ENGLANTILAISEN PUUTARHAN YLISTYS

Olen viihdyttänyt itseäni oikein urakalla selailemalla läpi kymmeniä ja kymmeniä puutarhalehtiä, kotimaisia, ruotsalaisia ja englantilaisia. Kotimaiset tarjoavat tarpeellista asiatietoa, ruotsalaisista saan paljon toteuttamiskelpoisia ideoita ja englantilaiset, no ne saavat huokailemaan ja haaveilemaan sekä nostavat riman jokseenkin korkealle. Lisäksi saan aivan kauhean matkakuumeen ja olisin heti valmis puutarhamatkalle Iso-Britaniaan tai Irlantiin. 

Lontoon matkoillamme olen kolunnut kaupungin tarjoamia puistoja ja puutarhoja niin paljon kuin perhematkat ovat suinkin sallineet. Kuvatiedostoista löysin vielä julkaisukelpoista materiaalia puolentoista vuoden takaiselta visiitiltämme. Kaksi ensimmäistä kuvaa ovat Hyde Parkin etelä-itä-kulmauksessa sijaitsevalta The Rose Gardenilta. Puutarha on suhteellisen uusi, valmistunut vuonna 1994. Kesäkuussa olessamme ruusujen kukinta ei ollut enää kovin loisteliasta ja muistaakseni säätkin olivat olleet sateisia ja tuulisia. Tämä ruusukaarikäytävä ei jättänyt kuitenkaan kylmäksi, vaikka suurin osa ruusuista oli jo kukinta päättänyt.

Käytäviä reunustavat istutusalueet eivät koostuneet pelkästään erilaisista ruusuista vaan erilaiset perennat kasvoivat ihastuttavan luontevasti ruusujen lomassa. Gottage gardenin henkeä, sitähän tämä on. 

Puistoissa kasvavat ikiaikaiset puut ovat mitä mielikuvituksellisempia. Paksut rungot ja vahvat kiertyneet oksat ovat kunnioitusta herättävän komeita ja mielestäni yksi englantilaisten puistojen omaleimaisuus. Nuo rakkaudenjulistukset olivat aika söpöjä.

Ruusupuutarha löytyy myös Regent's Parkissa sijaitsevasta Gueen Mary's Gardenista. Ympyrämuotoisessa ruusupuutarhassa on valtava määrä erilaisia ruusuja ja vaikuttavuutta lisäävät ruusutarhan ympäri köynnöstävät köynnösruusut. Tämä valkoisena pilvenä kukkinut oli kauneimpia.

Kuvaaminen näissä julkisissa puistossa on aina hankalaa, jos ei halua vaeltavia turistilaumoja kuviinsa. Itsekin olen sen vuoksi tyytynyt kuvaamaan kauniita yksityiskohtia suurten kokonaisuuksien sijaan. Ja näitä on  mukava katsella ja hakea ideoita omaankin puutarhaan. Erilaiset rakenteet ovat englantilaisen puutarhasuunnittelun kulmakivi ja kokonaisuus vasta viimeistellään kasveilla. 

Ja koska puistot ja puutarhat ovat valtavan kokoisia, on väsyneille vaeltelijoille kutsuvia istumapaikkoja tarjolla tasaisin välein. Yleensä penkki tai istuinryhmä on aseteltu kuten yllä olevassa kuvassa, paikalle josta aukeaa kaunis näkymä ja joka rajautuu turvallisesti ja kutsuvasti esimerkiksi muuriin ja pensasaitaan. Tämäkin kuva on Regent's Parkista ja mielestäni niin ihana, että voisin tuijottaa sitä loputtomiin ja vaipua haaveisiin. 

Puistoissa tarpoessaan saattavat jalkojen lisäksi aistitkin melkein turtua, kun kaikkea kaunista ja ihanaa on niin paljon. Erilaisia kasviyhdistelmiä kannattaa kuitenkin pysähtyä tarkastelemaan lähemmin, koska jo harrastelijankin silmä huomaa, miten tarkkaan nekin on suunniteltu. Kameraan kannattaa tallentaa toimivia yhdistelmiä ideapankkiin hautumaan.

Yksi asia englantilaisissa puutarhoissa ihastuttaa itseäni erityisesti. Järjestään olen törmännyt oksista punottuihin kasvitukiin. Kaikessa yksinkertaisuudessaan ne ovat kovin viehättäviä. Kuvitelkaa nyt tuhonkin vihreällä muovilla pinnoitettuja rautakaaria! Eikö näin ole paljon kauniimpaa.

Tämä uskomattoman upea perennaistutus oli Kew Gardensin laitamilla, talo vaikutti olevan yksityiskäytössä. Minäkin haluaisin sormustinkukkien ja laukkojen yhdistelmän puutarhaani, mutta samanaikainen kukinta ei taida onnistua ilmastossamme. Paljolti muuten englantilaissa puutarhoissa käytetään samoja perennoja kuin meilläkin, mutta kukkivien kasvien yhdistely on meillä paljon rajoittuneempaa lyhyen kasvukauden vuoksi. 

Tämän Kew Gardensissa sijaitsevan Temple of Aeoluksen olen kuvannut aikaisemmin täällä. Silloin elettiin helmikuun loppua ja kukkulalla kukkivat vaaleankeltaiset narsissit. Nyt tilalla oli luonnontilainen heinikko ja alapuolen puutarhassa kukkivat muun muassa nämä pionit ja sormustinkukat.

Tästä tulikin huomaamatta englantilaisen puutarhan ylistys. Kuten alussa totesin, olen suorastaan kylpenyt viime päivät uusissa puutarhasuunnitelmissa. On ilo huomata, miten jo moneen kertaan katsotut kuvat, selatut puutarhalehdet ja -kirjat tuovat joka vuosi uusia ahaa-elämyksiä. Mieltä on hyvä ruokkia kaikella kauniilla ja hyvällä ja puutarhanhoidossa se on aivan olennaista. Joka kevät mielen valtaa ajatus, että tuleva puutarhakausi on kaikkien aikojen loistokkain. Minäkin olen jo mielessäni istuttanut puita, ruusupensaita ja näyttäviä perennoja, valanut koristeellisia betonilaattoja ja -ruukkuja, pystyttänyt köynnöstukia uusille kärhöille, muovannut pari uutta oleskelualuetta, rakennuttanut miehellä kaksi hienoa puutarhapöytää ja yhden huvimajan sekä tuhlannut rahaa Ikean kesäkalusteisiin. Onneksi haaveilu ei vielä tässä vaiheessa maksa mitään ja ai että miten kivaa se onkaan! Ja mikä onnenpotku, pukki tiesi salaisen toiveeni ja oli tilannut minulle The English Gardenin vuosikerran...