keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

RUUSUISTA JA VÄHÄN TYNNYRISTÄKIN

 Ruusujen paras aika on nyt, onneksi. Muutoin puutarha on osittain aika lohduttoman näköinen. Kaikki on kasvanut tänä vuonna ylipitkäksi ja nyt iso osa perennoista maata retkottaa pitkin ja poikin perennapenkkejä. Minulla on aika paljon tuoreita istutusalueita, jotka kasvavat vielä väljästi eli kasveilla ei ole riittävästi tukea toisistaan. Lisäksi rikkaruohot valtaavat kaikki paljaat kohdat, joten sekamelskan ainekset ovat siinä. Tänään revin ja leikkasin kaikki laonneet kukinnot ja huomenna jatkan kitkennällä. Homma on hoidettava nyt ja ehkä jo muutaman viikon jälkeen tuhon jäljet ovat korjaantuneet uudella tuoreella kasvulla ja perenna-alueiden syksy saattaa olla vielä ihan kaunis. Mutta niistä ruusuista... ylimmässä kuvassa kukkii kanadalainen pilariruusu 'John Cabot'.
 Tässä taas tarhakurtturuusu 'Belle Poitevine', jossa on ihana tuoksu ja kaunis kiiltävä lehdistö.
 Kasvihuoneen edustalla kasvaa toinen kanadalainen pilariruusu, 'John Davis', joka on kyllä ehdottomasti kauniimpi kuin serkkunsa 'Cabot'.
 Ryhmäruusu 'Astrid Lindgren' kukkii runsaasti kasvihuoneen sivustalla. Näitä samaisia juurakoita ostin lisää Multasormen alesta, Astrid kun on muutoinkin minun suosikkilastenkirjailija.
Ihanaakin ihanammat pioniunikot ovat kuin silkkipaperipompomeja, näiden siemeniä olen jakanut runsaasti ystävilleni vuosien saatossa.
Loppuun vielä uusin romulöytöni, metallinen tynnyri joka tuli suurin piirtein lenkkipolulla vastaan! Nyt on kasvihuoneenkin edustalla kaunis ja käytännöllinen vesiastia ja tomaattien kastelu asteen verran mukavampaa. Talvettamani jalohortensiat vasta aloittelevat kukintaa, etualan hortensiassa on aivan upean väriset sinisävyiset kukinnot. Pian kukkii myös mustilanhortensia, onneksi on vielä kukkivaa kaunetta odotettavissa.

18 kommenttia:

  1. Voi harmi, että puutarhasi on heittäytynyt holtittomaksi. Siinä riittää raivaamista, toivottavasti lopussa voit nauttia siistiytyneestä ilmeestä!
    Ruusut ovat tosiaan aivan ihania, hurmaavia pinkin sävyjä sinun ruusuissasi! Ja taas tuollainen upea metalliastialöytö :-D
    Noita sinun lähettämiesi pioninsiementen jälkeläispioneja on vähän joka puutarhablogissa, kun kaikki haluavat siemeniä nähtyään kukat. Tuo on oikea luottokukkija, aivan ihana vähän joka paikassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metalliastiat ovat kohtaloni! Toivon että syksy on lämmin ja pitkä ja raivaus saa ainakin osan perennoista vielä uuteen kasvuun. Pioniunikot ovat tuottaneet paljon iloa :)

      Poista
  2. Huippuhieno tuo John-ruusu! Ja Astrid on myös tosi söpö. Mua naurattaa tuo kommenttisi metalliastioiden kohtalona olemisesta :) Tänä vuonna kaikki on kyllä aika holtitonta, ensi vuonna varmaan sitten taas siistimpää. Pioniunikkosi eivät ole minulla tuollaisia pompomeja, törkeää :) Ruukkuhortsusi on aika huikean hyvässä kunnossa, ihana kun kukkii pian.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hempeät ja herkät ovat ruusuissa kauneimpia, olen vasta ihan alkutaipaleella 'ruusuälyni' kanssa...
      Tähyän itsekin jo ensi vuoteen, tämä kesä oli tämmöinen. Nyt voi tehdä korjausliikkeitä kasveja siirtelemällä. Tuo hortensia on kyllä kasvanut hyvin, ostin viime syksynä Plantusta viidellä eurolla ihan raaskuna. Nuo pioniunikot tosiaan voivat kasvaa pienestikin, näyttäsi riippuvan ainakin täällä valon määrästä ja kasvutiheydestä. Metallipömpelit ovat kyllä ihan oikeasti ehkä suurin romuheikkouteni :D

      Poista
  3. Mäkin tykkään tuasta John'sta. Hyvin sattuu tulemahan kohoralle nua löytöromut :) Mun jalohortessat on honteloja hujoppia ainavaa, eikä nuppuja näy :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löytöjä aina silloin tällöin tupsahtaa vastaan :)
      Mulla on kans yksi hortensia ruukussa, joka vaan tekee valjuja varsia muttei nuppuja ollenkaan ja samalla hoidolla on kuitenkin...

      Poista
  4. Ihastuttava pioniunikko! Näitä siis kukkii myös Saaripalstalla.
    Puutarhassa tuppaa nyt kaikki rehottamaan, mutta voihan sitä leikkiä vaikka viidakkoa siihen asti, kun ryhtyy raivaamaan.
    Meinaan, että täällä on myös tuota viidakkomeinikiä meneillään.
    Sinkkiastianurkkaus on ainakin jämäkän ja siistin näköinen ja ruusut suloisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoja ovat! Viidakkoa on täällä nyt taltutettu ja toivon että vielä tulisi uusi kukoistuksen kausi ;)

      Poista
  5. Ihania!
    Tuon John Davisin hankkimista olen ajatellut. Ehkä ensi kesänä, kun keksii minne portin tai vastaavan laittaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ihana. Romppala-blogissa oli joku aika sitten upea jo reiluun mittaan ehtinyt John Davis!

      Poista
  6. Hieno tynnyrilöytö. Mulla on myös kaatuilua ja katkeilua, melkein harmittaa. Ei lempikesäni sen vuoksi. Hienot pompomit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, vähän kyllä harmittaa. Tänäänkin jouduin leikkaamaan upeat sinipiikkiputket, jotka olivat kaatuneet.

      Poista
  7. Ihanan herkkää ja kaunista, sekä ruusut että noi aivan ihqut unikot.
    Ja mä oon ihan heikkona myös noihin tynnyreihin ja sinkkisiin astioihin. Ja toi puinen lattiaharja kruunaa ton kuvan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa heikotusta minäkin tunnen, kauneus ja käytännöllisyys käsi kädessä!

      Poista
  8. Luontoihminen kutsuu Luontoihmistä,haloooo!
    Voi Maria, miten kauniita kuvia Sinulla on, niitä katsellessä tulee hyvälle mielelle.
    Kaunista, herkkää ja satumaista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos palauttesta! Kivointa on aina kuulla että saa jonkun hyvälle mielelle.

      Poista
  9. Onneksi on ruusut:)
    Ja hortensiat tosiaan vasta aloittelevat!
    Nyt tosiaan rehottaa puutarhassa, kovasti pitäis mennä tekemään sinne jotain järkevää, mutta tässä sitä vaan istun koneella enkä saa mitään aikaiseksi, ehkä joku toinen päivä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo puutarhassa täytyy edetä fiiliksen mukaan, pakolla ei synny mitään. Välillä levätään ja sitteen taas huhkitaan kun innostus iskee. Ruusut ja hortensiat ovat loppukesän ilotulitus.

      Poista

Sanasi ilahduttavat aina.