Ajatukset kiertävät kehää puutarhan ympärillä, turhautumista vastaan on käytettävä kaikki keinot. Ostin ensiavuksi 'Mårbackan', auttoi kyllä. Mutta samantien käräytän itseni tuskailemasta lasikuistin puutetta. Haluaisin koko kuistillisen pelargoneja, yksi vaivainen keittiön ikkunalla on surkean vähän. Kuistin valossa ja viileydessä voisin jo leikkiä kesää, nyppiä ja turinoida lokoisia talvipäiviä viettäville kasveille.
Kahlailen läpi puutarhakirjoja, puutarhalehtiä, puutarhablogeja, puutarhaohjelmia enkä saa mitään hyödyllistä aikaiseksi. Juuri nyt, tammikuussa, elämä tuntuu pelkältä odottelulta. Jotkut sentään ovat jo aloittaneet ensimmäiset siemenkylvöt. Itse aloitan ehkä ensi kuussa, josko taas kokeilisin niitä mustanpuhuvia orvokkeja...
Ostin syksyllä Mari Mörön kirjan Kukkasuutarin sielu, yläkuvassa on yksi osuva ajatus sieltä. Ihanaa kun joku taitavasti ja pilke silmässä osaa pukea sanoiksi puutarhaihmisen tunteita. Kirja kaikkineen on herkullista Garden writingia, kuten Mörö itse kuvailee, puutarha-aiheista kaunokirjallisuutta johon ei kuulu synkistely.
Onneksi mennään hetki hetkeltä kohti valoa ja kevättä! Minäkin olen ihan intoa pinkeänä tässä eilisen ja tämän aamun plärännyt siemenkatalogeja. Ajattelen, että hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty. Muutoksia pitäisi tehdä niin kotipihalla kuin maalla ja nyt on onneksi hyvää aikaa muutoksien pohdinnalle.
VastaaPoistaIloa sunnuntaihin :)
Onneksi! Pidentyneet päivät ilahduttavat ja kohta ero on jo merkittävä! Iloa suunnittelupuuhiin, siihen on nyt aikaa!
PoistaOlisipa lasikuisti, siitä minäkin haaveilen. Sitten siellä kasvaa bougainvillea.
VastaaPoistaIhana tuo Mörön sitaatti. Ehkä me tämäkin tammikuu kestetään. Vielä viikko...
Ooo, Bougainvillea olisikin eksoottisen ihana! Lasikuisti on tulossa, mutta en nyt vain jaksaisi enää odotella kovin montaa vuotta :/
PoistaTammikuu on melkein lusittu, se me kyllä kestetään!
Ei tarvita ku muutama lämmin päivä tai kunnon vesisaret, nii nämä höttölumet häviää. Sitte tuntuuki jo keväältä.
VastaaPoistaJoo, olo on kyllä jo tosi malttamaton! Linnut olivat jo jotenkin keväisellä tuulella säiden lauhduttua, se teki iloiseksi!
PoistaLasikuisti olisi ihana, siellä kasvaisi kaikkea viileän talven tarvitsevia kukkia ja siellä olisi valkoinen keinutuoli vaaleanvihreitä ajatuksia varten! Puutarhablogeissa täälläkin on sukelleltu! Mukavasti sanoit: kuistillinen pelakuita, se olisi mukava määrä!
VastaaPoistaJuuri näin, lasikuisti lääkitsisi tätä talven kestämisen tuskaa, se kuuluisi jokaisen puutarhurin perusvarustukseen!
PoistaKyllä lasikuistia kaivataan. Kärräsin pelargonini kylmästä portaikosta yläkerran ikkunalle, mutta siellä lienee liian lämmin. Samanlainen malttamaton odotus täälläkin.
VastaaPoistaOi, olet jo päässyt puuhastelemaan talvetettujen pelakuiden kanssa, ihanaa!
PoistaSamassa "tuskassa" kärvistellään täällä. Tulppaanikimppu ja eiliset siemenostokset vähän helpottavat, pöydän kulmalla odottaa lehti Allt om trädgård.
VastaaPoistaJuuri tuommoisilla pikkuiloilla täytyy itseään nyt lääkitä!
PoistaSuloinen pelargoni. Tarvitset kyllä sen kuistin, tulee varmasti ennemmin tai myöhemmin! Kauhean kärsimätön olo täälläkin ja ainakin vielä parin kk:n odotus. En tiedä mihin ryhtyisi seuraavaksi. Tsemppiä sinne!
VastaaPoistaTuntuu että olen odottanut jo niin monta vuotta, kasvattaa kärsivällisyyttä! Koitetaan keksiä kaikkea pikkupuhdetta kevättä odotellessamme, tsemppiä sinne myös!
PoistaToivottavasti saat haaveilemasi lasikuistin. Oletko muuten koskaan kokeillut kasvattaa pelargoneja siemenestä? Minä kylvin elämäni ekat pelakuut viime keväänä ja olin todella yllättynyt miten hienosti ne lähtivät kasvuun ja ehtivät jopa ilahduttaa minua kukinnallaan loppukesästä.
VastaaPoistaMukavaa sunnuntain jatkoa sinulle.
Kuistin rakennuspiirustukset ovat valmiina, toivon mukaan lähivuosina toive toteutuu. Pelakuita en ole kylvänyt siemenestä, jotenkin olen tykästynyt pistokaslisäykseen mutta voisin kokeilla kyllä!
PoistaSamanlaisissa saamattomuuden ajatuksissa täälläkin.
VastaaPoistaLasikuisti olisikin aivan ihana. Tai vaihtoehtoisesti sellainen viherhuone. Unelmia, unelmia...
Unelmia, niitä riittää ja hyvä niin. Toisinaan ne toteutuvatkin ja tarkoitus olisi rakentaa kuisti lähivuosina.
PoistaIhan tuskassa täälläkin puutarhalehtiä ja kirjoja selaillaan. Ainakin ruusualue pitäisi saada alulle, kärhö männyn rungolle kiipeilemään ja keltakukkaisten penkki valmiiksi. Voi kevät, missä sää oot? Joku kertoi bougainvilleasta. Meinasin selälleni lentää,kun näin isän tädillä metrin korkuisen blugainvillean tuvan ikkunalla, joskus 1990-luvulla ja se oli menestynyt jopa vuosia.
VastaaPoistaIhania suunnitelmia! Bougainvillea on ollut ilmeisen upea, vau!
PoistaSama meininki täälläkin, vanhoja puutarhalehtiä pyörii joka puolella ja otan aina yhden käteeni, kun istahdan sohvalle. Vaan äsken kylvin jo ensimmäiset siemenöiset, keijunmekkoa ja Vista white pelakkaa. Kylmäkäsittelyyn pääsee lisäksi kuutta eri siemenlaatua, ihanaa oli kyllä saada multaa kynsien alle<3
VastaaPoistaEnsimmäiset kylvöt ovat juhlaa, olet jo päässyt nauttimaan!
PoistaVoin samaistua ajatuksiisi. Siksi keväällä yleensä pyörtää kaikkia puheensa, ettei esikasvata mitään. Pakko päästä tekemään jotain kevään edistämiseksi.
VastaaPoistaMä rakastan noita Mari Mörön kirjoja. Mutta tuo Kukkasuutarin sielu on vielä hankkimatta. Mari osaa pukea niin hyvin meidän monen puutarhaihmisen ajatukset sanoiksi. <3
Totta, aina sitä innostuu noiden siementen kanssa. Minä tosin tein inventaariota varastossa ja heitin pois vanhimpia siemenpussukoita. Märön puutarhajutut ovat herkullisia, nautin niistä!
PoistaAh, ollapa tuollainen lasikuisti! Mä osaan kuvitella, miten hyvin se istuisi teille. Ja sinä istuisit niin hyvin sen sisälle noita kukkasia nyppimään :)
VastaaPoistaSini K.
Kasvihormoni-blogista
Voi kiitos Sini, suuri haaveeni tuo kuisti!
PoistaKiitos tästä kirjavinkistä, juuri tuollaista nyt oliskin kiva lueskella:)
VastaaPoistaKiva kirja, tilasin suoraan Marilta.
PoistaTämä aika on kyllä niin odottelua, niin odottelua =) Ihana tuo 'Mårbackan' =)
VastaaPoistaSitä tämä on, mutta jännitystä on jo ilmassa!
Poista