeteltu tämän tarhurin kärsivällisyyttä ja tunteet ovat heitelleet laidasta laitaan.
Kauniita hetkiä ja paljon uusia nuppuja!
Kiitos Riina! Kauniita puutarhahetkiä sinulle myös!
PoistaKaunis ja koskettava postaus! Toisaalta ne, jotka selvisivät viime talvesta, selviävät varmasti seuraavistakin talvista, saivat hyvän karaistuksen. Onnea pienen puun kasvatukseen!
VastaaPoistaVoi kiitos, taisin olla kovin tunteellisella tuulella! Mutta kyllä jokainen selviytyjä ansaitsee huomionsa.
PoistaAnkaran talven jälkeen on paljon hitaita alkuja ja varmasti myös menetyksiä. Onneksi useasta aukkopaikasta on kuitenkin noussut elämää, kun vain jaksaa odottaa.
VastaaPoistaTosiaan, odotus on ollut hyväksi ja moni menetetyltä vaikuttanut onkin vironnut.
PoistaSamojen tunteiden kanssa painitaan täällä. Puutarhassa on paljon ikäviä aukkokohtia, mutta toisaalta hyvin yllättäviä selviytyjiä. Ikinä ei tiedä, mitä talvi tuo tullessaan. Onneksi kevät aina kuitenkin tulee! <3
VastaaPoistaOnneksi ja aina voi antaa mahdollisuuksia uusille tulokkaille ja toivoa parasta.
PoistaJuurikin niin ;)
VastaaPoista:)
PoistaSuch a beautiful carpet of springfolowers. Lovely!
VastaaPoistaJannicke
Oh, thanks Jannicke!
PoistaIhanasti kirjoitettu elämästä<3 Harmittaa vaan silti, kun viimeistä toukokuun päivää tässä eletään, herkin kevät on taas takana, vuosi pitää taas odottaa:(
VastaaPoistaKiitos Minna! Tosiaan ja nyt lähestytään uhkaavasti jo keskikesää, oijoi...
Poista