lauantai 17. maaliskuuta 2018

PATOUTUNUTTA PUUTARHAPUHETTA

Maaliskuun valo ja aurinko on läpitunkevan ihanaa, mutta yhdistettynä raakaan kylmyyteen myös mieltä ja kehoa raastavaa. Puutarhurin mieli on jo melkoisen levoton, pakkautuvaa energiaa on yritettävä kohdentaa kaikkeen vähänkään kasvuun ja uuteen puutarhakauteen liittyvään. Mullan kanssa olen pelehtinyt vasta tomaatintaimikylvösten verran, mukaan voi tietenkin laskea myös tänään laitetut pääsiäisohrat; silmäniloksi ja kissojen virkistykseksi. 

Talvisin huvitan itseäni puutarha-antiikin metsästyksellä ja voin sanoa tämän talven olleen sen suhteen erittäin menestyksekäs. Saaliina jo aikaisemmin esitellyt sinkkiamme ja Singerin jalat sekä viime viikonloppuna vielä toiset Singerin jalat! Jalkoja ei siis tule puuttumaan, on mistä väsätä viehättäviä puutarhapöytiä erilaisille ruukkukasvikokoelmille ja muille kivoille puutarhasomistuksille. Myös viehkoja vanhoja lasipulloja on löytynyt, viimeisimpänä yksi uusi, iso ja pullea mamselli. 

Puutarhavajasta olen hokenut sekä täällä että kotona jo kyllästymiseen saakka, mutta vihdoin valo alkaa oikeasti näyttää vihreältä, jee! Viimeisen taiston jouduimme käymään tulevan vajan sijainnista, mutta nyt on sekin tilanne 1-0 perheen pääpuutarhurin eduksi, siis minun. Kuulostan tyrannilta, mutta oikeasti en ole kuin ainoastaan näissä puutarha-asioissa! Talven aikana olen silmäillyt erinäisiä vanhan romun hankintapaikkoja ikkunat ja ovet silmissä kiiluen. Ensin löytyivät ikkunat, kuvassa näkyvät kaksiruutuiset, jotka olivat kovaa puuta ja rakenteiltaan ehjät. Pulitin 15 euroa per kappale ja olin tyytyväinen. Ovien suhteen asetin tavoitteen melko korkealle, olisihan sellaiset vanhat pariovet nyt aivan ihanat. Vaikealta näytti, en halunnut koluta paikkoja loputtomiin enkä myöskään köyhtyä liikaa. Madalsin rimaa vanhaan yksiosaiseen peilioveen, mutta mitään madonsyömää tai rimpulaa lautakyhäelmää en suostunut ostamaan. Onneksi Pohjanmaalla riittää vielä vanhaa, jykevää ja sopuhintaista mööpeliä ja rakennusmateriaalia; nyt on ovikin löytynyt, Jurvasta hain perjantaina työpäivän jälkeen. Myyjän kanssa saimme tovin äheltää, jotta ovi saatiin auton sisään ja kotimatkalla näkyvyys tien oikealle puolelle oli melko heikko. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin, jahka lumista päästään, täällä aletaan rakentamaan! Alla oleva kuva kertoo, mihin tarkoitukseen vaja osin tulee. Vuosien saatossa puutarhaan on kertynyt monenlaista tykötarvetta ja rekvisiittaa, joka talven tullen on nostettava suojaan. Tähän saakka olen nostellut tavaramäärän kasvihuoneeseen, mutta kevään tullen haasteena on kasvihuoneen käyttöönotto. Siellä kun alkaa ihan näinä hetkinä jo tarkenemaan, sisään vain ei meinaa mahtua. 
Huh, olipas minulla paljon asiaa, patoutunutta puutarhapuhetta. Eilisiltana selasin blogini tekstejä vuosien takaa, sitä tulee harvoin tehtyä. Tunsin huvittunutta ja hellyttävää lämpöä itseäni kohtaan, miten täynnä intoa sitä onkaan ollut alkuaikoina. Sitähän on keksinyt vaikka tikusta asiaa ja saanut sen kuulostamaan niin ihanalta. Kamerakin on ilmeisesti roikkunut aina kaulalla. Nykyään tuntuu, että täällä virtuaalisessa puutarhamaailmassa kaikki on jo nähty ja näytetty, moneen kertaan pureskeltu ja märehditty. Jo aikaa sitten olen saanut itseni kiinni samojen aiheiden ja kuvakulmien ääreltä; omiin juttuihinsa on jossain vaiheessa ollut totaalisen kyllästynyt. Taukojen pito on ollut terveellistä, on ikävä rasittaa itseään, saatika muita jo moneen kertaan kuulluilla tyhjänpäiväisillä löpinöillä. Se on se garden flow, joka edelleen saa kuvat ja tekstit syttymään. Silloin kun itse on innostunut  ja puutarha-asioiden ytimessä, on hyvä aika tulla tänne blogiinkin flowta jakamaan. Silloin joku muukin varmasti virkistyy kuvieni ja tekstieni äärellä. Jatkan siis samalla epätahtisella päivitystiheydellä, mutta linjoilla pysyn! Taputan itseäni myös olkapäälle ja jatkan edelleen epäkaupallisella linjalla. Minun on helppo elää ja hengittää, kun en sido itseäni markkinahenkisiin voimiin.

Ihanaa maaliskuuta ja voimallista pian alkavaa puutarhakautta jokaiselle!

27 kommenttia:

  1. Kuulostaa ihanalle puutarhavajasi suunnittelu!
    Itse olen joskus myös pohtinut tuota saman toistamista.. tavallaan tympääntynyt blogiini: kaikki on jo kerrottu.
    Kuitenkin samaa vuodenkiertoa elämme ja puutarhamme elää. Olen nyt itse saanut intoa uusiin postauksiin, vaikka joku aika sitten tuntui että lopetan koko tylsän blogini ;)
    Sinulla on hyvä maku ja kaunis puutarha. Luen niin mielelläni juttujasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uuden suunnittelu on niin kivaa! Tuo on totta, varmasti jokainen kyllästyy jossain vaiheessa omiin juttuihinsa ja toisaalta sitähän se puutarhassa on, kiertokulkua ja uusia alkuja ja kauden päätöksiä. Mutta miten ihanaa on aina innostua uudelleen ja uudelleen, se kai se puutarhaelämän ydin onkin :)
      Ihana juttu että olet saanut uuden innon, tunnistan tuon itsessänikin taas! Kiitos kauniista sanoistasi, lämmittävät ihanasti! Samoin koen vieraillessani sinunkin blogissasi :)

      Poista
  2. Onnittelut siitä, että et oo markkinatalouden sätkynukeksi alkanut! Ei sitä julkaisutahtia oo missään määrätty! Itse olen aivan liian usein niitä postauksia tunkemassa, mutta kun ne kuvat pitää saada johonkin talteen! Puutarhureilla on samat ahdistavat aatokset näemmä maaliskuussa kun luontokuvaajilla! Kevättä odotellessa siis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, hauska kuulla että luontokuvaajiakin ahistaa ;D
      On kiva suoltaa kuvia ja tekstejä just silloin kun hyvältä tuntuu ja tietenkin myös valita aiheensa, kaupallisuuden vitsauksilta kun ei oikein missään enää voi välttyä. Kevättä kohti Tillariina!

      Poista
  3. Ihania aarteita olet löytänyt, vajasta tulee varmasti hieno. Väkisinkin tulee toistettua samoja juttuja vuodenkierron mukaan, mutta kuka niitä vanhoja muistaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Cheri, uusia puuhia on kyllä kiva suunnitella just nyt, lumien sulamisen seuraamisen lomassa ;)
      Tuokin on kyllä totta, ei niitä vanhoja juttujaan aina edes muista!

      Poista
  4. On aina kiva, kun on joku itselle tärkeä asia alkaa siintää jo ihan lähellä horisontissa. Löysitkin hyvät vanhat ikkunat ja mainion oven.
    Välillä bloggaus maistuu täälläkin hieman puulta, mutta aina jostain se into jatkaa kuitenkin lopulta löytyy. Aika on myös se rajoittava tekijä, sillä niin monet muutkin jutut ja harrastukset vaativat osansa.
    Ihanaa maaliskuun jatkoa sinulle ja mukavaa kevään odotusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä kiva huomata ja kuulla muidenkin suusta, että vaikka vuosia on jo takana tätäkin hommaa, intoa edelleen riittää. Itse olen kokenut samoin, että bloggaaminen vie aikaa ja elämäntilanteet muuttuvat ja sen mukaan sitä tietenkin sitten mennään. Ihanaista kevättä Kruunu Vuokko sinulle myös!

      Poista
  5. Voi mitä löytöjä oot taas teheny! Uuren suunnittelu on tosi kivaa ja ku materiaalikki o jo hankittuna, ei varmastikkaa jaksaasi orottaa lumien sulamista.
    Muistan ensimmääsen plokkauskesäni. Olin nii innokas kirijoottamahan tekstejä, että meinas puutarhatyäkki unohtua. Tahti on kyllä jo huamattavasti rauhoottunu. Sulla nuata plokivuasia onki jo kerääntyny, nii ettei oo ihimekkää, jos joskus kyllästyttää. Mutta, sun puutarhapuuhista on aina nautinto lukia ja kuvat on aina nii ihania. Aurinkoosta kevättä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo hoppuilin ovien ja ikkunoiden kanssa, jotta pääsen piirtämään vajan, sitten tietää laskea muiden värkkien menekin ja kokonaiskustanukset. Itse asiassa tänään tuhersin möksän ruutupaperille isännän 'iloksi'!

      Joo tunnistan tuon alkuajan innon, nykyään oon liian mukavuudenhaluinen roudaamaan kameraa jatkuvasti mukana, totean vain itsekseni, että tuostakin olisi saanut ihanan kuvan...
      Kiitos kauniista sanoista, ne antavat voimaa jatkaa! Aurinkoa sinne myös Navettapiika!

      Poista
  6. Odotan malttamattomana, mitä ihanista aarteistasi syntyy!
    Ja olenkin sanonut varmaan sata kertaa, että sun blogi on yksi mun ehdottomista lemppareista, riippumatta siitä kuinka usein tai harvoin postaat. Sun tyyli on ainutlaatuinen ja aito. Lisäksi tykkään sun puutarhan tyylistä valtavasti. Eli ihana, kun jatkat!
    Tsemppiä vajan suunnitteluun, toteutukseen ja kevään odotukseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riina, sun sanat ovat aina niin ihanan kannustavia ja lämmittäviä, niistä tulee hyvä mieli ja intoa jatkaa tätä omaa pikkublogia!
      Mussa on vähän hamsterin vikaa, voisin vaikka ammatikseni koluta tämän tyyppistä rojua pitkin maakuntaa, kivaa puuhaa ja sitten kun vielä jossain vaiheessa näkee 'aarteet' lopullisilla paikoillaan...

      Poista
  7. Taitaa samojen asioiden kierrättäminen tympiä ajoittain meitä kaikkia, mutta kummasti se innostus nostaa päänsä vähintäänkin keväisen valon lisääntyessä.
    Aika ihania suunnitelmia sinulla on vireillä ja innolla seuraan projektin etenemistä. Noiden puutarhatavaroiden suhteen epäilen, ettei mikään tila riitä. Jotenkin sitä kamaa vaan tulee ja tulee ja varsinkin syksyllä miettii, mihin kaiken saa tungettua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se taitaa olla muillakin! Uuden suunittelu ja luominen on kyllä niin mukavaa puuhaa, voi kun samalla intensiteetillä jaksaisi hoitaa myös jo olemassa olevaa...
      Miten sitä kertyykin kaikenlaista ja kaikki vielä niin 'tärkeitä' tavaroita... ;D

      Poista
  8. Puutarha ja sen rakenteet, kasvit ja kaikki elämä muuttuu ja kehittyy vuodesta toiseen. Siitä tulee se into ja uudet aiheet blogeihin. Eikä kertauskaan ole silloin tällöin pahasta ja aina tulee myös joitakin uusiakin lukijoita jotka lukevat samoista jutuista ensimmäistä kertaa. Itse postasin tänään omenapuiden leikkauksesta ja mietin myös, että monennenkohan kerran tuosta aiheesta kirjoitan. Vaan joka vuosi puut kasvaa ja niiden leikkaustarpeet muuttuvat, siispä aina on asiaan kuitenkin hieman eri näkökulma. Jos yksikin lukijani onnistuu leikkaamaan puunsa hyvissä ajoin, ennen niiden kallistumista, postaukseni ei ole ollut turha👍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeassa olet Minna! Huomaan myös katsantokantani muuttuneen vuosien saatossa ja löytäneeni realistisemman otteen myös kuvaamiseen. Säröt ja rosot viehättävät itseäni nykyään paljon enemmän kuin alkuaikojen stailatut ja tarkkaan rajatut kuvat.

      Poista
  9. Ihania vanhoja aarteita! Itsekin harrastan talvisin kirppiksillä kiertelyä ja kerään puutarhaan vanhoja tavaroita. Puutarhavajan suunnitelma kuulostaa ihanalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mari ja kiva kuulla, että olet löytänyt saman talvisen intohimon! Kevään tultua ei sitten kirppareille ennätäkään, oi kunpa jakasaisi vielä tovin odotella...

      Poista
  10. Oletpa tehnyt hyviä löytöjä, ja suunnitelmasi kuullostavat mukavilta - kevät etenee nopeasti, kun on tuollaista kivaa odotettavissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirkku! Voi että, nämä viimeiset viikot alkavat jo syödä puutarhuria, mutta ykskaks olemme jo viettämässä kevään ensimmäistä puutarhapäivää, jaksetaan siis vielä hetki!

      Poista
  11. Ihania suunnitelmia ja varmasti mahtavaa päästä pian toteuttamaan niitä :)
    Puutarha-aiheet toistuu vääjämättä joka vuosi jo vuodenaikojenkin mukaan. Välillä mietin itsekin, että nyt on taas sitä kylvö-asiaa. Mutta oudosti siitä jaksaa innostua joka vuosi aina uudelleen. Etenkin jos keksii jonkun uuden kulman asiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, niinpä, taas ollaan kylvöjen äärellä :D
      Huomaan kyllä muuttuneeni jonkin verran tuon tulokulmani kanssa ja ehkä harvemmin tapahtuvat päivitykset ovat osa sitä. Lopettaakaan en blogiani ole raaskinut, vaikka välillä on siltä tuntunut. Mukavaa kevättä Piparminttu!

      Poista
  12. Mielenkiintoisia suunnitelmia ja ihania löytöjä niiden toteuttamiseen. Oliko Jurvassa ihan joku vanhan tavaran liike mistä ovi löytyi? Voisi itsekki joskus käydä piipahtamassa, kun kaikennäköistä on pihaan suunnitteilla. Kiva, että edelleen jatkat bloggaamista, täällä on ollut kiva käydä lukemassa postauksia :)

    VastaaPoista
  13. Ihania kirppislöytöjä olet tehnyt! Ja tuo on kaikki niin tuttua mitä kirjoitit alkuajan innosta, sitä tosiaankin riitti. Into on tosiaankin laantunut, mutta toivon mukaan aikaamyöten sitä jotenkin "jalostuu" paremmaksi. Mene ja tiedä... Hyvää pääsiäistä!

    VastaaPoista
  14. Minulla on ollut samanlainen harrastus talven aikana. Puutarha-antiikissa on jotain erityistä, joka kolahtaa.
    Löysin vasta blogisi pariin ja tykkään tavastasi kirjoittaa. Itse olen vielä bloggaamisen alkutaipaleella ja hassun innostunut kaikesta, mutta kieltämättä on välillä käynyt mielessä, että miten sitten välttää se samojen juttujen toistaminen aikaa myöten.
    Aurinkoisia kevätpäiviä sinulle!🌼

    VastaaPoista
  15. Kevät saa kummasti kädet syyhyämään puutarhatöihin. Hienoja hankintoja olet tehnyt talven aikana.

    VastaaPoista

Sanasi ilahduttavat aina.