Pieni kukka, suuri ilo! Meillä on meneillään talonmaalaus. Sinällään mukavaa hommaa, mutta aikaa vievää ja sotkuista. Välillä on pakko pitää taukoa ja hipsutella avojaloin uudella, pehmeällä nurmella ja ihastella eilen nuppunsa avanneita kermanvalkoisia tulppaaneja. Kummasti sitä latautuu ja eikun taas pensseli heilumaan!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tulppaaniaika on sitä parasta aikaa! Ihana muuten tuo aiemmassa postauksessa näyttämäsi minikasvihuone!
VastaaPoistaIhanan värinen tulppaani! Meillä ei ole vielä tulppaanit avannut nuppujaan.
VastaaPoistaTalonmaalaus on tuoreessa muistissa. Sitä me harrastimme viimekesänä. Kyllä sen valmiiksi saa kun vaan on ahkera ja antaa pensselin heilua kerran toisensa jälkeen. Monta epätoivon tunnetta voi vielä tulla, mutta sitten on niin ylpeä työstään kún sen saa valmiiksi. Monta kertaa ajattelin viime kesänä, että olispa sitä rakentanut pienemmän talon ja autotalli/varostorakennuksen. Nyt maalipinta kestää kymmenisen vuotta ja sitten on vasta uusi urakka.
Fru skrot - tulppaaneja pitäisi istuttaa sadoittain joka syksy! Kiitos, kasvihuone on synttärilahja ystävältä, tykkään siitä hirmuisesti!
VastaaPoistaOuti - kiitos tsemppauksesta, kyllä se tosiaan palkitsee, kunhan tulee valmiiksi! Toista kertaa maalaamme ja kun käyttää kunnon maalia, kestää pinta tosisaan sen kymmenen vuotta.
Meilläkin talonmaalaus edessä tänä kesänä, huh.
VastaaPoistaSpring green otaksun? Itsekin hankin niitä mutta harmikseni vain puolet istutetuista nousi kukkaan, harmi juttu =/ Aukesiko sullakin nuo kukat todella äkkiä aivan noin levälleen; itse kummastelin kun melkein suoraan nupusta siirryttiin tuohon asentoon, kun muut tulput malttavat pitäytyä pidempään "suppuisina".
VastaaPoistaPioni - kyllä se siitä, kun vain pääsee vauhtiin!
VastaaPoistaLora - minä pakkaan unohtamaan kasvien nimet... mutta Spring green tämä ei muistaakseni ollut. Mutta tosiaan, kukat aukenivat juuri kuten kuvailit!