IKÄVÄ KEVÄISEEN METSÄPUUTARHAAN

Juuri nyt ikävöin eniten metsäpuutarhaani, talomme varjoisan päädyn luonnonmukaista aluetta, jota olen muokannut hiljalleen. Puolivarjoinen tunnelma syntyy paitsi talon antamasta suojasta myös tontin alkuperäisistä kuusista, männystä, pihlajasta sekä suurista kivistä. Metsäpuutarhaan on ollut helppo löytää siellä viihtyviä kasveja, mutta olen huomannut, että kasvien olemuksen kanssa on oltava tarkkana. Olen siirtänyt monia kasveja metsäpuutarhasta toisaalle, kun ne eivät ole ulkonaisesti vaikuttaneet olevansa kotonaan. Jotenkin metsäpuutarhan kasveilta vaaditaan tiettyä vaatimatonta ja luonnonmukaista kauneutta ja vähän villiä ja vapaata kasvutapaa. Lehtimuodot ja vihreän sävyt ovat tärkeitä, kukissa taas herkkyys ja rentous. 

Kauneimmillaan metsäpuutarha on ehdottomasti keväällä. Itse odotan, että valkovuokot joskus valtaavat alaa ja joka syksy istutan lisää pieniä sipulikukkia. Talven jälkeen on ihana aloittaa puutarhan siistiminen metsäpuutarhan käytäviä haravoimalla. Pudonneet männynkävyt heittelen lännenheisiangervojen ja seppelvarpujen katteeksi. Muutamia pieniä lehtipuita olen istutellut perennojen lomaan kuten sirotuomipihlajan, purppuratuomen ja helmipihlajan ja odotan aikaa, jolloin  ne luovat omaa valoa siivilöivää tunnelmaansa. Kartiovalkokuuset ovat ainoita havuja, joita olen metsäpuutarhaan istuttanut. Lisäksi joukossa kasvaa muun muassa alppiruusuja, atsalea, höyhenpensas, pallohortensioita, köynnöshortensiaa ja idänvirpiangervoa.

Saniaisilla ja kuunliljoilla on tärkeä rooli lehtevän vihreyden tuojina. Maanpeitekasveista tuoksumatara, varjoyrtti, valkotäpläimikkä ja taponlehti ovat metsäpuutarhani suosikkeja ja aivan alueen laitamilla polun toisella puolen myös maahumala saa kasvaa tiukan kurin alla. 

Metsäpuutarhan kukkivista perennoista ihastuttavimpia ovat nämä tummakurjenpolvet sekä särkyneetsydämet, tarhakullerot, kalliokielot ja lehtoängelmät. Varjoliljoja odotan malttamattomana, pienistä sivusipuleista kasvaneet hennot taimet vahvistuvat vuosi vuodelta hitaasti mutta varmasti. Syksyllä istutin alueeelle myös tarhavarjohiippaa, sekin vaikuttaa odottamisen arvoiselta uudelta tuttavuudelta.

Sipulikukat tuovat metsäpuutarhan kevääseen aivan oman hohtonsa. Tässä suloiset metsätulpaanit tuoksumataran lomassa. Kaikki pienikukkaiset kasvititeelliset tulppaanit sopivat oman metsäpuutarhani tunnelmaan, samoin kuin lumikellot, matalat pienikukkaiset laukat, pikarililjat ja luonollisen näköiset narsissit. Metsäpuutarhan luominen on ollut uskomattoman ihanaa ja palkitsevaa ja erityisesti tässä osassa puutarhaa ovat luonnon omat elementit sanelleet miten edetä. Onneksi tämäkään alue ei ole vielä valmis, mutta tulevana kautena ehkä taas hitusen rehevämpi ja tunnelmallisempi edelliseen verrattuna.