keskiviikko 22. huhtikuuta 2020

VIKTORIAANISET ESIKKO-TYTTÖSET

Vuosia sitten löysin aivan sattumalta lähikaupungin taimistolta erän kuvan mukaisia 'Silver Lace Black' loistokevätesikkoja, joita olin ihaillut jossain The English Gardens -magazinen numerossa. Ne olivat ja ovat edelleen minusta aivan satumaisen suloisia. Istutin kaikki kolme tainta yhteen ja samaan kohtaan, mikä ei tietenkään ollut järkevää. Muutamassa vuodessa esikot taantuivat, paikka oli todennäköisesti liian kuiva. 
Onneksi ehdin antaa yhden jakopalan Saaripalstan Sailalle ja loistokevätesikko onkin viihtynyt Sailan puutarhassa jo vuosia, pääset vilkaisemaan aiheesta ainakin täältä ja täältä. Ihanaa, että elämä on jatkunut toisaalla, vaikka minun puutarhassa kasvu ei ollutkaan menestyksekästä. 
Viikonloppuna minulle kävi samoin kuin vuosia sitten, näitä löytyi taas aivan sattumalta samaisesta kaupungista, eri taimistolta vain. Ostin taas kolme ja nyt olen ainakin sen suhteen viisaampi, että istutan jokaisen hieman eri puolille puutarhaa kosteutta pidättäviin kohtiin, joissa ei kuitenkaan talvimärkyys uhkaa. Toistaiseksi nautin esikoiden kauneudesta korkeisiin saviruukkuihin istutettuna, kasvihuoneen suojassa. 
Tämän tyyppisissä esikoissa on jotain erityisen viehättävää, ne tuovat mieleeni nauraa kikattavat hilkkapäiset tyttöset. Kukka on niin naivistinen, juuri sellainen, millaisena lapset kukan piirtävät. Tässä 'Silver Lace' lajikkeessa olevat valkoiset reunukset raikastavat ärtsyn keltaisen ja mustanruskean yhdistelmää. Näitähän löytyy myös keltareunaisena 'Gold Lace' lajikkeena. Esikoita on kasvatettu vuosisatoja englantilaisissa puutarhoissa ja viktoriaanisena aikana erilaisia erikoisuuksia toden teolla keräiltiin ja aseteltiin näytille upeisiin Auricula Theatre -nimisiin rakennelmiin. En tiedä, miten saisin myös perinteisen pihaesikon viihtymään puutarhassamme. Olen kokeillut istuttaa niitä muutamiin eri kohtiin, mutta mitään laajamittaista kasvuun lähtöä ei ole tapahtunut. Mielestäni pihaesikot ja erityisesti violettiin vivahtavat utuisen kellertävällä keskiosalla väritetyt ovat todella viehättäviä. Nyt ainakin viime vuonna istuttamani ovat talvehtineet, jospa ne lähtisivät hiljalleen leviämään suuremmaksi lämpäreeksi. 

13 kommenttia:

  1. Nätit hilkkatytöt. Näin samanlaisia tänään yhdessä taimimyymälässä, mutta aikani mietittyäni jätin ostamatta. En tahdo millään saada esikoita menestymään, vaikka olen niitä vuosien mittaan istuttanut milloin mihinkin. Ainoastaan etelänkevätesikko ja suikeroesikko viihtyvät - pitänee nyt koputtaa puuta eli päätä, jotta eivät tämän jälkeen katoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännä juttu, sama ongelma täällä. Maa on aika tiivistä, tykkäisivät ehkä vähän kevyemmästä. Hienoa että nuo viihtyvät puutarhassasi ja varmasti tekevät sitä jatkossakin!

      Poista
  2. Nuo ovat niin ihania ja vielä noin kauniissa ruukuissa!
    Olen kovin kiitollinen siitä esikosta, se ilostuttaa joka kevät. Paikka on kesällä hieman ruusun ja muiden kasvien varjossa, ehkä sekin auttaa esikkoa pärjäämään. Se ei ole ollenkaan noin korkea kuin nuo ostamasi, vaan parin tuuman mittainen kukkineen päivineen vain! Viisaasti se on ehkä huomannut, ettei kannata alkaa rehvastelemaan täällä kylmissä kevätviimoissa.
    Muuten, pihaesikko ei täälläkään menesty. Kumma juttu. Joskus on joku pysynyt hengissä muutaman vuoden, mutta useimmiten vain hetken. Minulla onkin yksi ihana lajike ruukussa, nostan sen eteiseen talveksi ja pidän ruukussa kesälläkin, jotta sitä tulee kasteltua. Nyt se on jo rappusilla ulkona. Olisi kiva nähdä sen kukkiakin joskus, mutta pääasia, että on hengissä :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KOrkeat punasaviruukut tuovat nämä nätit tytöt kyllä kauniisti esille! Omanikin kasvoi muutaman vuoden hyvin matalana, kasvit kyllä tietävät miten toimia täällä pohjolassa. No onpas kumma, etteivät pihaesikot viihdy sielläkään, mistähän ne oikein tykkäisivät? Toivottavasti ruukkuasukkisi malttaisi näyttää kauneutensa!

      Poista
  3. Todella kauniita! Minä en ole nähnyt tätä lajia myytävänä, olisi hienoa, jos tuollaisen hilkkatytön saisi menestymään puutarhassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy taas kokeilla uudestaan, mikä ilo olisi saada tämmöisiä kaunokaisia leviämään mättäinä, jotta jakopaloja riittäisi kaikille halukkaille... ehkä niin käy vain unissa!

      Poista
  4. Nua o nii hianoja ja mua niiiin otti päähä ku näin niitä Ruattis puutarhamessuulla, vuasia sitte, enkä ottanu. Se kuuluusa "Blackout".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ketku, tiedän tunteen! Jos ehdit kasvinmetsästysmatkalle Vaasaan, käy katsomassa Kukkatorin valikoimaa. Aikaisemmat löysin Belliksestä, molemmissa on aina pieniä eriä erikoisuuksia.

      Poista
    2. Viimme kesänä kävin ensimmääsen kerran Kukkatorilla. Kiva paikka, josta löyrin monta erikoosempaa kasvia. Varmasti käyn siäläki, jos Vaasas käyn.

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Näille ei oikein löydä kuvaavampaa adjektiivia!

      Poista
  6. Todella suloiset! Piti googlata tuo itselle vieras termi, Auricula Theatre. Ja vau, sellainenhan olisi hienoa saada esikoita täyteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, noita teattereita kun googlaa, alkaa ideat raksuttamaan, ovat kyllä hienoja. Ja voisihan niihin keräillä ihan mitä kasvia tahansa! Itse kun olen laiska kastelija ja ruukkujen kanssa on vähän sen vuoksi haastetta, voisin koota tuollaisen mehikasveista!

      Poista

Sanasi ilahduttavat aina.