ARJEN KYNNYKSELLÄ

 Metsäpuutarhassa vallitsee rauha toisin kuin aurinkoisella perenna-alueella, jossa kaikki on vähän sikin sokin. On kiva kun puutarhassa on eri luonteisia alueita, aina löytyy soppi joka sopii kulloiseenkin mielentilaan. Tämä metsäpuutarha on nykyään äärettömän helppohoitoinen, en ole tehnyt siellä kesän aikana muuta kuin leikannut alas ylikukkineet särkyneetsydämet ja tummakurjenpolvet. Pientä rikkaruohojen nyppimistä joskus ohi mennen, ei muuta. Jotain sinne vielä kaipaan, ehkä valkosia hortensioita. Yksi pieni Mustila siellä jo kasvaa ja kukkii ensimmäistä kertaa, lisäksi kaksi pallohortensiaa ja kiven päällä köynnöshortensia.

 Kuunliljoista on kuin varkain tullut hallitsevin laji, mutta oikeastaan en moiti. Ne luovat eri sävyisinä ja kokoisina runsaan ja samalla seesteisen tunnelman. Joukkoon sopivat valkoisen ja keltaisen hempeät ja limeen vivahtavat sävyt, joita löytyy kukista ja lehdistä. Tämän osan luominen on ollut helpompaa ja palkitsevampaa kuin aurinkoisen perennapuutarhan, jossa riittää haastetta loppuelämäksi.

 Nytkin olisi puuhaa ruusutarhan ja uuden perenna-alueen puolella, selkeytystä ja ryhtiä tarvitaan molemmissa. Tänään on kuitenkin kesäloman viimeinen päivä, joten annan myöden laiskottelevalle puolelleni. Uudet Laura Ashleyn Kimono-puutarhapistokkaat ovat somat enkä malttaisikaan niitä heti sotkea.

Täällä me siis Siirin kanssa nautitaan ja annetaan ruumiin ja mielen levätä. Huomenna onkin sitten edessä arki.