Astetta keväisempää eilen ja tänään. Siitä innostuneena kaadoimme ison kuusen talon nurkalta. Puita tulee aina surku moottorisahan laulaessa, mutta puutarhassa tarvitaan välillä koviakin otteita. Metsäpuutarha avartui ja nyt on tilaa muutamalle uudelle sirotuomipihlajalle. Haaveissa valkoista lauta-aitaa ja pieni tunnelmallinen kahvittelupaikka.
Tänään haketin ison kasan risuja ja oksia. Pelastin kasasta vielä muutaman mustaherukkapensaan varvun, keittiössä olevat työntävät jo vihreää silmuistaan. Samurai tarkistaa, ovatko oksat tosiaan mustaherukkaa.
Kyllä, herukasta on kyse. Tänään on pitänyt muutenkin kiirettä. Kaikki lumen alta paljastuvat pälvipaikat täytyy nuuhkia erittäin perusteellisesti, lämmöstä huolimatta ei kissa ole malttanut kasvihuoneessa pitkään makoilla. Kaksijalkaisia lasihuone on sitä vastoin vetänyt kovasti puoleensa. Tuossa olohuoneen pöydällä on muuten juuri ilmestynyt kirja Pihalla kasvaa pepino.
Mary Kuusisto on kasvattanut lapsesta saakka syötävää ja päätti jo tuolloin, että vielä joskus hän kasvattaa itse omat persikkansa. Päätös on pitänyt ja persikoiden lisäksi satoa on tullut toinen toistaan eksoottisemmista kasveista. Kirja on hauskaa luettavaa ja lisäksi sieltä saa hyviä vinkkejä ja ohjeita omalle palstalle tai kasvihuoneeseen. Itse kokeilen tänä vuonna ainakin ananaskirsikkaa.
Ihanan näköistä teillä! Kätevä myös tuollainen somistekisu :) Jossain lehdessä oli juuri tuo Mary, kerrassaan ihmeellinen nainen.
VastaaPoistaJoskus täytyy tosiaan luopua puistakin jotta saa vielä parempaa tilalle, suunnitelmat kuulostavat todella hyviltä.
Kaunis tuo valkoinen helmililja asetelmineen. Puita on meidänkin tontilta kaadettu tosi paljon vuosien varrella. Viime kesänä kaadettiin (tosin sydän verta itkien) seitsemän isoa koivua, mutta kyllä kannatti. Koivut sijaitsivat lähellä kasvimaata ja puutarha-allasta. Kasvimaasta veivät kaiken kosteuden ja ravinteet ja piha-altaan roskasivat lehdet ja irtoavat oksat.
VastaaPoistaSinulla on kaunis koti ja kisu! Kotisi värit ovat niin minun makuuni!Mukavaa sunnuntai-iltaa, Maria!
VastaaPoistaUskaltaiskohan jo puhua keväästä... Eipä oikeen siltä kyllä tunnu. Mun täytyykin kans hakea mustaherukan oksia maljakkoon niin saadaan vähän tuoksua :) Hernepensas on puhjennut lehteen ja tehnyt kukkanuppuja maljakossa. Yöpakkasetkin näköjään hieman laskevat ja päivisin voi olla asteen pari plussalla. Ehkä tässä jotain toivoa on!
VastaaPoistaTäälläpäin on ainakin tänään ollut jo plusasteita,että hyvään suuntaan ollaan menossa mikäli näin mennään :)
VastaaPoistaSurku tulee aina vanhoja puita,kun niitä joutuu kaatamaan,mutta järki kädessä pitää olla,kun saattavat oikeasti olla vaarallisiakin lahotessaan.
Suloinen kevät asetelma pöydälläsi ja ihana kaveri, Samurai.
VastaaPoistaLöysin bogiisi Sailan kautta. Taidan jäädä lukijaksi.
Samurailla on NIIN asiantuntijan ilme taas!
VastaaPoistaKyllä tänään on tuntunut aika lupaavalta, vihdoin!
Mulla onkin tuo sama kirja tässä pöydällä arvosteltavana, kivalta vaikuttaa.
Arvaa harmittiko kun meillä oli viime vuonna hyötyläisten retki tuon Maryn luokse ja en päässyt sinne:( Asuu ja viljelee täällä meidän kulmilla toivottavasti joskus saan uuden tilaisuuden tutustua hänen puutarhaansa! Kevät alkoi tänään, mustarastas luritteli<3
VastaaPoistaKaimalla kauniit helmililjat ja ihana kisu ! :)
VastaaPoistaSamurai on niin viisaan ja kaikkitietävän näköinen :) Selvästi on kevättä ilmassa, aurinko nuoskautti lumen päiväksi. Meilläkin kaadetaan puita innolla, puutarhaan on saatava valoa. Tuntuu rankalta kun joutuu päättämään ison puun kohtalosta, mutta kun kukaan ei karsinut niitä pieninä :)
VastaaPoistaSametti Hortensia - kiitos, kisu on söpö! Minäkin olen jossain vaiheessa lukenut Marysta jostain lehdestä.
VastaaPoistaKruunu Vuokko - isot puut ovat tosiaan usein hankalia, koska vievät valtavasti elinvoimaa maasta ja tietenkin varjostavat. Toisaalta puita tarvitaan sitä varjoakin tuomaan, mutta aina on mietittävä pihan kokonaisuutta.
Kukkaiselämää - kiitos! Mukavaa pääsiäisviikkoa!
Tiina - hitaasti lämpötilat nousevat mutta pääasia että nousevat!
Katja - joo, lumi muuttui jo sohjoksi, kyllä se päivä päivältä vähän alkaa huveta. Puiden kanssa pitää tosiaan olla järki kädessä, tämänpäiväinen yksilö oli jo liian lähellä taloa, pian olisimme olleet pulassa.
Irene - hauska kuulla, täytyy tulla myös Vironperälle!
Saila - joo, Samurai on meidän proffa-kisu :) Tänään ja eilen oli jo lupausta ilmassa, en kyllä kestä talvea enää yhtään!
Minna - no arvaan! Toivottavasti tulee uusi mahdollisuus. Voi mustarastas lauluineen kuulostaa aina yhtä lumoavalta!
Maria - kiitos kaimaseni!
Cheri - eikös olekin! Mitä isomman puun joutuu kaatamaan, sen kurjemmalle tuntuu. Mutta Suomessa puita riittää ja totta, ne pitäisi ainakin puutarhassa kaataa ajoissa.
Kiva tämä blogisi :) Kaunista! Ja kyllä keväästä voi jo raportoida. Facebookista luin, että joku oli jo nähnyt ulkosalla kärpäsen!
VastaaPoistaKaunis asetelma. Kiinnostava kirjavinkki. Mielenkiintoinen blogi sinulla. t. Pia (oma blogi vasta ajatuksena)
VastaaPoistaMinna - kiva kuulla, kiitos! Kärpänen, jee, kuulostaa varmalta kevään merkiltä!
VastaaPoistaPia - kiitos! Ajatus kannattaa laittaa käytäntöön, tämä on eri kivaa hommaa!
Harvoin näkee kissaa jolla on niin sille sopiva nimi! Varsinkin tuossa keskimmäisessä kuvassa se näyttää uljaalta Samurailta, miekka vain puuttuu. Terveiset hänelle!
VastaaPoistaSinä se jaksat aina suunitella uutta ja mukavaa sinne teidän pihalla, vaikka se on jo ennestään todella nätti.
VastaaPoistaMukavaa pääsiäisen aikaa
Tuula - nimi tosiaan sopii kissallemme, hänessä on itämaista lookkia!
VastaaPoistaMinna - kiitos samoin Minna!
Aivan ihana asetelma! Oijoijoi tät kevän tulon riemua ja odotusta !
VastaaPoistaJa olipas mielenkiintoisen oloinen kirja!
-Helena ja Blackie Kahden Naisen Loukusta-
Kiitos kirjavinkistä:)
VastaaPoistaHelena - tätä kevättä ollaan saatukin odottaa hartaudella, huh huh! Kirja on tosiaan lukemisen arvoinen, suosittelen!
VastaaPoistaMustakissa - ole hyvä :)