ODOTTELEVAN TARHURIN JORINOITA

 Alan käydä levottomaksi. Lumet sulavat vauhdilla mutta talvi voi tuoda vielä hidasteensa puutarhurin tielle. Influenssakin tuli ja kaatoi, voimat ovat riittäneet lähinnä ajatustyöhön. 

 Yllättäen ajatukseni kiertävät kehää ja liittyvät tällä hetkellä yli 90 prosenttisesti (kuulostaa huolestuttavammalta kuin onkaan) puutarhaan ja tulevaan kauteen! Olen innoissani, mutta tositoimiin pääsyn odottaminen on äärettömän tuskastuttavaa, kyllähän te tiedätte.

Toisaalta ensimmäinen oikea puutarhapäivä voi olla hyvinkin lähellä, viime vuosina keväät ovat yllättäneet. Sitten aika tuntuukin loppuvan koko ajan kesken kun innostuksen aste nousee huippuunsa ja päivien valoisuus karistaa viimeisetkin harmaat seitit tarhurin yltä. 

 Itselleni kasvihuone on kevään suuri ilon tuoja. Kohta meillä taas pumpataan ilmapatja hetekalle, kilpaillaan kuka siihen ensimmäisenä ehtii kellahtaa ja nostellaan mehikasvit hyllyille. Siitä alkaa kevät. Sitten onkin jo kiirehdittävä lähimpään alan liikkeeseen ja ostettava ensimmäiset kohmeiset multasäkit, koska retiisien kasvihuonekylvöstä on muodostunut kevään yksi tärkeimmistä töistä. 

Ja sitten alkaakin tapahtua niin paljon ympäri puutarhaa, että ajan voisi pysäyttää viimeistään sinä päivänä kun tomaatintaimien on aika muuttaa kasvihuoneeseen. Silloin kaikki on jo niin vihreää ja ihanaa ettei nukkumaankaan malttaisi käydä. 

Siinä vaiheessa kynnenaluset ovat jo kivasti mullassa tai jos siippaani lainaan - kädet kyynärpäitä myöden kekkilässä! Tsemppiä jokaisen tarhurin odottaviin päiviin!