Jouluvaloista kauneimpia ovat valkoiset paperitähdet, joiden läpi valo siivilöityy pehmeästi. Tänä jouluna jätän suosiolla ne perinteiset sähkökyntteliköt komeroon. Muutenkin aion tänä vuonna hiukan oikaista. Joulukortit jäävät mitä todennäköisimmin postittamatta, punaiset koristeet laittamatta esille ja se tavanomainen kuusi kantamatta sisään. Joka vuosi joulukuusi esimerkiksi vie hermot. Se varisee, jos minä en sitä kastele ja joko kissat tai minä kastellessani kaadan kuusen. Olenkin ajatellut ostaa ruukussa kasvavan pikkupihdan, jonka voisin joulun jälkeen viedä viileään varastoon odottamaan kevättä ja ulos istuttamista. Joulukorttien suhteen olen häilynyt 'postittaako vaiko eikö postittaa' -aatoksissa jo vuosikausia ja tänä vuonna en vain ole keksinyt mitään hyvää kortti-ideaa, joten ajattelin sen olevan merkki päästää irti tästäkin usein hermoja raastavasta perinteestä. No, ehkä muutaman postitan, katsotaan nyt. Lisäksi punainen väri tuntuu nyt olevan liikaa. Joku kerran sanoi, että kokee punaisen vievän voimat näin joulun aikaan ja nyt minusta tuntuu ihan samalta. Kaipaan vain valkoista, vihreitä kasveja ja muutamia kauniita koristeita. Keittiöön ripustamani punavalkoruudulliset salusiinitkin saavat viikon jälkeen lähteä, hain jo valkoista lakanakangasta ja puuvillapitsiä ja odotan ompelufiilistä.
Kaikesta huolimatta joulu on ihanaa aikaa ja toisaalta juuri sen vuoksi voi olla ihan suotavaa jättää joitain asioita tekemättä perinteisiin vedoten :)
Joulu on juuri sellaista aikaa, joka täytyy tehdä tunteella, ei mitään sellaista mikä tuntuu pakolta.
VastaaPoistaRauhaisaa joulunalusaikaa!
Yhdyn kyllä pionin sanoihin. Jouluna, kuten muulloinkin, pitää tehdä niin kuin itsestä tuntuu parhaalta eikä antaa perinteiden pakottaa erityisiin muotteihin. Jos ei halua. Eihän tässä elämässä ole oikeaa tai väärää tapaa olla.
VastaaPoistaJuuri näin. Ehkä sitä vähitellen vuosien saatossa löytää sen oman jöulun ytimen ja lakkaa suorittamasta joulua.
VastaaPoista