Kaivelin siemenvarastoja ajatuksena lähettää ystävälle näitä kerrottukukkaisen akileijan siemeniä, joita keräsin viime kesänä talteen. Harmikseni pussi olikin tyhjä, olin kai ripotellut siemenet syksyllä maahan. No, uusi kesä tuo uudet siemenet kerättäväksi. Yläkuvassa kasvaa tummakukkainen lajike 'Black Barlow' ja alempana vaaleanpunainen 'Nora Barlow'. Varsinkin 'Nora Barlow' on tehnyt paljon siementaimia, joita olen jakanut eteenpäin. Viime kesänä sain toiselta ystävältä valkoisen kerrotun akileijan siemeniä, nekin ripottelin suoraan maahan ja odotan toiveikkaana niiden kasvua.
Nyt tuntuu, että en muuta teekään kuin odotan toiveikkaana kaikkea mitä puutarhasta taas kevään myötä nousee esiin. Auringon valoa ja lämpöä odotan myös, linnunlaulua, syksyllä maahan istuttamiani sipulikukkia, kastematoja ja pehmeää multaa, kylvöjä ja jopa rikkaruohojen kitkentää... totta puhuakseni olen äärettömän kyllästynyt talveen, en jaksaisi tätä enää yhtään. Kaiken muun odottamisen lisäksi odotan puutarhatöistä kipeytyneitä lihaksia ja raitisilmamyrkytystä, koska kroppanikin on kyllästynyt talveen ja oireilee. Liikutan ja venyttelen sitä, mutta mikään ei ole niin hoitavaa ja terapeuttista kuin kasvien kanssa mullassa möyriminen lintujen säestämänä ja pää uusia toteutettavia ideoita täynnä.
