Viileät säät pidättelevät kukintaa ja lisäksi täällä on ollut todella kuivaa. Kunnon sadepäivä olisi tarpeen, muualla päin Suomea sadetta on ilmeisesti saatu hyvinkin. Eilisessä ilta-auringossa paistatteleva tarhakurjenmiekka Iris germanica kukkii yksinään uudella rikkaruohojen valtaamalla istutusalueella, liekö lajike 'Gracchus'?
Punapäivänkakkarat, Tanacetum coccineum, ovat kasvattaneet korkeat varret ja pirteän pinkit kukat ovat avautumassa.
Tämä ilta kului kivipolun teossa. Polku on osa keskeneräistä ruusunurkkausta, jota aloin muotoilemaan joululomalla, klik. Mies on tänään saanut valmiiksi pienen aidanpätkän, joka luo suojaisan tunnelman nurkkaukseen. Laitan kuvia kunhan ehdin. Täällä on menossa loppukiri ennen Avoimia puutarhoja eikä valmista tule siitäkään huolimatta. Yritän kuitenkin pitää mielen keveänä asian suhteen ja ajatella, että tämä on kohde, jossa on jotain valmista, varmasti jotain kaunistakin ja sitten sitä keskeneräistä.
Voi miten kaunis kurjenmiekka.
VastaaPoistaVäritys on kyllä hieno :)
PoistaNiitä muotoutumassa olevia paikkojahan on ihana nähdä, itsekin varmasti tykkäät sellaisia katsella, joten ei stressiä! Ja niitä ihania ja jo kypsään ehtineitä vehreitä ja kukkeita paikkojakin pihallanne on riittämiin, joten ei hätää - olen varma, että vierailijat saavat todella paljon iloa, hyvää mieltä ja ideoita teidän pihasta! Aidan rajaama ruusunurkkaus kuulostaa todella houkuttelevalta :-)
VastaaPoistaOi kun kaunis perinteisen värinen kurjenmiekka.
Totta kyllä, muiden työmaat innostavat yleensä itseäkin. Minulla ei ole yhtäkään erikoisuutta näissäkään, mutta kauniita ovat nämä taviksetkin!
PoistaKeskeneräisyys on ainakin minusta ihan kivaa, superpuunattu puutarha on tylsähkö. Ruusunurkkausta fanitan jo valmiiksi, ihanaa nähdä se sitten valmiina, toivottavasti esittelet. Harmi kun ei pääse sinne paikan päälle kurkkimaan kuten jotkut onnekkaat. Olen itse vähän arastellut aina Iriksiä, ehkä pitäisi nyt tytön kunniaksi vähän keräilläkin niitä. Vaikuttava ilmestys tämä Cracchus tms.
VastaaPoistaKiitos kannustuksesta! Iiris on niin kaunis nimi tytölle. Itse olen saanut jakotaimina oikeastaan kaikki kurjenmiekat, ainoastaan yhden purppuraisen kääpiökurjnmiekan olen tainnut ostaa ja harmikseni se on hävinnyt.
PoistaSinulla on niin ihana puutarha, että taatusti on valmis avaamaan ovensa suurena päivänä. Vierailijat eivät näe puutarhaa niin kriittisesti kuin asukas, vaan ihastelevat näkemäänsä kauneutta. Jos vain valmiit puutarhat avaisivat ovensa niin tuskinpa olisi montaa vierailupaikkaa :)
VastaaPoistaKiitos Cheri sinullekin kannustuksesta! Toivon, että avaamalla saan itsekin uuden näkökulman omaan puutarhaani ja oikeastaan tuntuu kivalta haastaa itsensä ja asettaa puutarha alttiiksi muiden katseille. Toivon monta mukavaa kohtaamista.
PoistaYhdyn täysillä edellisiin kommentteihin, varmasti päivästä tulee mukava ja ikimuistoinen!
VastaaPoistaKiitos Minna, sitä toivon kovasti!
PoistaMieheni ruukaa sanoa, että valmista on vasta haudassa. ;) Varmasti kävijät kiinnittävät enemmän huomiota kauniisiin ratkaisuihin kuin keskeneräisyyteen. Valmiissa maailmassa ei olisi kyllä paljoa tekemistä, tylsyys iskisi. Keskeneräisyys on taas lohdullista ja toisaalta muistuttaa myös niistä tulevista iloisista päivistä puutarhassa.
VastaaPoistaTuo on niin totta! Keskeneräisyys on inhimillistä ja ainakin itse tykkään epätäydellisyydestä, se on lohdullista ihan niinkuin sanoit! Toivottavasti tavataan!
PoistaTuota samaa "taatanmiekkaa" on minullakin puutarhassani perintönä edelliseltä omistajalta. Olen myös mielessäni aprikoinut, lieneekö 'Gracchus'. Myyrät söivät melko perusteellisesti juurakot muutama vuosi sitten ja enää on muutamia kappaleita. Niitä yritän varjella kykyni mukaan. Mukavaa, että olet saanut miehen ja miehenalut touhuisi mukaan.
VastaaPoista