Täällä ollaan, vaikka hiljaiselta on vaikuttanut! Syksyn lähestyessä on saatava pesue vähitellen ruotuun, joka on tosin vaikeaa, kun ei itsekään malttaisi sanoa jäähyväisiä pitkille, laiskoille päiville ja myöhään valvotuille illoille. Nytkin pääsin illan mittaan niin hyvään tekemisen meininkiin puutarhassa, että teki melkein kipeää jättää lapio kottikärryjä vasten ja tulla sisälle hoitamaan iltatoimet. Kuvassa näkyykin tämän hetkinen työmaani. Laitan lisää kuvia, kunhan ehdin. Käytävillä on jo soraa. Tarkoituksena on kattaa reitit kivituhkalla ja ehkä seulanpääkivillä tai liuskekivillä. Nurmikko poistuu etualalta ja tilalle tulee kasveja, mutta niiden aika on vasta ensi kesänä.
maanantai 16. elokuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Vähän samoilla eväillä mennään täällä. Mutta eiköhän se kohta helpota, kun tulee syyssateet ja viileämpi ilma...
VastaaPoistaSamurai on saanut suloisen kaverin!
Tulin lueskelemaan pitkästä aikaa ja huomasin tuon alemman postauksesi koreakärsämöstä. Ihastuin ! Noita on pakko laittaa ensi keväänä :)
VastaaPoistaMulla onnistui perennoista vaan (itse keväällä laittamistani) tarhaverbena vaikkakin ovat varsinaisia hujoppeja (en ole latvonut) mutta sopivat floksin viereen kun sekin on korkea (niitä oli tässä pihassa paljon mikä on kiva).
Jo nyt hankkeesi näyttää vähintäänkin hienolta, saati hetken kuluttua. Kaaripolku ja kivetys ovat kuin tehtyjä alueelle ja näyttävän varsin hienostuneilta.
VastaaPoistaVau, joku on ollut ahkera ;) mulla on selvästi syksy havaittavissa, tahti hidastunut ja ajatus "ensi keväänä sitten" tuntuu hyvältä.
VastaaPoistaKyllä mua ihmetyttää sun ahkeruus! Olen itse ehkä 100000 kertaa hitaampi kaikessa mihin ryhdyn ;-)
VastaaPoistaMutta ei se valmistuminen, vaan tekemisestä nauttiminen (selittelyn makua)...
Hianoo, onneksi olkoon!
Mutta vaatii kuvapäivitystä Olgasta, viimisestä on jo 2 viikkoa! Miten niillä menee Samurain kanssa? Onko kavereita jo?
Hyvältä näyttää projekti, odotan innolla näkeväni lisää.. Kauheen muhevan ja kosteen näköstä multaa teillä. Onneksi vihdoin on siedettävät pihatyöskentelykelit, tuntuu että koko kesä on mennyt sisällä maatessa. Ite olen poistellut nurmikkoa kukkapenkkien tieltä, ja maa on niiiiin kuivaa.. Edellisestä vesipisarasta onkin taas yli kaksi viikkoa. Ja sitten on vielä se ikuisuusongelma: mihin kipata kaikki ylimääräinen rikkaruohojen kuormittama maa-aines..
VastaaPoistaHei kaikki ihanaiset! Kiitos kommenteista. Ei täällä hätäillä, hitaasti nautiskellen tehdään. Ensi kesään taitaa suurin osa tästäkin projektista jäädä, tai saas kattoa nyt, mitä syksy tuo tullessaan.
VastaaPoistaViannalle tiedoksi, meiltäkin löytyy sitä kovaa ja kuivaa savimaata. Tämä vanha metsänpohja on toista maata tontin pohjoispuolella. Olen tosin tehnyt tuon kivillä pengerretyn penkin siitä savisesta joutomaasta. Ankaraa kitkentää, hiekkaa ja lannoitusta.
Ja Sailalle laitoin juuri uuden kuvapäivityksen meidän tytylillistä. Samurain kanssa pärjäävät mallikkaasti ja pikkukisun kasvaessa varmasti yhteinen sävel senkun paranee.