sunnuntai 26. marraskuuta 2017

KYLEMORE ABBEY & VICTORIAN WALLED GARDEN

 
 En tiedä käykö täällä enää kukaan. Tulin kuitenkin kertomaan, että blogin pitäjä on ollut viime aikoina sidottu kiireisiin, jotka ovat nyt vihdoin hellittäneet. Uutta energiaa on alkanut vapautua heti painostavien päivämäärien pyyhkiydyttyä kalenterista, siinä syy miksi piti tännekin rientää! Puutarha on edelleen suuri rakkauteni, kulunut kesä vain ei ollut innostuksen kannalta paras mahdollinen juurikin edellä mainitusta syystä. Keväällä aion antaa rakastetulleni takaisin kaikki laiminlyöntini. Koska omasta puutarhasta ei juuri kuvia kertynyt, ilostutan teitä kesälomamatkamme puutarhapitoisella annilla.

Vietimme mieheni kanssa viikon mittaisen autoiluloman Irlannissa. Lensimme Dubliniin ja jatkoimme sieltä vuokra-autolla länsirannikolle. Tukikohtamme oli pienessä Clifdenissä, josta käsin liikuimme pitkin rannikkoa. Rakastan Irlannin maisemia ja maan kotikutoista tunnelmaa ja omalla autolla tuli nähtyä ja koettua niin paljon enemmän. Clifdenistä oli vajaa parikymmentä kilometriä Kylemore Abbeyyn, joka on yksi Irlannin vetovoimaisimmista ja upeimmista kartano- ja puutarhakohteista. Kartano omaa vaiheikkaan historian, josta en nyt ala tässä jaaritella. Tarjoan sen sijaan välähdyksen kartanon yhteydessä sijaitsevasta Victorian Walled Gardenista. Kuten kuvista näkyy, vihreys ja kosteus hallitsi maisemaa ja juuri siinä on mielestäni yksi syy Irlannin upeuteen.
Loistonsa parhaimpina aikoina 1800-1900-luvun taitteissa puutarhassa työskenteli neljäkymmentä tarhuria. Lämmitettyjä kasvihuoneita oli  alunperin kaksikymmentäyksi. Kartano koki surullisia vaiheita ja puutarha jäi lopulta rappioitumaan. Kartanossa tyttökoulua ylläpitävien benediktiiniläisnunnien toimesta puutarhan restaurointi aloitettiin lopulta vuonna 1995 ja yleisölle se avattiin vuonna 2000. Yllä olevassa kuvassa on yksi restauroiduista kasvihuoneista.
*
Kissalla oli mukavat oltavat toisessa kasvihuoneessa, jonne yleisöllä ei ollut asiaa.
Aikoinaan kasvihuoneiden lämmitys on toiminut edistyksellisellä vesikiertoisella järjestelmällä ja jokainen kasvihuone on nimetty siellä kasvavan eksoottisen hedelmäpuun mukaan. Muuratut kivijalat oli jätetty esille ja kylteistä saattoi lukea, oliko kyseessä ollut Persikkahuone, Sitruunahuone vai ehkä joku muu.
Puutarhan perällä oli kaunis pääpuutarhurin talo. Talon vieressä sijaitsi yllä näkyvä puutarhavaja sekä työntekijöiden asumus, joka oli kaikessa vaatimattomuudessaan karu ja kolkko. 
Vanhojen puutarhatyökalujen kokelma oli todella hieno, vietin vajassa pitkän tovin ihaillen vuosisataisten työkalujen upeaa esillepanoa.
Puutarha on aikanaan rakennettu rinteen alle ja se on muotoiltu suojaisaksi. Tiilimuurit kiersivät puutarhan joka ilmansuunnasta. Turkoosiksi maalatut sisäänkäyntien ovet loivat upean kontrastin tiilen kanssa.
Puutarhan länsiosa oli pyhitetty hyötyviljelyyn.
Hedelmäpuut kasvoivat 'espalier' -tyylisesti muureja vasten...
ja latva-artisokat pullistelivat.
Puutarhan itäpuolella sijaitsi viktoriaaniselle ajalle tyypillinen kukkiva muotopuutarha. Pääpuutarhurin talo näkyy ylhäällä vasemmalla.
Itse kartano sijaitsee puutarhasta hieman etäänpänä, Pollacappul-järven rannalla. Kartanon ja puutarhan väliä kulki minibussi kymmenen minuutin välein, kävellen matka vei parisenkymmentä minuuttia. Bussia odottaessamme pieni punarinta tuli viereeni penkille ja keikutteli päätään pyydellen murusta Mars-patukastani, jonka hän toki saikin. Ihana kohtaaminen!

Kartanolta itään päin mentäessä vastaan tuli ehkä kaunein koskaan näkemäni pieni kirkko. Kartanon alkuperäinen rakennuttaja ja omistaja Mitchell Henry rakennutti tämän goottilaisen kappelin vain 45-vuotiaana kuolleen vaimonsa ja yhdeksän lapsensa äidin muistoksi. Järven rantaa myöden kulki todella taianomainen kävelyreitti kappelista itään päin. Valtavat havu- ja lehtipuut loivat polun ylle tunnelin ja toisella puolella pitkin kohoavaa vuorenrinnettä valtavat alppiruusukasvustot verhosivat maaston. Kuin viimeistelynä soliseva puro virtasi alas rinnettä laskien polun alitse järveen. Tahtoisin todella palata paikkaan jonain päivänä. 

28 kommenttia:

  1. Kiva ku sustaki kuuluu :) Oi, teillon ollu ihana reissu! On pikkuuse suuremmat tilukset. Tykkään tuallaasesta vanahasta rappioromantiikasta. Nua tyäkalut on palio nähäny. Voi ku ne vois kertua tarinansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii, kivaa kun vihdoin tuntui että on aikaa ja voimia tulla tänne! Tilukset olivat valtavat, brittisiirtomaaherruuden vuoksi tolkuttoman rikkailla englantilaisilla oli varaa tämmöiseen.

      Poista
  2. Kyllä käy!!! Mä ainakin! :)
    Ja kyllä kannatti tullakin, arvaa kuolasinko melkein täällä katsellessani näitä kuvia. Voiko noin ihania paikkoja ollakaan? Mä tahdon ehdottomasti nyt Irlantiin. En ole koskaan vielä käynyt.
    Toivottavasti saat nauttia nyt puutarhasta ja muutenkin kaikesta mitä rakastat, kun kiireet ovat helpottaneet! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla Riina! Todellakin, näin jälkeenpäin kuvat tuntuvat olevan kuin jostain mielikuvituskohteesta. Irlanti on maa, jonne kait haluan uudestaan ja uudestaan.

      Uuuden kevään odotus on jo alkanut, tahdon ottaa siitä ilon irti koko tämän vuoden edestä!

      Poista
  3. Vau mikä paikka! Nyt alkoi matkakuume Irlantiin! Näytäthän lisää kuvia, kiiitooos!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irlanti on upea maa! Jemmassa on kyllä vielä toinenkin puutarhakohde, laitan kuvia siitäkin!

      Poista
  4. Voi miten ihania kuvia! Näitä katselee mielellään, kun ikkunasta näkyy vain mustaa ja märkää maata.
    Irlannissa en ole koskaan käynyt, mutta sen kauneudesta olen paljon lukenut ja tutuilta kuullut.
    Ehkä vielä joskus tuonne itsekin pääsen, kun oikein uskon ja toivon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, kaikki puutarhakuvat ruokkivat mieltä juurikin nyt! Toivon että toiveesi toteutuu!

      Poista
  5. Voi että, kyllä vihreä sydän sulaa näin marraskuussa tällaisia kuvia katsellessa. ♥ Instan puolella reissukuviasi jo silloin ihailinkin ja kuolasin. Varmasti oli antoisa matka! Suomessa ei osaisi kuvitellakaan törmäävänsä esim. noin ihanaan puutarhavajaan työkalukokoelmineen. Ehkäpä kun meidänkin putarhakulttuuri koko ajan kehittyy, niin myös tyyli muuntuu sen mukana, ja onhan sitä jo ollut hieman täälläkin nähtävissä. :)

    Toivotaan ensi keväästä ja kesästä edellistä parempaa! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matka oli ihana ja kaipaus jäi jälleen sydämeen! Brittein saarten puutarhat ja kulttuuri ovat loputon innoituksen lähde, todellakin! Kiitos, odotan jo niin suurella innolla uutta kevättä!

      Poista
  6. Ihanaa katseltavaa sateisen harmaana marraskuun päivänä. Tämä suurenmoinen kokemus antoi varmasti korvausta kiireiselle puutarhurille. Onneksi puutarha on anteeksiantavainen ja tauoista into vain kasvaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi todella tätä pimeää marraskuuta, huoh. Puutarhurin haaveet ovat juuri nyt vihreimmillään ja ajatuksissa tulee paettua vähän väliä uuteen kevääseen.

      Poista
  7. Kaunis paikka, Irlanti on varmasti ihana maa! Aina ei puutarhalle ole samanlaista aikaa, mutta jos intoa riittää, saa menetetyn ajan pian kurottua kiinni:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irlanti on ihana. Puutarha-asiat eivät saaneet minulta tänä vuonna kovin paljon, mutta onneksi asian voi korjata tulevana vuonna, niin ainakin toivon.

      Poista
  8. Vau mikä ihana vehreys tämän harmauden keskelle!
    Ihanaa kun ehdit taas blogistaniaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pioni, niin mukava taas pitkästä aikaa olla täällä!

      Poista
  9. Oi mikä ihana paikka! Satumainen. Mahtavat kuvat! Onpa muuten kivasti tehty nuo kukkapenkit nurmelle, ihan viktoriaanisessa hengessä, tuollaisia harvoin nykyään näkee.
    Voi että, juuri sain valmiiksi artikkelin, jossa kirjoitin mm. viktoriaaniseen kasvihuoneeseen johtavasta kissanluukusta :-D Se puutarha on Orkneyllä. Ko. kasvihuoneessa oli merkittävästi keskeltä painunut tyyny yhdellä kasvihyllyllä; oli selvää, kenelle se kuuluu. Ihania nämä puutarhakissat, joilla on omat jemmat.
    Noihin maisemiin ja vehreyteen mieli palaa vähän väliä, sen uskon.
    Eläköön paine-päivämäärien häipymiselle kalenterista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, nuo perennapenkit näyttivät omiin silmiini jopa hassuilta, mutta mukailivat ilmeisen hyvin aikakauttaan. Kissaluukku olisikin ehdoton kasvihuoneessa!

      Poista
  10. Tervetuloa takaisin! Ihania matkakuvia. Hedelmäpuiden kasvattaminen seinustalla kuulostaa hauskalta ajatukselta.

    VastaaPoista
  11. Huh, huh, ihan meni kylmät väreet näitä upeita puutarhakuvia katsoessa. Hienoa, että paikkaa restauroidaan ja yleisö pääsee sinne ihailemaan. Muussa tapauksessa pitäisi olla miljonääri, jotta pystyisi paikkaa ylläpitämään.
    Ja kyllä blogissasi tulee vierailtua ihan säännöllisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas hyvä että innostuin näitä julkaisemaan, jos kuvat saivat aivan väristyksiä aikaan, ihan totta itsekin mietin että oliko paikka tosiaan noin vaikuttava. Nämä Brittein saarten menneen maailman kartanopuutarhat ovat kyllä niin uskomattomia, ylläpito ja rahoitus ei olekaan ollenkaan itsestään selvyys. Niin ihana kuulla että täällä joku käy edelleen!

      Poista
  12. Minäkin käyn täällä! Ihana paikka tuo missä olette käyneet, kaunista ja tunnelmallista. Täydellinen kirkko todellakin. Suloinen valkoinen kisu :) Ihanaa, että paineet ovat hellittäneet! Onnellista joulunodotusta sinulle ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa että käyt! Puutarhakohteet ovat matkailun suola, aina löytyy uskomattomia paikkoja. Joulu on jo oven takana, pian on aika levätä, sitä odotellen...

      Poista
  13. Aikansa kutakin - kiva kun kiireesi ovat hellittäneet. Huikean hienoja kuvia!

    VastaaPoista
  14. Näin se menee! Uuden puutarhakauden odotus on jälleen alkanut ja kuktkuttavaa jännitystä on ilmassa siihen liittyen :)

    VastaaPoista
  15. Vastaukset
    1. Kiitos Maatiaskana, paikka oli kyllä upea!

      Poista

Sanasi ilahduttavat aina.