Aamusella ulkona oli ihana tunnelma. Eilisillan sateet olivat kostuttaneet maan meheväksi ja aamuauringon säteet loistivat kosteassa maassa. Vihreää versoa työntyy nyt puusta ja maasta, ei voi kuin ihmetellä. Tuntuu, että tämä kasvun voima on vuosi vuodelta hämmästyttävämpää ja puutarha tuo iloa joka vuosi enemmän. Vanhuuden merkki?***
Yllä oleva kuva on etupihaltamme, piskuisen kuusimetsikkömme suojaisasta kolosta. Metsä oli alunperin täydellinen ryteikkö, jota rakennusaikana harvensimme rankalla kädellä. Ylväät kuuset saivat jäädä, tottakai. Metsikkö on aika hauska kivineen ja vanhoine kuusineen. Tarkasilmäinen saattaa bongata metsikön kätköstä poikien 'päämajan', joka on täynnä vaarallisia puumiekkoja ja keihäitä! Viimekesänä lapioin valtavan peräkärryllisen kuorikatetta metsänpohjaan ja kivenkoloihin olen istutellut kotkansiipiä ja liuskavaleangervoja. Etualalla näkyvän liuskekiveysalueen tein muutama vuosi sitten. En muista tuliko ensin liuskekiveys vai miehen nikkaroimat Adirondack-tuolit, mutta yhdessä ne ovat kuin vakka ja kansi; täydentävät toisiaan oivallisesti.
***
Istuskelupaikka on mitä mainioin aamupäivisin; aurinko paistaa, mutta kuusten oksat varjostavat juuri sopivasti ja linnunlaulua riittää! Tuossa perennapenkissä kasvaa anopilta saamaa keltaista päivänliljaa. Taustalle olen istuttanut vaatimatonta suosikkiani, taikinamarjaa. Se menestyy tässä melko kuivassa paikassa kuusten katveessa. Kuusen juurella kasvaa siperiankärhö ja kiinankärhö. Paikka ei ole näille ehkä se suotuisin, mutta siperiankärhö on kukkinut joka vuosi. Etualalla on riippapaju ja pesäkuusi. Lisäksi penkistä nousee näin keväisin narsisseja. Tämä taitaa olla puutarhani suosikkipaikka.
Voi miten ihana pikku aamuinen kahvittelupaikka sulla. Oispa mullakin... :) :) Ja niin siistin näköistäkin sulla jo nyt!
VastaaPoistaKiva, että olette säästänyt muutamia isoja puita. Meilläkin edelliset asukkaat säästivät onneksi pari jättimäistä mäntyä. Isot puut tuovat mukavaa ilmettä pihaan kuin pihaan!
VastaaPoistaHenska - kiitos, paikka on kyllä oivallinen aamuteelle ja Pohjalaisen lukemiselle! Löytyy meidän pihasta sekasortoakin, tämän nurkan siivosin ensimmäisenä ja luonto hoitaa vihreydellään loput!
VastaaPoistaInsinööri - isot, vanhat puut tuovat tosiaan pihapiiriin oman leimansa. Onneksi saimme tontin, jossa niitä oli. Toinen puoli oli kyllä paljasta peltoa ja sinne olen voinut toteuttaa taas kaikkea alusta alkaen, kasvun odotus vain tuntuu niin pitkältä.
Dahlia - aivan ymmällä ja suurella ilolla vastaanotan kommenttisi, kiitos niistä! Olivat hieman raskastempoisen päivän ehdoton piristys! Ihanasti totesit paikassa olevan jokaisen perheenjäsenen jälkiä, tosiaan...
Noita liuskekiviä on ilo asetella, vaatii hieman aikaa ja paneutumista, mutta homma on luovaa ja palkitsevaa.
Aivan ihastuttava alue! Kerrassaan kutsuva. Minulla jäi pergolan lattiasta yli liuskekiviä ja aion suunnitella niistä jotain, ehkäpä polkuja. Meillä on niin kallellaan rinteessä kaikki, ettei tasaista aluetta meinaa saada raatamatta järkyttävästi pengerrysten ja maan ajon kanssa. Välillä se harmittaa, kun kaikki vierii alamäkeen :) Toisaalta eteläinen rinne on kyllä puutarhurille oiva paikka.
VastaaPoistaHei Maria, aivan ihana aamuhetken paikka! Todellakin niin siistiä; kivet, kukat ja puut kuin myös kalusteet, tosi kutsuvan näköistä. Olen aivan kateellinen(rumaa:() kaikille, jotka ehtivät nyt tähän ihanaan aikaan omistautua puutarhalle. Sinne minäkin haluaisin, mutta työ vie kaiken ajan päivin ja öin. Ehkä sitten kesällä... Nyt sataa ja luonto tulee aina vain vihreämmäksi. Ihania aamuhetkiä sinulle toivoopi Miitu:-)
VastaaPoistaSanni - kiitos! Liuskekivi on kyllä kaunista ja suomalaiseen puutarhaan sopivaa. Meilläkin on yksi käytävä ja ja toinen pikku patio katettu liuskekivillä. Etelärinne puutarhassa tuo kyllä aivan omat mahdollisuudet; sinun kukoistava puutarhasi on siitä oiva esimerkki!
VastaaPoistaMiitu - kiitokset myös sinulle! Minäkin haluaisin omistautua nyt vain ja ainoastaan puutarhalle. Kaikkea ylimääräistä juttua on ollut kotona ja töissä ja välillä tympäisee niin vietävästi. Olen puurtanut kaiken liikenevän ajan ulkona ja nyt huomaan olevani vähän niinkuin yliväsynyt. Liikaa kierroksia... luonto antaa vain nyt niin paljon, ettei sieltä malta olla pois!