Jatkan menneen vuoden yhteenvetoa kokoamalla kuvia viime kesän kukkijoista. En ole välttämättä mikään erikoisuuksien keräilijä ja muutenkin taidan kiinnittää puutarhassa enemmän huomiota suurempiin kokonaisuuksiin kuin yksittäisiin kasveihin. Selkeät kasvimieltymykset kuitenkin ohjaavat hankintoja ja jokaiselle kasville haluaisin löytää puutarhastani paikan, jossa kasvi sekä viihtyy että on edukseen. Kuvien valinta olikin yllättävän vaikeaa ja tähän valikoitui nyt pieni satunnainen joukko kaikenkirjavia kukkijoita. Mutta aloitetaan ensimmäisestä kuvasta. Taisi olla huhtikuu ja kevään ensimmäinen taimistovierailu, kun sormet kohmeisina kannoin autooni nämä uskomattoman ihanat 'Silver Lace' loistoesikot. Alkuun esikot kasvoivat puulaatikossa ja kesän kuluessa istutin ne metsäpuutarhaan. Toivottavasti talvi ei ole liian suuri koettelemus näille ihastuttaville ilopillereille, täytyykin huomenna käydä kasaamassa lisää lunta esikoiden kasvupaikalle.
Sailalta saadut 'Violacea Black Base' tähtitulppaanit nousivat maasta toukokuussa paljastaen tummana samettina hohtavan sisuksensa. Nämä ovat kauniita ja erityisen tärkeitä, koska kukkivat jo toukokuussa.
Joitakin uskollisimpia kukkijoita pitää helposti itsestäänselvyyksinä, kuten iki-ihania helmihyasintteja. Istutan niitä joka syksy lisää ja kiitollisina kasveina ne vähitellen levittäytyvät laajemmalle alalle. Kuunliljojen avautuvien lehtikääröjen kanssa helmihyasintti näyttää tavanomaista suloisemmalta.
Runoilijanarsissit ovat narsisseista kauneimpia. Pidän kovasti myös 'Thalia' -lajikkeesta ja suunnittelenkin istuttavani tulevana syksynä laajan narsissialueen piharakennuksen kadun puoleiseen päätyyn. Nyt päädyssä kasvaa tylsä ryhmä norjanangervoja, jotka kaipaavat seurakseen sekä havuja että ohikulkijoita ilahduttavia kukkijoita. Narsissit kannattaa muutenkin istuttaa paikkaan, jossa niiden leviäminen ei häiritse muuta kasvillisuutta, joten tallin pääty sopii oikein hyvin.
Metsäpuutarhaan muutama vuosi sitten istuttamani sirotuomipihlaja kukki viime keväänä ensimmäistä kertaa näin runsaasti. Puu on malliltaan siro kuten nimikin antaa ymmärtää ja juuri oikeanlainen hieman villiin metsäpuutarhan tunnelmaan. Tulevana vuonna aion istuttaa lisää kukkivia pikkupuita sekä metsäpuutarhaan että hieman muuallekin.
Alppikärhö 'Tage Lundell' verhoaa raudoitusverkkohyllyä ja kukkii joka kevät runsaasti hieman purppuraan taittuen. Juuri näin köynnökset ovat puutarhassa parhaimmillaan; pehmentämässä kovia ja karuja elementtejä tai muuten ankeita kolkkia. Puutarhaan kannattaakin istuttaa joka vuosi jotain uutta köynnöstävää, ylöspäin tilaa löytyy aina.
Kirjopikarililjat kuuluvat niihin puutarhan kukkiin, joita joka vuosi oikein odottamalla odottaa. Shakkiruutukuvio on ihmeellisen kaunis ja erikoinen. Näitäkin pitäisi kaivaa maahan lisää tulevana syksynä. Puolivarjoinen ja riittävän kostea maaperä on ihanteellisin paikka kirjopikarililjoille ja kesäpikkusydän on oiva perennakaveri.
Valkoinen särkynytsydän kukki ensimmäistä kertaa. Vaaleanpunaiset olivat valkoista aikaisempia, johtuiko kasvupaikasta tai jostain muusta, en tiedä. Sekä vaaleanpunaiset että tämä valkoinen kasvavat niin ikään metsäpuutarhassa ja kukkivat ja pysyvät vihreänä puolivarjossa ja kosteahkossa maassa yllättävän pitkään.
Tässä taas yksi iki-ihana tavis. Siperiankurjenmiekat viihtyvät vähän siellä sun täällä ja kun kasvustoja jakaa muutaman vuoden välein, sekä kukintaa että uusia jakotaimia riittää. Siperiankurjenmiekan etuna on koko kasvukauden säilyvä kauneus; sekä kukinnot että lehdet viehättävät itseäni.
Kellokärhö tarttui mukaan taimialesta ja päätyi kirjavalehtisen kuunliljan viereen. Kellokärhöhän on kasvutavaltaan perennamainen ja kasvaessaan muiden perenojen katveessa se saa sopivasti tukea ja suojaa. Kellokukkaiset kärhöt ovat kärhöistä viehättävimpiä.
Akileijoista kaunein on mielestäni ihan tavallinen lehtoakileija, mutta ei kerrottukukkainen 'Nora Barlowkaan' ole ollenkaan hullumpi. Siementaimia löytyi kaunottaren ympäriltä runsaasti, täytyy levitellä niitä vähän sinne sun tänne.
Pioneita pidetään puutarhan kuningattarina ja kyllähän ne upeita ovat. Nämäkin 'Sarah Bernhardtit' kukkivat puutarhassani uhkeimpina ja näyttävimpinä, mutta jostain syystä kiinnyn syvemmin pienempiin ja vaatimattomampiin kukkiin. Taustalla näkyvät koreakärsämöt ovat oiva pari näille diivoille.
Tummakurjenpolvi kukkii myös metsäpuutarhassa ja hieman hulvattomana se sopiikin sinne oivallisesti. Tilaa levittäytymiselle löytyy kyllä.
Lumikärhö on seilannut pitkin puutarhaa useamman vuoden etsien sitä oikeaa paikkaa. Nyt se on saanut kasvaa muutaman vuoden ihan rauhassa ja siitä kiitollisena kukki ensimmäistä kertaa todella kauniisti.
Tästä ihanasta viinikärhöstä en ole nyt ihan varma. Muistiinpanojeni mukaan olen ostanut tämän 'Venosa Violaceana', mutta en ole asiasta ollenkaan varma. Kukat ovat kauniin kaksiväriset ja lehtisuonet erottuvat upeasti.
Laetitia Makloufin innoittamana kasvatin viime kesänä tuoksumiekkaliljoja ruukussa. Koko kesä meni odottaessa, mutta elokuussa kukat viimein avautuivat, tuoksu oli todella ihana ja puhtaan valkoiset kukat nuokkuivat kauniisti. Tuo tumma purppurainen sisus on ihastuttava. Tuoksumiekkaliljojen istuttamisesta voisi tehdä jokavuotisen perinteen, yleensä sipuleita löytää keväisin ihan tavallisten markettien valikoimista. Huomenna aion kylvää mustia tarhaorvokkeja, uuden kasvukauden kukat ovat jo mielessä...
Aivan hurmaavia kuvia ja muistoja kesän kukkijoista<3 Minä talletin muuten tuoksumiekkaliljani sipulit anoppini hoiviin, jännä nähdä miten pärjäävät. Oliko sinulla ilmestynyt ruukkuun ihan pienen pieniä sipulin alkuja, söpöjä! Vaan tiedä sitten ovatko liian pieniä talvehtimaan, kuivuvat varmasti. Onnea kylvöihin!
VastaaPoistaSipulit jäivät ottamatta talteen, mielessä kyllä kävi. Olen liian laiska tässäkin suhteessa, daaliatkin kokevat joka syksy saman kohtalon, kompostiin vaan!
PoistaVoih, ne on kaikki yhtä ihania!
VastaaPoistaPieniä kukkivia puita ja viinikärhöjä on mullakin suunnitelmissa lisätä, ylöspäinhän aina on tilaa;)
Kukat kyllä ilmentävät luonnon ihanuutta. Viinikärhöt ovat kyllä osoittautuneet kaikinpuolin mainioiksi kasvatettaviksi, niitä kannattaa hankkia.
PoistaIhana idea keskellä tammikuuta.
VastaaPoistaNyt on fiilisteltävä menneissä kuvissa ja suunnattava ajatukset uuteen kasvukauteen ;)
PoistaIhania kukkijoita! Kellokärhön ja akileijan `Nora Barlow´ kauniit kukinnot ovat erityisesti mun mieleen. Pitääkin googlettaa lisätietoja niistä. :O)
VastaaPoistaKukkia katsellessa ei voi kyllä kuin ihmetellä, miten upea luono onkaan.
PoistaHurmaavia kukkia Sinulla, aivan mielettömiä! Ihkut kärhötkin, tuo viimeinen viinikärhö näyttää minusta kovasti Minuetilta, en kyllä ole lainkaan asiantuntija...ihanaa kylvät orvokkeja, innostuin :)
VastaaPoistaKiitos Sametti Hortensia! Todella, Minuet näyttäisi osuvan lähemmäs, mutta mitenkäs noiden terälehtien määrä, omassani on 5... no jatkan lajikkeen tunnistustyötä. Orvokkeja en ole ennen kylvänyt ja kun nuo mustat ovat aina kalliimpia taimina, ajattelin kokeilla siemenkasvatusta.
PoistaVoi että, mitä ihanuuksia kaikki esittelemäsi! Sulla on hienoja yhdistelmiä, joita en ole tullut ajatelleeksikaan kuten helmililjat ja särkynytsydän. Perfecto!
VastaaPoistaKiitos sinullekin Pirkko!
PoistaRunoilijanarsissista kaunis kuva! Itsekin innostuin siitä, kun luin Tulppaanien lumo -kirjaa tässä talvella.
VastaaPoistaRunoilijanarsissi on kyllä ihana ja Tulppaanien lumo -kirja myös ;)
Poista<3 <3 <3 Ihastuttava tuo 'Tage Lundell' ja kellokärhö perennojen seassa!
VastaaPoistaTage on kyllä mainio kärhö, suosittelen lämpimästi!
PoistaKaikenlaisia ihanuuksia <3 <3
VastaaPoista...ja miten näiden näkemistä taas kaipaakaan, välillä kevään ikävä aivan puristaa rintaa!
PoistaUpeaa luonnon väritykitystä! Hyvää alkavaa viikkoa.
VastaaPoistaHyvyydellä Kaktus-Kullervo
Kiitos ihana Kaktus-Kullervo <3 (ja kaikille tiedoksi, että tämä silloin tällöin kommentoiva mysteeri-Kullervo on rakas puolisoni, joka tykkää aina vähän jallittaa vaimoa)!
PoistaMiten ihania kuvia....ihan ekana taas pisti silmään tuo keijunmekko, miten se voikin olla noi ihana <3 ja pikarinliljat....kohtahan me taas niitä ihan livenä nähdään. Jaksaa, jaksaa..Maria.
VastaaPoistaKiitos Tuija! Tuo keijumekolta näyttävä on alppikärhö 'Tage Lundell', kivan sävyinen kukinnoltaan. Pikarililjat ovat kevään odotetuimpien joukossa joka vuosi. Kyllä me tästä mennään taas vauhdilla uuteen kasvukauteen!
PoistaIstutin viime kesänä myös samanlaisia miekkaliljoja ruukkuun. Tosin liian myöhään, koska ne eivät ehtineet kukkia lainkaan, nyyh. Nytpä saan ihastella niitä täällä :).
VastaaPoista